Katja Rämö  & Tuomas Aro-Heinilä

Maailma on monella tapaa nyt päälaellaan. Yritykset voivat huonosti. Tuhansien eurojen laskut juoksevat, mutta asiakkaat ovat kaikonneet monelta yritykseltä (Niinistö, 2020). Jotkut yrittäjistä ovat kokeneet karvaan iskun, kun yrityksen suunnitellut laajennukset eivät toteudukaan (Juopperi H. 2020). Tämän esseen tarkoituksena on tuoda esille tämän hetkistä keskustelua yrittäjien ja yritysten selviämisestä kriisissä ja sen jälkeen. 

Toimia yritystoiminnan ylläpitämiseksi

Suomen yrittäjät ovat tehneet hienosti kootessaan sivustolleen ohjeita yrityksille siitä, miten toimia koronakriisissä. Sivuilla neuvotaankin, että omaan rahoittajapankkiin kannattaa kääntyä ja kysyä millaisia tuotteita heillä on tarjota akuuttiin tilanteeseen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa yritys lähtee liikkeelle, sen parempi. Sivustolla muistutetaan ettei poikkeustilanne itsestään mahdollista rahoituksen saamista, vaan tarpeen tulee olla äkillistä ja johtua kriisistä. Pikavippeihin ei kannata tässä tilanteessa tukeutua.

Jos pankeista ei saa rahoitusta eden Finnveran avulla voi yrittäjä kääntyä joko Business Finlandin, ELY-keskuksen tai oman kuntansa puoleen apua saadakseen. Business Finland jakaa rahoitusta 6-250 henkilöä työllistäville yrityksille. Rahoitusmuotoja on esiselvitys- ja kehittämisrahoitus. Esiselvitysrahoituksella suunnitellaan uusia liiketoimintoja ja kehittämisrahoituksella rahoitetaan niitä kehittämistoimenpiteitä, joita yritys on havainnut esiselvityksessään. ELY-keskukset jakavat tukea enintään viisi henkilöä työllistäville yrityksille. Tuen saamisen kriteeri on se, että yrityksellä on ollut liiketoimintaa, joka on häiriintynyt koronatilanteesta. Yrityksen taloustilanne tarkastetaan. Tukea myönnetään tilanneanalyysin tai kehittämistoimenpiteiden tekemiseen. Kunnat palvelevat yksinyrittäjiä. Kunnat myöntävät 2 000 euron harkinnanvaraista tukea yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kriisi on heikentänyt yrityksen taloudellista tilannetta merkittävästi. Tukea ei voida myöntää, jos yritys on ollut taloudellisissa vaikeuksissa ennen koronakriisiä. (Suomen yrittäjät, n.d.)

Vuokrista ja muista kiinteistä juoksevista kuluista kannattaa käydä neuvotteluita. Suomen yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan kaksi kolmesta yrittäjästä on saanut vuokranalennusta sitä pyydettyään. Merkittävän keinon selviytyä kriisin yli tästä tekee sen, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vuokrat ovat paikoin jopa suurin yrityksen kustannuserä. (Tikkala, 2020.) Onkohan näin vielä toimittu Proakatemian tiimiyrityksissä? Vaikka vuokra kyseisillä tiimeillä onkin marginaalinen isompiin yrityksiin verrattuna, on se kyseisten yritysten kannalta yksi suurimmista menoeristä yrityksen toiminnassa.

Poikkeusolojen tuomat mahdollisuudet

Kriisi tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia. Ylen aamussa 29.4.2020 esitettiin luovia keinoja, joilla yrittäjät pyrkivät pitämään yllä liiketoimintaansa. Myös uutta liiketoimintaa on kriisi saanut luotua. Ohjelmassa työelämän professori Tua Björklund kertoo, että tällä hetkellä yritysten kannattaa miettiä miten voivat omaa tämänhetkistä toimintaansa tehdä niin ettei lähikontaktia niissä synny. Myös asioinnin siirtäminen verkkoon tuo mahdollisuuden tehdä liiketoimintaa poikkeusoloissa. Tua tuo myös esille, että nyt on aika tutustua kilpailijoihin ja yrittää yhdessä pohtia kuinka kriisistä voisi selvitä yhdessä. Hän kertoo, että moni kahvila on tehnyt jo näin. Näitä ovat olleet lennokkaat ideat virtuaalimaistiaisista tuotepaketteihin kotiin lähetettäväksi. (Ylen aamu, 2020.)

Toiminnan uudelleenjärjestäminen saattaa olla oikea ratkaisu toiminnan ylläpitämiseksi kriisin aikana. Napue-ginistä tunnettu Kyrö Distillery alkoi valmistaa käsidesiä maaliskuussa ja myymään sitä Helsinginkadun Alkon tuntumassa olevasta kioskista. Yritys toimitti ensimmäiset erät suoraan sairaanhoidon käyttöön ja nyt tavaraa on riittänyt kuluttajillekin myyntiin. (Jokinen, 2020.) Kyrö Distilleryn brändijohtaja Mikko Koskinen kertoo, että keskeisessä roolissa kriisin yli kestämiseen on ne ihmiset, jotka toimivat hyvin paineen alla ja pystyvät tekemään isojakin muutoksia (Ylen aamu, 2020).

Sampo Tukiainen perusti nelisen vuotta sitten biohiili-yritys Carbofexin. Aikoinaan mies ehti saada jo kylähullun maineen, mutta nyt tehtaan tuotanto viedään käsistä. Carbofex mullistaa energia-alaa tarjoamalla hiilidioksidinegatiivisen tavan tuottaa lämpöä. (Mansikka, 2020.) Ympäristön kantokyvyn ja ilmastonmuutoksen ollessa yhä enemmän tapetilla kriisin vuoksi, yritys saa varmasti uutta nostetta toiminnalleen. Jatkossa yritysten tuleekin entistä enemmän panostaa siihen minkälainen vaikutus yrityksen toiminnalla on ympäröivään maailmaan ja luontoon. Vaikka moni yritys tulee vääjäämättä menemään nurin kriisin seurauksena, avaa se uudet markkinat monenlaiselle toiminnalle. Monet hyvin kokeneet ja ammattitaitoiset työntekijät tullaan irtisanomaan, joka mahdollistaa uudelle yritykselle upean rekrytointimahdollisuuden suoraan kortistosta.

Täällä Eventassakin koronakriisi ei ole tuonut vain pelkkiä harmaita hiuksia päähän. Sieniboxilla on kauppa käynyt poikkeusoloissa poikkeuksellisen hyvin. Sieniboxin bruttomyynti on noussut 132% viime vuoden vastaavaan aikaväliin verraten, tammikuusta toukokuuhun. Tätä voidaan pitää merkittävänä kasvuna, erityisesti kriisiaikana. Myynnin nousuun on toki vaikuttanut myös aktiivisempi ote markkinointiin verrattuna viime vuoteen. Siitä huolimatta voidaan todeta, että Sieniboxi on yksi kriisistä selkeästi hyötyvä yritys. Sieniboxi on kotikavatustuote, ja ihmisten viettäessä enemmän aikaa kotona, kiinnostus tällaisiin tuotteisiin nousee. Sieniboxin myynnin kasvuun vaikuttaa myös vuodenaika. Kevät on parvekkeiden ja puutarhojen kunnostamisen ja uudistamisen aikaa. Kevät innostaa viherrakentamiseen ja uusien kasvatusmahdollisuuksien tutkimiseen. Näin ollen moni urbaani parvekeviljelijä on löytänyt sienten kasvattamisesta uuden harrastuksen.

Karanteeniomaiset olosuhteet yhteiskunnassa lisäävät selkeästi verkkokauppojen myyntiä. Poikkeustilanne pakottaa asiakkaat pois kivijalkamyymälöistä ja muutenkin rajoittaa liikkumista, mutta kulutushalu on edelleen tallella. Esimerkiksi ruokaa tilataan kotiin enemmän kuin koskaan, sekä ravintoloista että ruokakaupoista (Airaksinen 2020). Verkkokaupan suosiminen ostosten tekemiseen tuskin hiipuu jatkossakaan. Monet verkkokaupan löytäjät jäävät todennäköisesti asiakkaiksi koronakriisin jälkeenkin.

Monet pienten paikkakuntien paikallislehdet, esimerkiksi Janakkalan Sanomat (alma media), pitävät yllä palstaa, jossa voi ilmoittautua avuntarjoajaks paikallisille ihmisille. Palstalla näkyy mm. erilaisia yrityksiä ja yhdistyksiä, mutta myös yksityishenkilöitä tarjoamassa apua erilaisiin tilanteisiin kriisiaikana. Useat tahot tarjoavat kauppaostoksien tekoa tai apteekissa asiointia vanhuksille ja muille riskiryhmäläisille. Vaikka apuaan tarjoavat tekevät sitä varmasti täysin pyyteettömästi ja halusta auttaa, on kuitenkin todettava, että yrityksen nimi listalla tuo varmasti positiivista näkyvyyttä kunnassa yritykselle.

Miten harjoittaa yrittäjyyttä poikkeusolojen jälkeen

Koronakriisi ei ole ikuinen. Jo nyt koronatuska näyttää hellittävän osalla yrittäjistä. Yrityksensä kaatumista pelkäävien osuus on laskenut huhtikuun aikana. (Parviainen, 2020.) Sitä myötä moni yrittäjistä alkaa jo varmasti katsoa kriisin jälkeistä aikaa vaikkei sen ajankohtaa vielä tiedetäkään. Tua Björklundin mukaan yritysten tulee nyt jo miettiä miten kriisin jälkeen voi tarjota lisäarvoa asiakkaille ja mitä uusia palveluita sekä tuotteita se tarkoittaisi (Ylen aamu, 2020). Miten varautua seuraavaa kriisiä varten, miten saada yritys taas kasvu-uralle. Nämä ja moni muu kysymys on varmasti monen yrittäjän mielessä nyt.

Tulevaisuudessa yritysten pitää olla paremmin varautuneita vastaavaan kriisiin. WWF:n Mari Koistisen (2020) mukaan jatkossa tulisi vähentää tehokkuusajattelua. Tämä auttaisi meitä varautumaan kriiseihin. Ehkei varaston ylläpitäminen olekaan yritykselle vain ylimääräinen turha kuluerä. Yrityksen kannattaa käydä siis läpi, mitä tuotteita yrityksen pitäisi pitää itsellään varastossa ja hinnoitella palvelunsa niin, että se kattaa varastoinnin tuomat kulut. Asia on hyvä myös kertoa julki kuluttajille. Tämä voi nostaa kuluttajien luottamusta yritystä kohtaan, kun yritys toiminnallaan osoittaa pyrkimyksestään varautua myös huonompiin päiviin.

Niemistön (2020) mukaan Suomen yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen kertoo ettei yrittäjä olisi voinut varautua tähän tilanteeseen, vaikka mitä olisi sukanvarressa. Voisiko kuitenkin jotain olla tehtävissä. Moni yksinyrittäjä hinnoittelee työnsä ainakin osittain perustuen tuntihinnoitteluun. Yrittäjän kannattaa miettiä onko tuntihinta liian alhainen. Pitäisikö tuntihinnassa olla pahanpäivän vara. Kuten jo aiemmin mainittiin kaikki muutokset hinnoittelussa kannattaa tehdä näkyviksi asiakkaille.

Vakuutusalalla on suuri mahdollisuus tarjota jatkossa entistä laajempaa turvaa yrittäjille. Pohjola Vakuutuksen tuotteista ja palveluista johtaja Antti Huhtala kertookin, että vakuutusyhtiöiden olisi pitänyt suunnitella tuote tällaiseen tilanteeseen. Hän kuitenkin huomauttaa, että ennen kriisiä monikaan ei olisi varmaan sitä lähtenyt ostamaan. ( Huhtala, 2020.) Jääkin mielenkiintoiseksi nähdä onko vakuutusyhtiöstä tarjoamaan tällaisen kriisin varalle tuotetta kriisin jälkeen ja kuinka moni sen tuotteen ostaa.

Lähteet:
Tikkala H. 2020. Kaksi kolmesta yrittäjästä on saanut koronakriisin takia vuokranalennusta, kun on sitä pyytänyt – Pentikäinen: “Vuokrakysymys näyttää olevan hankalin pääkaupunkiseudulla”. Artikkeli. Yle.fi. Julkaistu 28.4.2020. Luettu 29.4.2020.
https://yle.fi/uutiset/3-11325642

Niinistö M. 2020. Perheyrityksen kurimus: Tuhansien eurojen laskut ja vaateputiikissa 1–3 asiakasta päivässä – yhä useampi yrittäjä perustaa nyt verkkokaupan. Artikkeli. Yle.fi. Julkaistu 23.4.2020. Luettu 29.4.2020.
https://yle.fi/uutiset/3-11308414

Mansikka H. 2020. Sampo Tukiainen ehti saada kylähullun maineen, nyt hänen johtamansa biohiilitehtaan tuotanto viedään käsistä: “En ole ikinä epäilijöitä säikähtänyt”. Artikkeli. Yle.fi. Julkaistu 26.4.2020. Luettu 29.4.2020.
https://yle.fi/uutiset/3-11289293

Parviainen A. 2020. Kysely: Koronatuska näyttää hieman hellittävän – Yrittäjien näkemys tulevaisuudesta on aiempaa valoisampi. Artikkeli. Yle.fi. Julkaistu 29.4.2020. Luettu 29.4.2020.
https://yle.fi/uutiset/3-11328139

Koistinen M. 2020. Pandemia nostaa esiin globaalin ruokaturvan ja omavaraisuuden: tarvitsemme vähemmän tehokkuusajattelua. Artikkeli. WWF. Julkaistu 31.3.2020. Luettu 29.4.2020.
https://wwf.fi/uutiset/2020/03/pandemia-nostaa-esiin-globaalin-ruokaturvan-ja-omavaraisuuden-tarvitsemme-vahemman-tehokkuusajattelua/

Niemistö E. 2020. Miksi yrittäjä ei turvaa selustaansa? – Yrittäjien puheenjohtaja: “Vaikka sukanvarressa olisi mitä, tähän ei olisi voinut varautua”. Artikkeli. Yle.fi. Julkaistu 22.4.2020. Luettu 29.4.2020.
https://yle.fi/uutiset/3-11315799

Juopperi H. 2020. Muutto Helsinkiin, uusi myymälä ja isompi baari – nämä yrittäjät olivat juuri ottamassa isoja riskejä, kun kaikkia kehotettiin jäämään koteihinsa. Artikkeli. Yle.fi. Julkaistu 26.4.2020. Luettu 29.4.2020.
https://yle.fi/uutiset/3-11317988

Ylen aamu. 2020. Ylen aamu tänään: Korona laittoi uusiksi monen yrityksen toiminnan – Millaista luovaa yrittäjyyttä poikkeustila on saanut aikaan? Katso lähetys tästä. Videotallenne. Yle.fi. Julkaistu 29.4.2020. Katsottu 29.4.2020.
https://yle.fi/uutiset/3-11326773

Jokinen J. 2020. Viinatehdas perusti käsidesiä myyvän kioskin Helsinginkadun Alkon tuntumaan. Artikkeli. Helsingin Sanomat. Julkaistu 21.4.2020. Luettu 29.4.2020.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006481807.html

Huhtala A. Jos olisimme suunnitelleet vakuutuksen pandemian varalle, millainen se olisi?. Artikkeli. Op.media. Julkaistu 30.3.2020. Luettu 29.4.2020.
https://op.media/yrityselama/yrittajyys/jos-olisimme-suunnitelleet-vakuutuksen-pandemian-varalle-millainen-se-olisi-e9062a9fe20044bb8cd853fdcb4c7d39

Suomen Yrittäjät. n.d. Korona ja yrityksen rahoitus. Ohje. Yrittäjät.fi. Luettu 29.4.2020.
https://www.yrittajat.fi/yrittajat/kaikki-koronasta-yrittajalle/a/yrityksen-sopimukset-talous-ja-korvaukset/korona-ja-yrityksen-rahoitus-622094

Airaksinen, O. 2020. Ajoiko korona sinutkin ruokaostoksille verkkoon? Kauppa yrittää vastata rajusti kasvaneeseen kysyntään. Artikkeli. Taloustaito.fi. Julkaistu: 17.3.2020. Luettu: 15.5.2020
https://www.taloustaito.fi/koti/ajoiko-korona-sinutkin-ruokaostoksille-verkkoon-kauppa-yrittaa-vastata-rajusti-kasvaneeseen-kysyntaan/#ce4470be