Tämän esseen ovat kirjoittaneet Roosa Haaka ja Olli Järvinen. 

Johdanto 

Sisäinen motivaatio on voima, joka ohjaa yksilön valintoja ja toimintaa elämässä. Autonomia, kyvykkyys, hyväntahtoisuus ja yhteenkuuluvuus toimivat tämän voiman kulmakivinä, luoden yksilölle vahvan perustan kohti tavoitteellisempaa ja merkityksellisempää elämää. Tässä esseessä tutkimme syvemmin näitä tekijöitä ja niiden roolia yksilön sisäisen motivaation taustalla. Lisäksi tarkastelemme sisäisen motivaation suhdetta ulkoiseen motivaatioon sekä itseohjautuvuuden roolia tässä kokonaisuudessa. Pyrimme hahmottamaan, miten yksilö voi löytää sisäisen motivaationsa, mitkä tekijät vaikuttavat siihen ja miten sitä voi vahvistaa. 

Mitkä tekijät muodostavat sisäisen motivaation?  

Sisäinen motivaatio, mistä se oikein koostuu? Sisäiseen motivaatioon vaikuttavat neljä osa-aluetta, jotka ovat autonomia, kyvykkyys, hyväntahtoisuus ja yhteenkuuluvuus. Kun nämä neljä osa-aluetta toteutuvat, niin yksilö kykenee itseohjautumaan kohti tekemistä, jossa merkityksellisyyden tunne työstä vahvistuu. (Ristikangas, Ristikangas, Ristikangas & Lönnroth 2021.) Käydään seuraavaksi tarkemmin läpi, mitä yllä olevat osa-alueet tarkoittavat.  

1. Autonomialla tarkoitetaan itsensä määräämisen tunnetta, joka syntyy, kun yksilö kokee voivansa vapaasti valita omat toimensa. Tämä tunne vahvistuu entisestään, kun yksilöllä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, jotka liittyvät häneen. Autonomian kokemus voi juontua kahdesta eri lähteestä: yksilö arvostaa tekemistään itsessään tai hän tuntee arvostavansa niitä päämääriä, joita hänen toimintansa edistää.
2. Kyvykkyydellä tarkoitetaan tunnetta, jonka henkilö saa siitä, että hän hallitsee riittävän hyvin tehtävät, asiat ja työt, jotka kuuluvat hänelle. Jokainen meistä kaipaa käsitystä omasta osaamisestaan ja kyvystään oppia uusia taitoja. Kun itseluottamus on vahva, ihmisillä on suurempi mahdollisuus saavuttaa asetetut tavoitteet. 
3. Hyväntahtoisuudella tarkoitetaan halua huomioida toiset ja tarvetta auttaa heitä. Yksinkertaisesti halutaan hyvää toisille. Yksilö osoittaa välittämistä muita kohtaan ja lisäksi hän kokee iloa siitä, että pystyy tarjoamaan apuaan muille ja näkee, miten he voivat paremmin. 
4. Yhteenkuuluvuudella meinataan tunnetta siitä, että kuuluu johonkin ryhmään. Tämä miellyttävä tunne syntyy tarpeesta olla yhteydessä muihin ihmisiin. Yksilö toimii parhaiten silloin, kun hän kokee olevansa merkittävä osa rohkaisevaa ja turvallista yhteisöä. (Ristikangas, ym. 2021, 243–244.) 

Sisäinen motivaatio vai porkkanoita ja keppejä?  

Sisäisen motivaation lisäksi paljon puhutaan myös ulkoisista motivaation lähteistä, joihin monesti saatetaan törmätä esimerkiksi työelämässä. Pitkään uskottiin, että työntekijöitä voidaan motivoida porkkana- ja keppimenetelmällä, jossa heitä kannustetaan saavuttamaan tavoitteita. Tämä perustui ajatukseen siitä, että ulkopuoliset kannustimet voivat toimia motivaattoreina. Ulkoisilla motivaattoreilla voidaankin saavuttaa lyhytkestoisia tuloksia, kun taas sisäisen motivaation avulla voidaan saada aikaan pidempiaikaista menestystä. (Ristikangas, ym. 2021, 242.)  

Sisäinen ja ulkoinen motivaatio yhdessä – hyvä kombo vai onko sittenkään? 

Yhdistämällä sisäisen ja ulkoisen motivaation voitaisiin olettaa, että se olisi hyvä asia. Näin se ei kuitenkaan välttämättä ole, sillä voi syntyä jyräysefekti. Tällä käsitteellä viitataan tilanteeseen, jossa yhdellä toiminnalla on useampia syitä, ja näin toiset syyt saattaa vaikuttaa heikentävästi toiseen. (Martela 2015, s.32.)  

Havainnollistaakseen jyräysefektiä kirjassa käytettiin esimerkkinä nuorta, joka oli kiinnostunut ruohonleikkuusta. Hän ilmoittaa haluavansa alkaa ajamaan nurmikkoa, jolloin sisäinen motivaatio ohjaa häntä, sillä kyse on mieluisesta ja innostavasta tekemisestä. Kesän aikana vanhemmat päättävät alkaa maksaa nuorelle palkkaa, jolloin ulkoinen motivaatio astuu kuvioihin sisäisen motivaation rinnalle. Mitä tapahtuukaan kesän lopuksi, kun vanhemmat lopettavat palkan maksamisen? Nuori lyö hanskat tiskiin, koska hän oppi leikkaamaan nurmikkoa rahaa vastaan. Näin on jouduttu tilanteeseen, jossa ulkoinen motivaatio eli raha on jyrännyt sisäisen motivaation ja innostuksen tekemiseen. (Martela 2015, s. 32.)  

Itseohjautuvuus tukee sisäistä motivaatiota 

Itseohjautuvuus tarkoittaa henkilön kykyä toimia omaehtoisesti ilman ulkopuolisen ohjauksen ja kontrollin tarvetta. Jotta henkilö voisi itseohjautua, on hänen ensinnäkin oltava itsemotivoitunut. Hänellä on oltava halu pysyä liikkeessä ja tehdä asioita omaehtoisesti ilman ulkoista pakottamista. Toiseksi hänellä on oltava päämäärä eli käsitys siitä, mitä tavoitetta kohti hän itseohjautuu. Kolmanneksi henkilöllä on oltava tarvittava osaaminen päämääränsä tavoitteluun. Jos taidot puuttuvat, ihminen tarvitsee niin paljon tukea, että itseohjautuvuus ei toteudu. Varsinaisten tiettyyn tehtävään kuuluvien teknisten taitojen ohella tämä tarkoittaa erityisesti kykyä johtaa itse itseään eli ajanhallinnan, tehtävien asetannan, resurssien hallinnan ja priorisoinnin kaltaisten taitojen hallintaa, jotka perinteinen työntekijä on usein voinut ulkoistaa esimiehelleen. (Martela & Jarenko, s 12.)  

Proakatemian opetusmalli korostaa itseohjautuvuutta, tiimityöskentelyä ja yrittäjyyttä. Proakatemialla opiskelijat, eli tiimiyrittäjät, työskentelevät itsenäisesti ja ottavat vastuun omasta oppimisestaan. Heidän odotetaan olevan proaktiivisia ja ottavan aktiivisen roolin tiiminsä ja oman oppimisprosessinsa suhteen.  

Itseohjautuvuus tarkoittaa kykyä itsenäiseen päätöksentekoon, vastuun ottamiseen omasta toiminnasta ja jatkuvasta oppimisesta. Proakatemialla tämä ilmenee käytännössä esimerkiksi tiimien itsenäisenä projektityöskentelynä, päätöksenteon jakamisena tiimin jäsenten kesken sekä jatkuvana itsearvioinnin ja kehittymisen prosessina. 

Sisäisen motivaation vaikutukset työssä  

Ihminen haluaa tuntea olevansa itse oman toimintansa liikkeellepaneva voima ja tuntea hallitsevansa itse omaa tekemistä. Ihminen haluaa myös ymmärtää toiminnan syyt ja seuraukset ja tuntea pystyvänsä vaikuttaa niihin. (Valtonen 2019.) 

Henkilölle on olennaista kokea kykenevänsä hallitsemaan työtehtävänsä ja tuntea tehokkuutta. Työtehtävien tulisi olla riittävän haastavia, sillä liian helpot tehtävät voivat heikentää motivaatiota. Toisaalta liian vaikeat tehtävät ja jatkuva pettymyksien kokeminen voivat lannistaa sisäistä motivaatiota. Siksi esimiehen on tärkeää tuntea työntekijänsä ja heidän osaamisensa, jotta työnkuvaa voidaan sovittaa heidän vahvuuksiensa mukaisesti. Samalla on keskeistä tarjota mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen, jotta työntekijät voivat suoriutua vaativista tehtävistään. (Valtonen 2019.) 

Ihmisellä on synnynnäinen tarve jatkuvaan oppimiseen, mikä voi kohdistua esimerkiksi asiantuntijuuden kasvuun tai urakehitykseen. Onnistumisten tunnistaminen ja niiden jakaminen työyhteisössä ovat tehokkaita keinoja saada työntekijät tiedostamaan omat vahvuutensa ja innostumaan yhä paremmista suorituksista tulevaisuudessa. (Valtonen 2019.)
 

Havainnollistava esimerkki sekä pohdintaa 

“Suomessa armeijaan meno on itsestäänselvyys valtaosalle nuorista miehistä. Harva edes miettii, että voisi joutua oikeasti sotaan. Yhdysvalloissa ei ole asevelvollisuutta ja todennäköisyys joutua sotimaan toiselle puolelle maailmaa on melko suuri. Mikä motivoi amerikkalaisnuorukaisia armeijauralle?” (Martela 2015, s31). 

Yhdysvalloissa, Yalen yliopistossa toteutettiin aloituskysely kaikille West Pointin kadettikoulun aloittaville nuorukaisille. Kyselyn tuloksia analysoitaessa havaittiin, että ne henkilöt, jotka ilmaisivat halunsa tulla paremmaksi johtajaksi tai ottaa keskeisen roolin armeijassa, menestyivät huomattavasti paremmin urallaan. Toisaalta ne, jotka vastasivat ulkoiseen motivaatioon perustuvilla syillä, kuten “haluan hyvää palkkaa”, Eivät saavuttaneet isompaa menestystä kuin taas sisäiseen motivaatioon pohjautuneiden kadettien menestys oli taas huomattavasti laadukkaampi. (Martela 2015, s31.) 

Kadetin opinnot taikka niistä seuraavalla stepillä olevat ensimmäiset upseerin roolit, eivät hirveän hohdokkaita olekaan, voidaan todeta tämän tutkimuksen pohjalta myös, että vaikka kuinka surkeaa työ onkin, on yksilöllä huomattavasti paremmat saumat menestyä kun omaa vahvan sisäisen motivaation. (Martela 2015, s31.) 

Tämä tutkimus osoittaa, että yksilön sisäinen motivaatio työhönsä heti alusta alkaen on avainasemassa menestyksen kannalta. Sisäinen motivaatio näyttää olevan voimakas tekijä, joka ohjaa yksilöä urallaan kohti menestystä. (Martela 2015, s31.) 

Huomaamme hyvin, kun sisäinen motivaatio on kunnossa, sekä yksilöllä että tiimillä, ja sitä on kehitetty aktiivisesti. Näin voimme selvästi nähdä sen pitkäaikaiset hyödyt. Yksilö osaa toimia ja suoriutua vaativistakin tehtävistä, jotka eivät välttämättä henkilökohtaisesti kiinnosta. Kuten äsken todettiin, “Tahdonvoima toimii olennaisena tukipilarina motivaatiolle”. Näin se todellakin on. Ihmisen on vaikea olla aina kiinnostunut kaikesta, joten on erityisen tärkeää, että yksilö on hyvin proaktiivinen kehittämään omaa sinnikkyyttään, mikä kumpuaa oman sisäisen motivaationsa löytämisestä. 

Sisäinen motivaatio johtamisen ja tiimin näkökulmasta  

Yksilöiden sisäinen motivaatio on avain asemassa tiimin tavoitteiden onnistumisen kannalta, niin yksilöiden tavoitteet, tiimin tavoitteet sekä johtajien tavoitteet mukaan lukien. Vahvan ja taitavan johtajan on ensisijaisesti älyttävä kuinka hyödyntää yksilöiden sisäistä motivaatiota, tai ehkä paremmin sanottuna, kuinka löytää jokaisen yksilön sisäinen motivaatio ja tukea sitä.

Autonomian vahvistaminen: Autonomian kehittäminen on yksilöä kehittäessä johtajalle erittäin tärkeä työkalu. On hyvin tärkeää, että valmentava yksilöjohtaja antaa yksilölle mahdollisuuden itse paneutua asiaan ja löytää ratkaisun itse. Näin yksilö saavuttaa maksimaalisen hyödyn täydentäen omaa kyvykkyyttään ja itseohjautuvuuden puoltaan. Johtaja on yksilön kehityksen kannalta ennemminkin kehityksen mahdollistaja. (Ristikangas, ym. 2021, 245.) 

Kyvykkyyden löytäminen: Kun tiimin jäsen työskentelee hektisessä ja vaativassakin työympäristössä, on usein vaarana, että yksilö menettää itsevarmuutensa siitä, mitkä ovat hänen vahvuuksiaan ja mitkä taas heikkouksia. On myös hyvin yleistä, että tällaisessa ympäristössä yksilö alkaa alitajuntaisesti työstämään omia heikkouksiaan sen sijaan, että hyödyntäisi vahvuuksiaan. Hyvää itseohjautuvaa tiimiä vetävä johtaja tuo yksilön unohtuneeseen tietoisuuteen yksilön onnistumisia ja niitä asioita, joissa yksilö on menestynyt. Näin ollen henkilö löytää omat vahvuutensa uudelleen ja alkaa työskentelemään niiden edellä. (Ristikangas, ym. 2021, 245.) 

 Hyväntahtoisuuden korostaminen: Hyvässä ja joustavassa tiimissä, jossa vallitsee syvä luottamus, hyväntahtoisuuden hyödyntäminen ja korostaminen ovat avainasemassa tiimin toiminnan kannalta. Jos tarkastellaan esimerkiksi tiimiä ja sen organisaation sisällä olevia työtehtäviä, kaikki työtehtävät eivät välttämättä ole mieluisia kaikille. Tässä tilanteessa on hyvä muistaa, että joku toinen saattaa nauttia tietyistä työtehtävistä, ja ne voivatkin suunnata sellaisille henkilöille. Entistä parempi tilanne on, jos molemmilla on samankaltainen tilanne joidenkin työtehtävien suhteen. Tällä tavoin voidaan korostaa hyväntahtoisuutta ja tuoda se vahvasti esille tiimille. (Ristikangas, ym. 2021, 245.) 

Yhteenkuuluvuuden luominen: Tiimityössä tiimiytymistä ja siitä seuraavaa yhteenkuuluvuuden tunnetta pidetään perustekijöinä. Usein suurissa tiimeissä saattaa unohtua aktiivinen kannustaminen ja positiivisen ilmapiirin luominen. Johtajalla on tässä merkittävä rooli, sillä hän voi vaikuttaa tiimin jäsenten kokemukseen pienillä eleillä. On tärkeää muistaa kannustaa jäseniä pienillä eleillä ja antaa heille mahdollisuus ottaa vastuuta ja kannustaa toisiaan päivittäisessä toiminnassa. Yksilöiden sisäisen motivaation kasvattaminen tapahtuu huomioimalla heidän kiinnostuksen kohteitaan arjen tilanteissa. Tämä on avainasemassa sisäisen motivaation vahvistamisessa. (Ristikangas, ym. 2021, 245.) 

Mitä tulee sisäisen motivaation löytämiseen ja erityisesti sen vahvistamiseen sekä ylläpitämiseen, huomaamme erityisesti Proakatemialla opiskellessamme, että johtajilla on tässä erittäin suuri vaikutus. Jos tiimin johtaja ei käytä lainkaan näitä menetelmiä yksilön sisäisen motivaation vahvistamiseksi, tiimi saattaa olla hyvin passiivinen saavuttamaan tavoitteitaan. Niinpä on äärimmäisen tärkeää, että tiimissä olevat johtajat ovat perehtyneet tähän aiheeseen ja hyödyntävät näitä työkaluja saadakseen kaiken hyödyn yksilöistä, maksimoiden siten tiimin tavoitteiden saavuttamisen. 

Miten löydät sisäisen motivaatiosi?   

Kaikki varmasti haluavat löytää tämän kuuluisan sisäisen motivaation. Sen löytäminen ei kuitenkaan välttämättä ole niin helppoa, sillä se vaatii paljon itsetutkiskelua, ajatustyötä ja mahdollisesti rohkeitakin hyppyjä kohti tuntematonta. Käydään seuraavaksi läpi kaksi askelta, joista on apua sisäisen motivaation löytämisessä.  

Ensimmäinen askel pohjautuu vahvasti itsetutkiskeluun, jolloin pysähdytään tarkastelemaan omia kiinnostuksen, innostuksen ja arvostuksen kohteita. Opettele siis tuntemaan itsesi. (Martela 2015, s. 83–84) Mikä sinua aidosti kiinnostaa? Mistä todella innostut? Mitkä ovat ydinarvosi? Mieti, mitä haluaisit vapaudella tehdä.  

Selvittääksesi omat kiinnostuksen, innostuksen ja arvostuksesi kohteet, voit käyttää apuna kutsumuskarttaa. Näin kutsumuskartta toimii:  

1. Kirjoita ylös kaikki asiat, joiden parissa viihdyt ja joita teet mielelläsi. Ota mukaan asioita eri elämän osa-alueilta, kuten työstä, harrastuksista tai kotoa. Muista olla mahdollisimman konkreettinen ja yritä saada paperi mahdollisimman täyteen erilaisia tekemisiä 
2. Seuraavaksi pisteytä listaamasi tekemiset asteikolla 1–3.  Anna kolmonen tekemiselle, joita pääset tällä hetkellä tekemään elämässäsi niin paljon kuin haluat. Kakkosen voi antaa niille tekemisille, joita pääset toteuttamaan jonkin verran, mutta haluaisit enemmän aikaa kyseiselle tekemiselle. Ykkösen voi taas antaa niille asioille, joita et pääse tekemään juuri lainkaan.  
3. Tuloksena saat kartan siitä, kuka sinä oikeasti olet. Mieti miten voisit muokata elämääsi, niin että pääsisit tekemään enemmän niitä asioita, jotka löytyvät kutsumuskartalta. (Martela 2015, s. 89–91.) 

Mikä olisi seuraava askel kohti sisäisen motivaation löytämistä? Yksinkertaisesti sanottuna: “Uskalla vapautta itsesi” (Martela 2015, s. 92). On aika laittaa käytäntöön ne asiat, jotka listasit kutsumuskarttaa tehdessä. Toteuttaminen voi vaatia joskus isojakin hyppyjä kohti tuntematonta tai kyse voi olla vain pienestä asenne muutoksesta tai oman ajankäytön viilauksesta (Martela 2015, s.92–93). 

Tärkeintä on pohtia seuraavaa kysymystä: “Mitä olen valmis tekemään sen eteen, että minä en kuolinvuoteellani katuisi elämätöntä elämää?” (Martela 2015, s.93). 

Pohdinta 

Tarkasteltaessa tiimien ja yksilöiden toimintaa Proakatemialla, huomaamme paljon sisäiseen motivaatioon kannustavia tekijöitä, kun taas työelämän tiimeissä ulkoiset kannustimet ovat usein keskiössä. Proakatemialla korostetaan itseohjautuvuutta, jotta tiimi voi olla yhdessäohjautuva. Tiimin elinkaaren eri vaiheissa valmentajat tukevat tiimien siirtymistä yhdessäohjautuvalle polulle, mutta itseohjautuvuus vaatii yksilöiltä omaa työskententelyä ja oivaltamista. 

Proakatemian oppimismalli ei tue ulkoisia motivaattoreita vaan painottaa sisäisen motivaation löytämistä. Siksi on tärkeää, että jokainen tiimiläinen pysähtyy reflektoimaan ja tarkastelemaan omaa motivaatiotaan. Onko tähän mennessä itseään ohjannut ulkoinen motivaatio vai onko jo onnistunut löytämään oman sisäisen motivaation tai edes osan siitä?  

Lähdeluettelo 

Ristikangas, M., Ristikangas, V., Lönnroth, A., Ristikangas, V. 2021. Valmentava tiimin johtaminen – yhdessäohjautuvuus ja systeeminen ajattelu onnistumisen tekijöinä. 2.p. Helsinki. Alma Talent.   

Martela, F. 2015. Valonöörit – sisäisen motivaation käsikirja. 4.p. Bookwell, Juva. Gummerus. 

Valtonen, S. 2019. Sytytä työntekijän sisäinen motivaatio. Blogi. 30.9.2019. Viitattu 23.11.2023. https://timanttia.fi/sytyta-tyontekijan-sisainen-motivaatio/ 

Martela, F., & Jarenko, K. 2017. Itseohjautuvuus: Miten organisoitua tulevaisuudesssa? Viitattu 20.11.2023. Alma Talent. Vaatii käyttöoikeuden. https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/BAEBBXXTBBAED#/kohta:1.((20)Johdanto(((:((20)ITSEOHJAUTUVUUS((20)TULEE,((20)OLETKO((20)VALMIS?((20)(:Mist((e4)((20)itseohjautuvuudessa((20)on((20)kyse?((20)/piste:b263