Skenaariotyöskentely strategiatyökaluna

Yksilöessee – 2 ep.

Johdanto

Risto Siilasmaa kertoo kirjassaan ”Paranoidi optimisti” tarinan hänen vuosistaan Nokialla. Siilasmaa on F-Secure Oyj:n perustaja ja toimi F-Securen toimitusjohtajana useita vuosia. Siilasmaa toimi myöhemmin Nokian hallituksen jäsenenä ja Nokian hallituksen puheenjohtajana.

Paranoidi Optimismi on pörssiyhtiön johtajuuden näkökulmasta kirjoitettu teos, josta niin hallitustyöskentelystä kiinnostunut, yrittäjyydestä kiinnostunut, yrityskulttuurista kiinnostunut, kuin muustakin johtajuudesta kiinnostunut henkilö löytää varmasti hyviä käytäntöjä, ajatuksia ja työkaluja johtamisen tueksi. Siilasmaan kirjan tavoitteena on auttaa niin olemassa olevia, kuin uusiakin yrityksiä välttämään pahimpia sudenkuoppia sekä levittää yrityksille oppeja Nokian onnistumisista ja epäonnistumisista. (Siilasmaa 2018, 10)

Siilasmaa esittelee kirjassaan useita työkaluja, joita Nokia käytti neuvotellessaan Microsoftin kanssa koko Nokian ostamisesta. Tässä esseessä keskityn mielestäni kiinnostavimpaan työkaluun, skenaariotyöskentelyyn. Skenaariotyöskentelystä voi hyötyä jokainen yritys koosta huolimatta. Skenaariotyöskentely perustuu riskienhallintaan ja systemaattiseen suunnitelmallisuuteen.

Paranoidi optimismi -ajattelumalli

Siilasmaan kokemuksien perusteella hänen johtamisfilosofiakseen muovautunut paranoidi optimismi saattaa kuulostaa käsitteenä ristiriitaiselta. Paranoidi määritellään Terveyskirjaston lääketieteellisessä sanastossa vainoharhaisuudeksi (Terveyskirjasto 2022). Antti Mattila kuvailee optimismin ydintä Terveyskirjaston onnentaidoissa toiveikkuudeksi ja ajatukseksi siitä, että tulevaisuudessa tulee tapahtumaan hyviä asioita, joiden toteuttamiseksi on halu työskennellä (Mattila 2018).

Siilasmaan paranoidi optimismi on vainoharhaista riskien- ja vaarojen jatkuvaa hallintaa, mutta samalla jatkuvaa positiivista ajatusta siitä, että vaarojen ja riskien keskellä ongelmiin on olemassa ratkaisu ja omaan työhön luottamalla riskit ja vaarat ovat vältettävissä. Jos yritys pystyy hallitsemaan riskejä ja suhtautumaan niiden ratkaisemiseen, tulevaisuuteen ja omaan työskentelyyn optimistisesti, on yrityksellä hyvä perusta mahdolliselle menestymiselle.

Skenaariotyöskentely

Skenaariotyöskentelyn tarkoituksena on luoda erilaisia skenaarioita, joilla pyritään riskienhallintaan ja systemaattiseen suunnitelmallisuuteen. Erilaisia skenaarioita luomalla kaikki suunnitelmat eivät mene uusiksi, jos kaikista paras mahdollinen tai mahdollisesti ainoa ajateltu lopputulos ei toteudu. Skenaariot voi luokitella paremmuusjärjestykseen, mutta tärkeää on se, että sekä hyviä, että huonoja skenaarioita on luotu ja niiden varalle on luotu toimintasuunnitelma, jotta lopullisen lopputuloksen realisoituessa tiedetään mitä tehdään ja suunnitelmallisuus pysyy yllä.

Skenaariotyöskentelyä voi tehdä itsekseen tai sitä voi tehdä ryhmissä. Yksi hyvä jako ryhmien välillä voisi olla esimerkiksi se, että toinen ryhmä luo positiivia skenaarioita ja toinen negatiivisia skenaarioita. Kun on luotu useita hyviä ja huonoja skenaarioita, voidaan miettiä yhdessä skenaarioita, joissa yhdistyy hyviä ja huonoja asioita. Loppujen lopuksi on tärkeää, että johtajalla tai johtajilla on selvä kuva siitä mitä jokaisen skenaarion realisoituessa lähdetään tekemään.

Mitä käytäntöön?

Skenaariotyöskentelyä on käytetty Kipinässä mm. final campin suunnittelussa ja mahdollisten Final camp projektien ja -matkakohteiden mietinnässä. Skenaariotyöskentelyä tulisi harjoittaa myös jokaisessa projektissa. Suunnitelmallisuus ei ole ikinä pahasta, kunhan se ei painotu liikaa yhteen tiettyyn suunnitelmaan. Eri näkökulmien ja mahdollisuuksien pallottelussa. Aion ottaa skenaariotyöskentelyn mukaan omiin tämänhetkisiin sekä tuleviin projekteihin.

Skenaariotyöskentely ei itsessään riitä, vaan kun skenaariot on luotu, on alettava työskentelemään niiden mukaisesti. Jonkun on johdettava yritystä tai tiimiä kohti luotuja skenaarioita ja oltava objektiivinen skenaarioiden toteutumisen suhteen. Yhteen skenaarioon ei saa tykästyä liikaa, vaan johtajan on pidettävä tunteet poissa järjen tieltä. Jos tiettyä skenaariota jahdataan väkisin, muuttuu tekeminen nopeasti pään seinään hakkaamiseksi, josta ei ole hyötyä kenellekään. Skenaarioita luodaan sen takia useita, jotta suunnitelmien muuttuessa suunnitelmallisuus säilyy ennallaan. Hyvä johtaja tunnistaa tarpeet sekä realiteetit ja työskentelee niillä korteilla, jotka hänelle on jaettu.

Yhteenveto

Skenaariotyöskentely auttaa yritystä ennakoimaan riskejä ja säilyttämään suunnitelmallisuuden ongelmien ja epävarmuuksien maailmassa. On tärkeää ymmärtää, että riskienhallintaa on turha aloittaa vasta silloin, kun riskit ovat jo realisoitumassa. Paranoidi ajattelija miettii riskejä jatkuvasti. Myös silloin, kun riskit eivät ole havaittavissa ja kaikki näyttää menevän hyvin. Optimistinen suhtautuminen siihen, että eri riskeihin pysyy valmistautumaan ja jokaiseen ongelmaan löytyy ratkaisu, auttaa luottamaan omaan työskentelyyn, joka on elintärkeää menestymiselle.

Lähteet:

Mattila, A. (2018). Optimismi. https://www.terveyskirjasto.fi/ont00902

Terveyskirjasto (2022). Paranoidi. https://www.terveyskirjasto.fi/ltt04394

Siilasmaa, R. (2018). Paranoidi Optimismi. Tammi 2018.