1. Villit kortit

Villeissä korteissa ovat äkillisiä tapahtumia, mitkä tarkoittavat ainutlaatuisia tapahtumia, eikä näin ollen ole esimerkiksi heikkojen signaalien kaltaisia toistuvia aihioita. Villejä kortteja on mahdotonta ennakoida ja niiden tapahtuminen on kiinni ennalta arvaamattomista tapahtumista makroympäristöissä tai pienemmillä sektoreilla. Kaikki äkilliset tapahtumat eivät toki vaikuta omaan tekemiseen tai harjoitettuun liiketoimintaan. (Rubin 2019)

Videoliiketoiminnassa tällaisia tapahtumia on tähän asti ollut vähän, eikä niitä ole tarvinnut huomioida. Isoimpia vaikuttavia tekijöitä video markkinoinnille ja liikkuvalle kuvalle ovat teknologian kehitys. Isoimpia muutoksia villien korttien ansioista olisivat sodat tai vakavat taloudelliset vaikeudet maassa ja globaalisti. Lama saattaa vaikuttaa liiketoimintaan merkittävästi, mutta se ei vaikuta yksin videoihin ja markkinointiin vaan koko talouteen. Luonnon katastrofit ovat myös usein ennalta arvaamattomia ja saattavat vaikuttaa liiketoimintaan. Lisää uhkakuvia videoille olisi sosiaalisen median totaalinen romuttuminen. Facebook, Instagram, Vimeo ja Youtube ovat palveluita, mitkä pitävät yllä voimakasta videoiden trendiä, jos näille jotain tapahtuu todennäköinen vaikutus koko videoiden käytettävyyteen, vähenisi hetkellisesti.

1. Skenaariotyöskentely

Opparissani aion käyttää yksinkertaista, mutta hyvin havainnollistavaa morfologista matriisia. Matriisi rakennetaan tukemaan videoliiketoimintaamme ja sen tarkoitus on auttaa tulevan strategian tekemisessä. Matriisia käytetään konseptoimaan liiketoimintamme hyvin tarkasti. Tämän jälkeen rakennan johtopäätökset siitä, mitä päätöksiä yrityksessä tulee tehdä, jotta tavoiteltu lopputulema on saavutettavissa. Kolmessa eri skenaariossa käydään läpi ns. tähtitoteuma (positiivinen toteuma – oma nimitys), negatiivinen toteuma, sekä nykyisellään toteutettava toteuma (realistinen toteuma). (Rubin 2019)

Skenariotyö ei ole kertaluonteinen prosessi vaan sitä kuuluisi jatkaa koko ajan. Työssä pitää tarkistaa nykyisiä trendejä ja heikkoja signaaleja jatkuvasti, kuten alallamme on muutenkin tavallista. Skenaarioiden rakentaminen edellyttää hieman enemmän tarkastelua myös omaan tekemiseen, kuin ympärillä oleviin tapahtumiin. Skenaariotyöskentelyn jatkuttua on mahdollista säilyttää helpommin muun muassa edelläkävijän asema omalla alallaan.

Megatrendit on yksi vaikuttava tekijä skenaariotyöskentelyssä. On järkevää noudattaa useampaa megatrendiä ja olla tietoinen ympärillä olevista muutoksista myös megatrendien näkökulmasta. Omaa alaamme tukeviksi megatrendeiksi voidaan laskea teknologian kehityksessä mm. Vr-teknologian, AR-teknologian ja edelleen jatkuva sosiaalisen median kehittyminen. Videotuotannon vaikutus esimerkiksi nykyisellään pinnalla oleviin negatiivisiin megatrendeihin, kuten Ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen yli kulutukseen, on positiivinen. VR-teknologialla voidaan jo nyt vähentää matkailun tarvetta. Tämä antaa samalla mahdollisuuden kokea nähtävyyksiä suoraan vr-lasien kautta ja vähentää näin ollen fossiilisten polttoaineiden kulutusta lentoliikenteessä.

Digitalisoituminen on vallitseva megatrendi ja sen kehitys on edelleen voimakasta. On myös havaittu, että videoiden lisääntyminen eri kanavissa on osa isoa trendiä. Videoiden lisääntyminen viestinnässä ja markkinoinnissa ei ole aivan ongelmaton ja isojen media yhtiöiden serverikeskukset alkavat olla jo sitä kokoluokkaa, ettei servereille ole välttämättä tilaa jatkossa.  Uusia ideoita on saatava kehitettyä.
(Megatrendejä voi tarkistella mm. tulevaisuusbarometrista, Sitran sivuilta).

1. Skenaariotyöskentelyn vaiheet

   1. Tulevaisuussuuntainen tiedonhankinta (videotuotanto nyt)

Tietoa on hankittava etukäteen, jotta voidaan luoda mahdollisimman todenmukainen skenaario. On arvioitava nykytilannetta tarkasti ja etsiä yhteneväisyyksiä eri aiheiden välillä. Voidaan etsiä useista lähteistä erilaisia kokemuksia ja kuvituksia siitä millaisia tapahtumia erinäköiset päätökset saattavat aiheuttaa. Seuraamalla dataa ihmisten käyttäytymisestä internetissä ja infrassa. Käyttäytymisessä voidaan havaita, onko esimerkiksi autoilu vähentynyt ja mitkä asiat siihen ovat vaikuttaneet. Tärkeintä tiedonhankinnassa on variaatiot ja eri näkemykset. Voimme poistua kokonaan omalta alaltamme ja jatkaa etsimistä hieman vieraammiltakin aloilta. Oman mielipiteen sisällyttäminen mukaan etsiskelyyn kannattaa unohtaa ja olla mahdollisimman objektiivinen. Tiedonhankinnan kannalta on myös hyvä ymmärtää yrityksen tai yhdistyksen toiminta ja tehdä sille SWOT-analyysi. Tämä auttaa rajaamaan ongelma-aluetta taulukon rakentamisessa.

1. 1. Tulevaisuustaulukon rakentaminen

      Tulevaisuustaulukko rakennetaan sektoreittain ja sen on tarkoitus rajata ongelma-alue. Sektoreita jaetaan eri lähetysmissuunnille. Otetaan aihealue, vaikka ensimmäiseksi lakiasioiden kohdalta käsittelyyn ja pohditaan millaisia muutoksia, on tulossa ja mitkä asiat vaikuttavat tähän ongelma-alueeseen. Taulukossa on hyvä ottaa huomioon myös taloudellinen globaali aspekti ja rakentaa sekä uhka- että potentiaalisia näkökantoja. Millaisilla erinäisillä tapahtumilla voisi olla vaikutusta yritykseen.Yrityksessä lähdetään liikkeelle johtoportaasta ja strategisesta johtomallista. Onko organisaatio tasainen vai onko siinä korkea hierarkia. Onko se sitä vielä 2030-luvulla? Annetaan tälle vaihtoehtoinen ratkaisu. Esimerkiksi onko hallintoa ollenkaan vai jakautuuko vastuu tasaisesti jokaisen kesken. Onko yrityksellä toimitusjohtaja vai voiko lakimuutos esimerkiksi poistaa osakeyhtiön vaateen toimitusjohtajasta isossakin yrityksessä?

   2. Muuttujien arvojen ja niiden välisten riippuvuuksien selvittäminen

      Taulukossa pitää pysyä johdonmukaisuus ja muuttujien arvot täytyy käsitellä samaa tarkoittavaa asiaa, jotta ne ovat vertailukelpoisia. Samalla rivillä taulukossa kuuluu olla siis esimerkiksi johdon toimintaan liittyvä aihe. Missä oikeasti päätökset tehdään, onko yrityksellä hallitus vai toimiiko viimeisenä vartijana johtoporras, joka vastaa hallitukselle ainoastaan taloudellisesta voitosta. Millaiset vastuut jaetaan ja millä tavalla yritystä tulee johtaa.

   3. Tulevaisuuskuvien luominen

      Tulevaisuuskuva on kertomus tulevaisuudesta ja siitä toiveesta millainen sen on toivottavaa. Samalla tehdään yltiö positiivinen näkökulma siitä millainen se voisi olla, jos kaikki osuvat ns. nappiin. Ei kuitenkaan kannata unohtaa sitä huonointa vaihtoehtoakaan, jonka avulla voidaan myös pitää yritysjohto varpaillaan. Lyhyt kertomus siitä millaisena näemme yrityksen tulevaisuuden, on erinomainen tapa pyrkiä asettamiimme tavoitteisiin. Kun näkökulma on yrityksen kehittämisestä eteen päin emme halua sen olevan jokaiselta osalta tuntematon tai jälkikäteen arvioida, että en osannut voida kuvitella tämän tapahtuva. Skenaarioiden tekemisestä on paljon hyötyä myös ennakointiin ja se opastaa varautumaan myös huonoihin asioihin. Näin voidaan rakentaa myös kriisihallintaa yrityksessä.

   4. kehityspolkujen luominen (Positiivinen, Negatiivinen, Todennäköinen)

      Tulevaisuuskuvat luodaan yhdistämällä kehityspolkuja taulukon mukaan ja mietitään millaiset asiat esimerkiksi johdossa, saattaisi muuttua. Skenariotyöskentelyryhmässä voidaan pohtia näitä asioita kuin katsoisi kristallipalloon. Tämä edellyttää työryhmänjäsenistön olevan jollakin tapaa vaikuttamassa organisaatiossa päätöksen tekoon tai he voivat valmistella koonnin niin, että esim. johtoryhmä vain hyväksyttää sen. Tulevaisuuskuvat on kuitenkin perusteltava, miksi valinta on tehty juuri näin? Tässäkin on hyvä huomata skenaariotyöskelyn ohjaavan kohti visiota sekä toimivaa strategiaa, joten aivan perustelemattomia ne ei voi kuitenkaan olla. Asetetaan päätöspisteet strategiaa varten ja noudatetaan niitä. Samalla on hyvä jo laatia pohjaa seuraavalle työskentelyvaiheelle.

   5. Raportointi/tiedon avaaminen

      Lopuksi arvioidaan tuotokset ja rakennetaan ehyt kertomus siitä millaisia päätöksiä, on noudatettava, jotta kyseiset skenaariot on mahdollista toteuttaa. Yksinkertaisuudessa raportti on kertomus tulevaisuuskuvasta ja siinä esitetään mm. villit kortit, havaitut heikot signaalit ja millä tapaa yrityksen vahvuudet ja heikkoudet tukevat tehtyä työtä.Itse teen kolme eri skenaariota edellä mainittujen tapausten mukaan niin, että tähtitoteuma on todennäköinen kehittämisen suunta ja pyrimme noudattamaan sitä. Negatiivinen toteuma on rakennettu yritykselle asioiden huomioimista ja välttämistä varten. Kolmas on todennäköisin toteuma yrityksellemme. Tämä sisältää jo hieman jo aiemmin harkittuja päätöksiä ja odotetut muutokset liiketoimintaympäristössä voidaan pitää tapahtuvana, jos isoja muutoksia ei tule.