Soluessee: Palvelun vieminen Kanadaan

14.12.2018

Näyttökertoja 1.48k

Kirjoittanut: Tina Uusitalo - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET

KIRJA	KIRJAILIJA

Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Soluesseen kirjoittajat: Emilia Koskiniemi ja Tina Uusitalo

Palvelun vieminen Kanadaan

Johdanto

Proakatemialla kansainvälistyminen ei tarkoita ainoastaan vaihtoon lähtemistä. Kansainvälistyminen voi olla myös töiden tekemistä ulkomailla. Kajossa on kehitteillä koulutus- konsepti, jota muutama henkilö haaveilee vievänsä ulkomaille ja erityisesti Kanadaan, sillä se olisi molemmille myös mieluinen vaihtokohde. Tässä esseessä kartoitamme tärkeitä asioita, joita täytyy huomioida yleisesti kansainvälistymiseen ja Kanadaan lähtöön liittyen.

Mitä pitää huomioida lähtiessä kv-markkinoille?

Kansainvälistymisessä on monia samoja piirteitä, kuin jos lähtisi mihin tahansa uusille markkinoille. Huolellinen markkinatutkimus on siis aina hyvä tapa aloittaa matka. Uuteen maahan lähdettäessä on lisäksi hyvä tarkastella tarjoamaansa tuotetta/ palvelua täysin raakileena kehityskohteena. Vaikkapa kulurakenne täytyy tarkastaa uudelleen: muuttuvatko työntekijäkustannukset esimerkiksi myynnin keston myötä; tuleeko ylimääräisiä matkakustannuksia; entä käännöstyö? (Bergstrand 2008).

Näiden asioiden lisäksi viennissä on kuitenkin riskejä, esimerkiksi matkustukseen liittyen, mihin on hyvä varautua vakuutuksin. Lisäksi erityisen huolellisesti täytyy perehtyä tehtyihin sopimuksiin ja niiden vedenpitävyyteen kohdemaan lakien myötä. Tähän on usein hyvä ottaa avuksi osaava asiantuntija. (Yrittäjät).

Muun muassa kulttuuri, ja erityisesti bisneskulttuuri näin b2b- tuotteessa, vaikuttavat myytävän palvelun uuteen konseptiin. Vaikkapa koulutusvientiin vaikuttaa suuresti, miten koulutukset aloitetaan: kuinka suuri osa on tutustumisella ja small talkilla. Myös fyysisellä ulkonäöllä ja värimaailmalla saattaa olla vaikutuksia. Palvelutuotteella siis erityisesti markkinointimateriaaleihin, sekä kanaviin.

Bisneskulttuuri

Kuten jokaisessa maassa on oma kulttuurinsa, niin myös bisneskulttuuri. Varsinkin ennen lähtöä toisen kotimaahan yritysmielessä, on erittäin tärkeää tutustua kohdemaansa bisneskulttuuriin. Tärkein asia toisen kulttuurin ymmärtämisessä on, että vältytään loukkaamasta toista osapuolta kulttuurien erilaisuuden vuoksi. Ymmärrettävästi tällaisesta on usein haittaa bisnekselle. Ainakin yksi luotettava sivusto monen maan yrityskulttuurin tutkimiseen on www.worldbusinessculture.com, mutta aina on toki varmempi tutkia enemmän kuin yksi lähde.

Kanadan yrityskulttuuri on hyvin lähellä Suomea. Kanadassa arvostetaan korkealle tasa-arvoa ja suorapuheisuutta keskusteluissa. Kuitenkin kohteliasta sellaista, World business culture- sivusto kertoo Kanadan kommunikointikulttuurin olevan Amerikan ja Britannian välimaastosta. Tavattaessa kättely on normi ja samalla katsotaan silmiin kunnioituksen osoitukseksi. Miesten ja naisten välillä myös kevyt poskisuudelma on tavallista, jota ei kannata säikähtää. Ilmeisesti myös Kanadalaiset, suomalaisten tapaan, arvostavat henkilökohtaista tilaansa, joten ylimääräistä koskettelua pidetään outona ja keskustelua liian lähekkäin epämukavana. (Todays translations).

Joitakin konservatiivisia piirteitä bisneskulttuurista löytyy mm. pukeutumisesta. Jos asustaan on epävarma, on parempi pukeutua hieman yli kuin ali ja peittää enemmän kuin vähemmän. Kanadalaiset eivät yleisesti myöskään arvosta kotimaansa vertailua Isoon- Britanniaan tai USA:an. (Todays Translations & Monster).

Jos ehdotat kanadalaiselle tapaamista, se kannattaa ajoittaa aamupäivään. Perinteiset toimistoajat ovat 9-17 maanantaista perjantaihin. Bisnespiireissä ei ole harvinaista myöskään saada kutsua illalliselle tai lasilliselle ja tällöin tietenkin on kohteliasta suostua. Ja mehän myös Proakatemialaisina tiedämme, miten tärkeää aito verkostoituminen. Isot kaupat saattavat saada juuri sen tarvittavan sysäyksen “vapaa-ajalla”. Muista jättää noin 15% tippiä asioidessasi ravintolassa. (World Business Culture).

Isona maana, Kanadassa on kovinkin erilaisia alueita, ennen matkaa olisi myös hyvä tutustua alueeseen, jonne on menossa (World Business Culture). Elettä ja vaivannäköä arvostetaan varmasti, aivan kuten Suomessakin. Tärkeä tieto Kohdemaasta, sinne pyrkivälle tiimille on, etteivät kulttuurit ole niin erilaisia, etteikö sinne voisi itse henkilökohtaisesti ottaa yhteyttä.

Markkinat

Toinen tärkeä selvitettävä asia kansainvälisille markkinoille lähdettäessä on tietenkin markkinat. Kuten mihin tahansa vieraille markkinoille lähtiessä. Mikä on kohdemaasi/ -alueesi markkinarakenne, kilpailu-/kysyntätilanne. (Bergstrand 2008).

WorldBusinessCulture- sivuston mukaan kanadalaiset ovat jo jonkin aikaa siirtyneet kohti matalampaa yritysmallia, tämä saattaa helpottaa kontaktoinnin tekemisessä. Kanadalaisia pidetään yleisesti avoimina sekä edistyksillisinä, jonka kuvittelisi helpottavan nuoren suomalaisen myyntityötä verrattuna johonkin muuhun maahan. Esimerkiksi Amerikkaan, jossa ns. “katu-uskottavuutta” olisi huomattavasti vaikeampi saavuttaa. (World Business Culture)

Palvelujen osuus Kanadan markkinoista on ollut vuonna 2017 1 251 704 miljoonaa Kanadan dollaria, joka tarkoitta n. 250 000 miljoonan dollarin nousua kymmenessä vuodessa (Trading Economics 2018). Kanadan BKT näyttää siis yleisesti noudattavan samaa kasvutrendiä palvelutuotteiden suhteen kuin muukin länsimainen yhteiskunta. Ibis World- sivustolla ennustetaan erityisesti bisnes- valmentamisen kysynnän kasvun jatkuvan vähintään vuoteen 2023 asti. Alan vuosittainen liikevaihdon kasvu on ollut tähän asti n.2,3% ja sen vuosittainen liikevaihto on ollut 2017 2 biljoonaa dollaria. Kysyntä on kasvanut erityisesti toimitusjohtajien ja johdon johdolla. (Ibis World 2018).

Koulutusten suosioon myös Kanadassa vaikuttaa varmasti suuresti maailman suuri tietomäärän kasvu ja jatkuva muutostila, jossa elämme. Yritysten toiminnan jatkumiseksi on varmistettava koko organisaation, erityisesti johdon, eväät elinikäiseen oppimiseen. Näiden tietojen perusteella suomalaiselle koulutusviennille on varmasti tilaa myös Kanadan markkinoilla. Ensisijaisena kohderyhmänä on litteiden organisaatioiden ylin johto, tiimivetäjät sekä toimitusjohtajat.

Suurimpia kilpailijoita ovat digitaaliset koulutusalusta, joita yritykset voivat tarjota työntekijöilleen. Myös yksi yritys, Global Learning Partners, tarjoaa suoraan dialogiaperustaista koulutusta. Heidän suorat kohderyhmänsä ovat kuitenkin yksilöitä, kun taas meidän kohderyhmänämme toimivat yritykset ja ryhmät niiden sisällä. Kanadasta löytyy useita yrityksiä, jotka tarjoavat valmennusta ja mentorointia yritysjohtajille ja yrittäjille mm. strategian kirkastamiseen ja johtamisen tueksi. Suomen tämänhetkinen koulutusvienti keskittyy tällä hetkellä pääasiassa Lähi-itään, Kiinaan, Kaukoitään ja Latinalaiseen Amerikkaan (Kauppalehti 2018). Kanadassa ei siis myöskään ole vielä hurjasti suomalaista koulutuskilpailua, mikä on hyvä asia, sillä suomalaista koulusta voidaan kuitenkin pitää kilpailuvalttina ulkomaisilla markkinoilla.

Oman maan vaikuttavat tekijät

Palvelua vietäessä Suomesta ulkomaille, ei Suomen puolelta tule juurikaan vastaan lakeja tai rajoitteita. Vienti Suomesta EU:n sisälle toimii kaikilta osin kuin sisäinenkin kauppa. Kuitenkin EU- alueen ulkopuolille lähdettäessä tulee joitakin muutoksia, esimerkiksi arvonlisäverokäytännöt. Suurimmat vientiin vaikuttavat tekijät ovat kotimaiset kustannus- ja vaikutustekijät, korot ja valuuttakurssit sekä kotimaan verot (Euro ja talous 2017).

Palveluviennissä suurimmat kustannustekijät ovat työntekijöiden palkat. Kuvittelemassamme tilanteessa koulutusvientimme on projektiluontoista ja yrittäjävetoisesi tehtyä, jossa kuitenkin saattaa olla ulkopuolisia; suomalaisia työntekijöitä osana, palkat tulee maksaa luonnollisesti Suomen lakien mukaisesti.

Euron ja Kanadan dollarin välinen kurssi on tällä hetkellä 1 EUR = 1.51700 CAD, tarkoittaen sitä, että eurolla on noin puolet arvottomampi (XE 2018). Tämä täytyy muistaa hinnoittelussa. Pääsääntöisesti maksuja ulkomailta vastaanotettaessa, pankki ei veloita siitä ylimääräisiä kustannuksia, vaikka he hoitavat valuutanvaihdon. Näin toimii ainakin Kajon pankkina oleva OP. Ulkomailla maksuja maksettaessa OP kuitenkin veloittaa euromääräisen maksu 6€.

Viennissä EU- alueen ulkopuolelle täytyy kirjanpitoon aina tehdä liitteeksi selvitys, että kyseessä on ollut vientiä. Kirjanpitäjälle tehtävä selvitys toimii tositteena verohallinnolle, sillä vienti EU- alueen ulkopuolelle on kotimaassa arvonlisäverotonta. Tavaroita vietäessä lisäksi Suomen Tullille on annettava sähköinen vienti-ilmoitus, mutta palvelun kanssa näin ei tarvitse menetellä. Verohallinnolla on laskutusohjeet arvonlisäverottomalle ulkomaankaupalle, joiden tämän hetkisen ohjeistuksen mukaan laskussa tulee lukea: “Alv 0 % (veroton myynti EU:n ulkopuolelle)”. Palvelun ulkomaankaupassa arvolisävero maksetaan B2B- kaupassa siihen maahan, jossa ostaja sijaitsee. Tässä tapauksessa arvonlisämaksut hoidetaan siis Kanadaan, joten suomen päässä myynti on arvonlisäverotonta ja laskussa täytyy näkyä tämä määrätty lisämerkintä. (Verohallinto 2017). Arvonlisävero Kanadassa vaihtelee alueittain tällä hetkellä 5%-15% (Ad Valorem 2018).

Mikä on PESTEL-analyysi?

Pestel-analyysi on yrityksen ympäristötekijöiden arvioinnin työkalu. Analyysi voidaan tehdä joko olemassa olevalla markkinalle tai silloin kun harkitaan viennin aloittamista toiseen maahan. Oleellista on ymmärtää, miten ympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat tuotteen/palvelun tai yrityksen toimintaan. Parhaimmillaan pestel-analyysi on joustava työkalu yrityksessä. Sitä voidaan pitää päivitettynä osana strategiaprosessia ja silloin sitä päivitetään vähintään kerran vuodessa. Analyysi pyrkii toteamaan nykytilaa ja ennakoimaan muutosta.

Pestel tulee sanoista:
Poliittinen (lainsäädännön rajoitukset, kansainväliset sopimukset, rikollisuus, yhdentyminen esim. EU, tutkimus-, kehittämis-, alue-, matkailu-, yms. Politiikka)
Ekonominen (maailman, Euroopan, alueen talouskehitys, talouskriisit ja lamat, kilpailurajoitukset, julkinen rahoitus ja tuet, ostovoima)
Sosiaalinen (arvot, kulutuskäyttäytyminen, ikärakenne, muuttoliike, syntyvyys)
Teknologinen (informaatio- ja tietoliikenne, bio-, nano-, energiateknologiat, verkkokauppa, virtuaalimaailma)
Ekologinen (kasvihuoneilmiö, ilmaston muutos, saastuminen, jäteongelmat, liikarakentaminen, ympäristötietoisuus, infrastruktuurin muutos.
Laillinen (Työvoimalainsäädäntö, työlainsäädäntö, erilaiset säätelyt (ulkomaankauppa, lääke- tai alkoholin myynti), terveys ja turvallisuus, tuoteturvallisuus, lakien ja asetusten toimeenpano)

PESTEL-analyysi Kanadasta

Poliittinen

Kanada on Yhdistyneiden Kansakuntien perustajajäsen. Sillä on hyvät suhteet Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan, Ranskaan ja moniin muihin maihin. Kanadan pääkaupunki on Ottawa. Kanada on perustuslaillinen monarkia ja sen hallintojärjestelmä on parlamentaarisen demokraattinen. Valtionpäämies on Kuningatar Elizabeth II, mutta todellinen poliittinen valta ja hallituksen päällikkö on Kanadan pääministeri Justin Trudeau.
Valtiollisia puolueita ovat liberaalit, konservatiivit, uusi demokraattinen puolue (NDP), Bloc Quebecois ja vihreä puolue. Liberaalit ja konservatiivit ovat johtavia puolueita, joita seuraa NDP.
Kanadassa on hyvä poliittinen vakaus ja se on itseasiassa yksi maailman turvallisimmista maista. Siellä on vähäinen rikollisuusaste ja luotettavat poliisipalvelut, ja se on erittäin hyvä paikka liike-elämälle ja turismille.

Ekonominen

Kanadan talous oli maailman kymmenenneksi suurin huhtikuussa 2018. Se on jäsenenä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD), Maailman kauppajärjestössä (WTO), G20-ryhmän jäsenenä ja Kansainyhteistyössä. Kanadalla on myös vapaakauppasopimuksia useamman maan kanssa. Kanada esimerkiksi kirjoitti 2018 syyskuussa vapaakauppasopimuksen (CETA) EU:n kanssa.

Sillä on korkealle kehittynyt sekatalous ja yli 40 valtionyhtiötä liittovaltion tasolla. Lisäksi sillä on yli 100 maakuntatasolla sijaitsevaa valtionyhtiötä. (ITA, 2017).

Maa on vahva ja dynaaminen talous. Vuonna 2018 bruttokansantuotteen arvioitiin olevan 1,8 miljardia dollaria. (Focus Economics, 2018). Talouskasvun arvellaan kasvavan 2,0% vuonna 2019. Yrittäjähenkisiä ihmisiä, maailmanluokan infrastruktuuria ja yksi maailman parhaista pankkijärjestelmistä löytyy Kanadasta.

Sen tärkeimmät tuonnit ovat autot, ajoneuvon osat, tietokoneet ja jakeluautot. Osa Kanadan parhaista vienneistä ovat moottoriajoneuvot ja osat, kulta, tietoliikennelaitteet, teollisuuskone ja raakaöljy. Tärkeimmät kaupankäyntimaat Kanadalle ovat Yhdysvallat, Meksiko, Kiina, Japani, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Sosiaalinen

Kanada on maailman toiseksi suurin maa pinta-alaltaan. Ihmisiä Kanadassa vuonna 2018 toukokuussa oli 36,9 miljoonaa ja väestöntiheys (4/km²), mikä on maan kokoon verraten pieni määrä. (Worldmeters, 2018). Väestön kasvu on melko tasaista eikä hidastumisesta ole merkkejä.

Kanada kehottaa henkilöitä, joilla on kokemusta ja tarvittavia taitoja hakemaan maahanmuuttajaksi maahan. Jotkut lähteet väittävät, että noin 46% yli 15- vuotiaista olisi ulkomaalaisia tai ainakin yksi ulkomaalainen vanhempi vuoteen 2031 mennessä.
Englanti ja Ranska ovat Kanadan viralliset kielet. Perustuslaillisesti suojattu uskonnonvapaus tekee Kanadasta ihanteellisen paikan monien eri uskontojen edustajille.

Kanadalaiset kuluttajat arvostavat ja osaavat vaatia korkealaatuisia tuotteita ja palveluita sekä myynnin jälkeistä palvelua. He ovat vakuuttuneita työpaikkansa kestävyydestä ja taloudesta yleensä. Verkkokaupassa kauppa kasvaa nopeasti nuorten asiakkaiden ostaessa yhä enemmän ja enemmän tietotekniikan laitteita. (Banco Santander, 2018). Kanadan talouden epätasa-arvon kasvaminen on kuitenkin yksi huolenaihe. Esimerkiksi Kanadan 100 rikkaimmalla kansalaisella on varoja noin 230 miljardilla, kun taas rikkain 10 prosenttia väestöstä hallitsee 40 prosenttia maan varallisuudesta. (Attfield, 2017).

Teknologinen

Teknologialla on iso rooli Kanadan taloudessa ja teknologia onkin maan yksi nopeimmin kasvavista sektoreista. Teknologiateollisuuden parissa työskentelevät ihmiset tienaavatkin huomattavasti paremmin verrattuna kansalliseen keskiarvoon.
Kanadan teknologia-alan julkiset ja yksityiset investoinnit kasvavat nopeasti. Lisäksi poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen vakaus ovat luoneet hyvän pohjan yrittäjyyden edistämiselle. Itse asiassa monet kansainväliset IT-alan ammattilaiset ja yritykset näkevät Kanadan yhtenä maailman parhaista maista uran ja bisneksen kehitykseen.

Ekologinen

Miljoonia turisteja vierailee Kanadassa vuosittain katsomassa sen lumoavan kaunista luontoa. Arktiset vuoret, jäätiköt, järvet, metsät ja aavikot tarjoavat turistille monipuolisen maiseman täynnä yllätyksiä. Kanadassa on kuitenkin nykyään jonkin verran ympäristöhaasteita, kuten ilman epäpuhtaus, savusumu, happosateet. Kanadan hallitus tekee koko ajan töitä ilman saasteiden ja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.

Laillinen

Tiettyjä työntekijöiden oikeuksia suojellaan lailla Kanadassa. Työnantajille on annettu vähimmäisnormi rajat, joita työnantajien on noudatettava kuten työntekijöiden työtunnit, vähimmäispalkat, sairauspäivät, lomat, irtisanomiset yms. Kanadan ihmisoikeuslaki (CHRA) kieltää kaikenlaisen syrjinnän.

Kanadassa on monia tapoja tehdä liiketoimintaa. Esimerkiksi yhtiöt, yhteisyritykset, yhdistykset tai kommandiittiyhtiöt, luottamushenkilöt, yksityisomistukset, osuuskunnat ja sivuliikkeen toiminnot ovat yleisimpiä. Kansainvälisille yrityksille yhtiö on suosituin tapa tulla Kanadaan (Mercier & Woodman, 2016).