Tampere
18 May, Saturday
24° C

Proakatemian esseepankki

Sopimukset yrittäjyydessä



Kirjoittanut: Mea Mäenhovi - tiimistä Flyyna.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Sopimukset yrittäjyydessä

Kuuntelin Bisnessikojen podcastin aiheesta yrittäjän sopimuksen. Heille vieraana toimi lakimies Samuli Tuomikoski, joka vastasi kysymyksiin sopimuksiin liittyen. Yrittäjän sekä kuluttajan asemassa on paljon eroja, kun kyse on sopimuksien teosta ja niiden rikkomisesta. Yrittäjän sopimukset puhututtavat paljon ja herättävät mielenkiintoa. Toisia sopimukset ja niiden allekirjoittaminen ei taas hetkauta pätkääkään, kunhan vain saa yhteistyön alkamaan ja asiat rullaamaan. Lopulta kaikkien kuitenkin tulisi keskittyä siihen, mitä allekirjoittaa ja ottaa ajoissa selvää epäselviksi jäädyistä kohdista, koska tämä voi koitua kohtaloksi myöhemmin. Jos ei ole lukenut tai ymmärtänyt sopimuksen sisältöä, tätä ei voida käyttää syynä sopimuksen purkamiseen ja tämä voi johtaa pitkäkestoiseen ja kalliiseen kamppailuun.

Sopimus voi olla monenlainen. Osaava yrittäjä artikkelin mukaan: ”Sopimus on kahden tai useamman osapuolen välinen oikeustoimi, jossa osapuolet sopivat keskenään jostakin asiasta. Sopimukseen tarvitaan toisen sopijaosapuolen tekemä tarjous ja vastapuolen siihen antama hyväksyvä vastaus. On paperillisia, suullisia ja myös epäviralliselta tuntuvia sopimuksia, kuten sähköpost- tai WhatsApp viesti. Sopimuksen tunnistaa sittä, että se edellyttää jonkinlaista tarjousta ja sen hyväksyntää. Pelkästään toiminnan tekemisen aloittaminen voi toimia sopimuksena, podcastissa vieraileva Tuomikoski toteaa. Sopimuksen useimmiten ovat kirjallisia, mutta suullinen on ihan yhtä pätevä. Ainostaan sitä on vain vaikeampi näyttää toteen. Puhelimessa tehdyt sopimukset saattavat epäilyttää. Ne eivät ole niin luotettavia kuin kirjalliset, sillä niistä ei jää todistusaineistoa. Suullisesti tehtyyn tarjoukseen on vastattava heti, ellei tarjouksessa ole varattu aikaa vastauksen antamiseen. Artikkelissa mainitaan: ” Sopimusvapauden takia sitovia sopimuksia voidaan tehdä myös puhelimessa. Puhelimessa tehtyyn sopimukseen vetoavan on kuitenkin pystyttävä näyttämään sopimus toteen sekä se, että sopijakumppani hyväksyi heti kaikki sopimuksen ehdot. Puhelimessa sovittuihin asioihin voidaan pyytää osapuolten vahvistukset jälkikäteen esimerkiksi sähköpostilla, jolloin sopimus on myöhemmin näytettävissä toteen.” Varmistaakseen sopimuksen pitävyyden, on siis hyvä pyytää kirjallista vahvistusta. Osaava Yrittäjä. n.d.

Alihankkijana isommille yrityksille, joille on jo sopimusehdot valmiina, on oltava tarkkana mitä heidän sopimuksissaan lukee. Ehdot tulee nimittäin pätemään myös alihankkijaan. Tuomikoski luettelee asioita, joita sopimuksissa voidaan esimerkiksi nähdä:

Mitä on sovittu hinnoista, maksuehdoista, sopimusehdoista, toimitusehdoista ja niiden aikatauluista, vastuista ja onko niitä rajoitettu jotenkin. Hän kärjisti myös alihankkijan tietoisuuden tärkeyttä siitä, miten sopimuksesta pääsee eroon ja onko purkuehtoa tai sopimussakkoa olemassa. Tilanteissa, joissa sopimuksesta halutaan päästä eroon, mutta purkuehtoa tai sopimussakkoa ei ole käsitelty, joudutaan sopimus purkamaan riidanratkaisun merkeissä. Yleisesti sopimuksen purkaminen käydään läpi käräjäoikeuden tuomioistuimessa. Isommat yritykset käyttävät usein välimies menettelyä, joka on kallista ja siksi pahaksi alihankkija pienyrityksille, jotka jäävät kustannuksien takia alakäteen ja häviävät.

Tästä päästänkin yrityksien riittävän vakuutusturvan tärkeyteen. Kannattavin vakuutusturva yritystoiminnalle on sellainen, joka pitäisi sisällään myös oikeusturvan. Tätä ei kaikilla ole, joka vaikeuttaa sopimuksen allekirjoittaneiden riitatilanteita. Tällöin kustannukset karkaavat usein suuriin lukemiin. Alakäteen joutunut, voi hävitä oikeudessa ja samalla hävitä omat oikeutensa vain liiallisten oikeuskustannusten takia.

Jos haluaa päästä sopimuksesta eroon? Sopimus halutaan usein purkaa juuri siitä syystä ettei sopimuksen sisältöä olla sisäistetty kunnolla ja siellä ilmenee asioita, joita ei ole tiedostanut allekirjoittavansa. Sen lisäksi katumapäälle tuleminen ja toisen osapuolen väärin toimiminen voivat johtaa haluun purkaa sopimus. Tyypillisiä sopimusrikkomuksia ovat tilanteet, joissa sovittu suoritus jätetään kokonaan tekemättä, suoritus on virheellinen tai suoritus viivästyy.

“Sopimuksen purkaminen on jyrkin mahdollinen keino reagoida sopimusrikkomukseen, koska se päättää sopimuksen heti ja johtaa jo tehtyjen suoritusten palauttamiseen. Sopimuksen purkaminen on mahdollista vain silloin, kun toisen osapuolen sopimusrikkomus on olennainen”, Osaava Yrittäjä artikkelissa mainitaan.

Jos ollaan yhteisymmärryksessä, sopimus voidaan purkaa milloin vain. Kestosopimuksiin voidaan sisällyttää erityinen irtaantumiskorvausehto, jolloin sopimusosapuoli voi päästä eroon sopimusvelvoitteistaan maksamalla sopimuksessa sovitun rahasumman toiselle osapuolelle. Sopimussakosta voidaan yleensä sopia täysin vapaasti sopimusvapaudesta johtuen. Sopimuksen syntyminen edellyttää, että tarjous hyväksytään sellaisenaan. Jos tarjoukseen vastataan sen voimassaoloaikana, mutta hyväksyväksi tarkoitetussa vastauksessa edellytetään jotain sellaista, mitä tarjouksessa ei ole mainittu, on kyseessä kielteinen vastaus, jota pidetään uutena vastatarjouksena. Osaava Yrittäjä. n.d.

Mikä on erona sen välillä, tekeekö sopimuksen yritys sopimuksen kuluttajan vai toisen yrityksen kanssa? Yritysten välinen kaupankäynti on hyvin vapaata, koska halutaan mahdollistaa laaja sopimusvapaus. Kuluttajien kanssa ei perehdytetä kuluttajaa tietämään sopimuksen sisällöstä, vaan heidän oletetaan usein olevan tietämättömiä. Kuitenkin kuluttajan kanssa väärinkäsityksen saa helpommin selvitettyä. Kuluttajaa ja työntekijää suojataan lainsäädännössä.

Jos yrityksenä tekee sopimuksen kuluttajalle, kirjalliset kuittaukset tarvitaan eikä suullinen sopimus ei sovi. Kuluttajakaupassa siis ei päde samat ehdot kuin yritysten välisessä. Kuluttajana maksuliikenne on huomattavasti pienempi. Kuluttajilla maksu saa myös jossain tilanteissa myöhästyä enemmän kuin yritysten välisessä kaupassa. Jos yrityksellä maksu viivästyy, edetään huomattavasti ankarampiin seurauksiin. Esimerkiksi oikeudelta voidaan hakea maksutuomiota, joka voi johtaa ulosottoon. Tämä taas voi saattaa yritykselle jopa konkurssiuhkan.

 

Lähteet:

https://www.osaavayrittaja.fi/yrityksen-oikeudelliset-asiat/sopimukset

Podcast. Bisnessiskot. Minicast: Yrittäjän sopimukset – vieraana lakimies Samuli Tuomikoski

Kommentoi