Tampere
30 May, Thursday
16° C

Proakatemian esseepankki

Sijoittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin



Kirjoittanut: Jesse Salmi - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Näin sijoitan pörssiosakkeisiin -opas nuorelle
Seppo Saario
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Sijoittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin 

 

Johdanto: 

Olen monesti kuullut lausahduksen “sijoittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorena”. Tämä on yleisin asia, mitä sijoittamiseen liittyen kuulee. Sijoittaminen on säästämisen, oman talouden hallinnan sekä rahan tekemisen lähde. Toisin sanoen sijoittamisella tarkoitetaan erilaisten osakkeiden ja rahastoiden ostamista tarkoituksena saada tuottoa. Sijoittamisesta onkin suuri hyöty, sillä tavallisella pankkitilillä rahoja syö inflaatio toisin kuin säästämällä rahaa osakkeisiin tai rahastoihin on mahdollista tehdä tuottoa säästetyillä rahoilla. Tämän aiheen ympärillä pyörinkin tämän esseen aikana. 

Käytän tämän esseen lähteenä Seppo Saarion kirjaa “Näin sijoitan pörssiosakkeisiin – opas nuorelle” (2021). Verkkosivulähteitä esseessäni tulevat olemaan Nordnetin verkkosivun “Näin indeksirahastot toimivat” (n.d.) ja Nordean verkkosivun “Mikä on korkorahasto?” (n.d.). Artikkeleina esseessäni tulevat olemaan osuuspankin asiantuntijan Paula Kosken artikkeli “Vaihtoehtoiset sijoitukset, mitä ne ovat?” (2021), sijoittamiseen, talouteen ja rahaan painottavan nettisivuston Salkunrakentajat artikkeli “Sijoittamisen ABC – perusperiaatteet ja kokeneiden sijoittajien vinkit” (n.d.), Talousasiantuntija Martin Paasin artikkelia “Kaikkien sijoitusneuvojen isoäiti” (2024) ja MTV uutisten Ville Järveläisen artikkelia “Jos pistät palkastasi 10 vuoden ajan 200 euroa sivuun, sinulla voi olla eläkepäiviesi iloksi 350 000 euron megapotti: Ei syyttä kutsuta maailman kahdeksanneksi ihmeeksi”.  

Tulen esseen aikana kertomaan lähteiden avulla siitä, mitä osakesijoittaminen ja indeksisijoittaminen tarkoittaa pähkinän kuoressa. Syvennyn myös siihen, miten itse sijoitan, mitä se minulle merkitsee, miltä sijoittaminen näyttäytyy Hurmoksessa ja mitä ovat omat oivallukseni sijoittamisesta.  

 

Mitä on osakesijoittaminen ja rahastosijoittaminen? 

Osakesijoittamisen peruspilarina on osakeyhtiö. Osakeyhtiö perustetaan sitä varten, että liiketoiminta on yleensä kasvanut sen verran suureksi ja tuottavaksi, että se halutaan erottaa henkilökohtaisista rahoista. Kun yhtiö perustetaan, siihen yleensä sijoitetaan alkupääoma. Osake tarkoittaakin siis osuutta yrityksestä. Kun yritys tekee voittoa eli tulot ovat suurempia kuin menot yritys voi tällöin maksaa osinkoja eli voitonjakoa omistajille. Seuraava steppi tästä on se, että yritys toiminta laajenee ja yritys haluaa yritykselle lisää osakkeen omistajia, jonka johdosta yritykselle muodostuu arvo. Tämän jälkeen yritys voi hakeutua pörssiin.  (Saario, 2021, 45-46) 

Osakesijoittamisella tarkoitetaan tietyn yrityksen osuuden ostamista sille määritellyllä arvolla, joka kuuluu pörssiin eli on listautunut. Tutkitusti osakesijoittaminen on pitkällä aikavälillä kaikista tehokkain tapa saada tuottoa osuuksille. Osakesijoittamisessa on kumminkin olemassa aina riski siitä, että sijoitukset eivät kasva. Tämä tarkoittaakin sitä, että sijoittamisessa aina piilee riski. Riskien minimoiseksi tietotaito sijoitettavasta yhtiöstä on erittäin tärkeää ja yleinen yrityksen tapahtumien seuraaminen pitää sijoittajan tietoisena yrityksen tapahtumista. Suomessa ei ymmärretä sitä, mikä riski sijoittamisessa on eli tuottojen ja riskien puntarointi ei ole parhaimmalla tasolla. Tämä näkyy siinä, että ihmiset eivät uskalla sijoittaa ja panttaavat rahaa pankkitilillä, jossa inflaatio laskee rahan arvoa.  

Saario (2021, 56) kertoo, kuinka pörssiosakkeisiin sijoitettu pääoma on keskimäärin kaksinkertaistunut reilun kuuden vuoden aikana. Tämä kertookin siitä, kuinka hyviä sijoituskohteita osakkeet voivat olla. Mielestäni osakesijoittamisen kanssa pitää olla kumminkin kärsivällinen. Toisen sijoitukset ovat varmempia ja toisissa on paljon enemmän heittelyä. Suurimmat heittelyt näkyvät varmasti yrityksissä, joissa on asetettu suuria odotuksia tulevaisuutta kohden. Jos esimerkiksi vuosiraportti ei sisällä sitä, mitä sijoittajat olisivat halunneet, tulee se näkymään kurssien laskuna. Onkin tärkeää muistaa, että nousua seuraa yleensä lasku ja laskua seuraa nousu. Yritys jakaa ajankohtaisia uutisia toiminnastaan, joka voi aiheuttaa joko hyviä tai huonoja vaikutuksia osakkeisiin. Hyvät uutiset nostavat kursseja ja kasvattavat yritykseen kohdistuvaa kiinnostusta. Huonot uutiset saavat aikaa sijoittajille myyntiaikeita ja riski osakekurssien laskuun lisääntyy. Toisien sanoen näen Saariolla saman ajatusmaailman kirjassa kuin minulla itselläni. Pitää uskaltaa ottaa riski, jotta voi saada tuottoa. Pitää myös uskoa itse siihen, mihin on sijoittamassa sillä kaikki sijoittavat omalla intuitiollaan.  

Vaihtoehtoisena sijoituskohteena voidaan pitää rahastoja. Rahastot ovat yleensä alhaisemman riskitason sijoituskohteita, joissa on kumminkin kohtalainen tuottomahdollisuus. Olen itse suosinut enemmän osakerahastoihin sijoittamista, sillä se on tuntunut minulle vaivattomalta ratkaisulta. Minusta onkin oikein kutsua niitä passiivisiksi, sillä niiden sisältö on ennalta määritelty eli tiedetään, mitä yhtiöitä rahasto sisältää ja rahasto seuraa tarkasti indeksiä. Indeksirahastolla tarkoitetaan passiivisesti hoidettua rahastoa, jolle on tyypillistä matalat kulut, jotka voivat olla käytännössä ilmaiset helppohoitoisuuden takia. Indeksirahasto on passiivisesti hoidettu sijoitustuote, joka pyrkii mahdollisimman tarkasti seuraamaan strategiaa sijoittaa rahaston varoja osakkeisiin, jotka ovat vertailuindeksin mukaisia. Passiivisiin rahastoihin nähden aktiivinen rahasto pyrkii tekemään ylituottoa salkunhoitajan sijoitusvalintojen takia. Yksi hyvä esimerkki on Nordnet nettipankin SP 500-indeksi, joka nimensä mukaisesti koostuu Yhdysvaltojen 500 suurimmasta yrityksestä. Erona osakesijoittamiseen onkin se, että sijoittaja sijoittaa yhteen yritykseen, kun taas rahastosijoittamisessa sijoittaja sijoittaa yrityskokonaisuuteen, joka on jo itsessään hajautettu. (Nordnet, n.d.) 

Rahastoihin sijoittamisen hyvänä puolena voidaan pitää, että indeksit saavat osinkoja verovapaasta toisin kuin suoraan osakkeisiin sijoittava sijoittaja joutuu maksamaan saamistaan osingoistaan veroja. Rahastoihin sijoittava joutuu maksamaan veroja vasta rahastojen myyntivaiheessa, joka tarkoittaa sitä, että rahastoihin kannattaa suhtautua pitkäaikaisena sijoituskohteena. (Saario, 2021, 87)  

Mielestäni on tärkeää muistaa se, että osakesijoittaminen vaatii aktiivista seuraamista ja yhtiöihin tutustumista, kun taas rahastoihin sijoittava voi lähtökohtaisesti olla rauhallisin mielin sijoitustensa kanssa. Tämä johtuu siitä, että markkinat ja pienet kulut huolehtivat siitä, että rahastoista saadaan sijoittajalle keskimääräinen tuotto. Osakesijoittaminen on silti paljon suositumpaa ja ihmiset ovat selkeästi enemmän tietoisia osakesijoittamisesta. Saario (2021, 88) kertoo, kuinka OMXH25-indeksillä on ainoastaan 13 osuudenomistajaa. Indeksirahastolla on pitkän aikavälin hyvä tuottoennuste, mutta julkisuus ei ole tätä pörssinoteerattua indeksiä nostanut suuremmin esille. Uskon tämänkin tulevaisuudessa muuttuvan, sillä sijoittamisesta on tullut päivä päivältä puhutumpi säästämisen muoto.  

 

Mitä eri rahastoja on olemassa? 

Rahastot ovat laaja käsite ja itse rahastoa voidaan pitää yläkäsitteenä kertomaan yleisesti, mitä rahastot ovat. Rahastoja on monia erilaisia ja tarkennetaan seuraavaksi muutamia seuraavista. Korkorahastot, yhdistelmärahastot sekä vaihtoehtoiset rahastot. Lähdetään liikkeelle korkorahastoista. 

Korkorahastot ovat korkotuotteisiin sijoittavia rahastoja, joiden tuotto perustuu korko- ja luottoriskimarkkinoiden kehitykseen. Korkorahastoja voidaankin pitää vaihtoehtona esimerkiksi suorille korkosijoituksille, joita ovat mm. joukkolainat. Korkorahastot voidaan jaotella kolmeen eri luokkaan, joita ovat lyhyen, keskipitkän ja pitkän koron rahastot. Hajautus perustuu siihen, että korkorahastot hajauttavat ne liikkeellelaskijoiden ja eri maiden lainoihin. Liikkeellelaskijoilla tarkoitetaan mm. Valtioita, yrityksiä, rahoituslaitoksia tai kuntia. Korkorahastoissa on pienemmät riskit osakemarkkinoilla, mutta riskin olemassaoloa ei voi silti pois sulkea. Korkorahastojen suurimmat riskit muodostuvat luonnollisesti korko- ja luottoriskeistä. Luottoriskillä tarkoitetaan epävarmuutta, joka kohdistuu liikkeellelaskijoiden joukkolainojen takaisinmaksukykyyn. Korkoriskillä taas tarkoitetaan sitä, että korkotasojen muutokset vaikuttavat käänteisesti sijoituksen hintaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, kun korkotaso nousuun, niin korkorahaston hinta laskee. Osana salkkua on korkorahasto oiva valinta tasaamaan muita sijoituksia pienen riskitasonsa takia, mutta riskin muutosten näkökulmasta on aina silti olemassa. (Nordea, n.d.) 

Yhdistelmärahastojen perusideana on hajauttaa sijoitukset eri omaisuuslajeihin, joita tyypillisemmin ovat osakkeet sekä arvopaperit, jotka ovat korkoa tuottavia. Yhdistelmärahaston toiselta kutsumanimeltään allokaatiorahaston hajautus tapahtuu markkinatilanteen mukaan. Kun ostat yhdistelmärahastoa, on rahaston säännöissä kerrottu, minkälaisella hajautuksella osuuksia on rahastossa. Rahastossa voi olla esimerkiksi 35 % osakkeita ja korkotuotteita 75 %. Mitä enemmän rahastossa on korkotuotteita, sitä pienempi riski on ja tuotto on vakaampaa. Peilin toisena puolena on taas se, että mitä enemmän rahasto sisältää osakkeita, sitä korkeammaksi riski kasvaa, mutta tuotto rahastossa myös paranee. Yhdistelmärahaston etuina voidaan pitää osakekurssien kasvua ja samalla sitä, että jos osakekurssit laskevat negatiivisesti, vaikutukset jäävät pienemmiksi hajautuksen johdosta. Toki haitta vaikutus on tässä, että rahastoon sijoittava ei pysty hyödyntämään täysimääräisesti osakekurssien kasvua. Yhdistelmärahastoja on monenlaisia erilaisilla hajautuksilla ja esimerkiksi Nordnet on lanseerannut yhdistelmärahaston, jossa on kolme erilaista riskiluokkaa, jonka mukaan sijoittaja pystyy itse valitsemaan, mitä yhdistelmärahastolta haluaa lähteä hakemaan. (Handelsbanken, n.d.) 

Vaihtoehtoiset rahastot ovat yhdeltä nimitykseltään kolmanneksi omaisuusluokaksi tituleerattuja vaihtoehtoisia sijoituskohteita, joiden on tarkoitus olla pitkäaikaisia sijoituskohteita. Sijoituskohteena vaihtoehtoisten rahastot positiivisia puolia ovat sen arvo ei aaltoile päivittäin, joka luo mielenrauhaa esimerkiksi osakesijoittamiseen verrattuna. Mielenkiintoista vaihtoehtoisissa rahastoissa on se, että niitä on laidasta laitaan. Ne voivat olla metsiin, kiinteistöihin, viinitiloihin, aurinkovoimaloihin hajautettuja rahastoja. Jälleen kerran rahaston suosio on myös kasvanut sen takia, että rahaston markkinariskit tuottoisuuteen verraten ovat pienet, joka houkuttelee vaihtoehtoisia rahastoja osaksi sijoitussalkkua. Negatiivisena puolena on kumminkin se, että vaihtoehtoisten rahaston kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä ne ovat riippuvaisua talouskehityksestä. Esimerkiksi kiinteistöihin hajautunut rahasto on riskialttiimpi sijoituskohde, sillä kiinteistöjen hinnat liikkuvat markkinoiden mukaan, johon taas vaikuttavat talouskasvun nousut ja laskut. Toisin sanoen sijoituskohde vaatii pitkäjänteistä sijoittamista ja sellaista, joka haluaa salkkuunsa tasapainoa tuovia rahastoja. (Koski, 2021.) 

 

Miten itse sijoitan? 

Sijoittaminen on muodostunut minulla tietynlaiseksi rutiiniksi, josta minun ei tarvitse paljon huolehtia. Tästä lauseesta voikin siis arvata jo sen, että olen rahastosijoittaja ja kuukausisäästäjä. Minulla sijoittamisen juuret johtajat siihen, kun ikäni kääntyi täysi-ikäiseksi. Olen ollut pienestä pitäen vanhempieni oivalluksesta osuuspankin asiakasomistaja, joka toi tiettyjä etuuksia minulle. Sain osuuspankin sijoittajan palvelut käyttööni ilmaiseksi ja olin sijoitusneuvojan kanssa palaverissa käymässä läpi sitä, miten haluan sijoittaa. Enhän tuolloin ymmärtänyt asiasta tuon taivaallista, mutta onneksi asiat selitettiin minulle maanläheisesti. Aloin tuosta päivästä eteenpäin kuukausisäästäjäksi ja olen sitä tähän päivään asti. Sijoitan keskiriskiluokan osakerahastoon, joka sijoittajaa kehittyviin sekä kehittyneille osakemarkkinoille ympäri maailmaa. Osakerahastossa on ollut etuna se, että rahasto hajautuu globaalisti, joka laskee yksittäisiin markkina-alueisiin kohdistuvaa riskiä. Voinkin todeta oleva pitkän aikavälin tuottoa hakeva sijoittaja. Salkun rakentajien “sijoittajan abc” artikkelissa puhuttiin mielestäni kolmesta tärkeästä asiasta omalla kohdallani. Sijoittaminen kannattaa pitää yksinkertaisena, sijoittamisen kannattaa noudattaa sijoitussuunnitelmaa ja aika on ystäväni. Yksinkertaisuus tulee siitä, että haluan hakea säästöilleni kasvua niin, että minun ei tarvitse seurata sijoituksiani osakepoimijoiden tavoin päivittäin. Haluan sen olevan minulle vaivatonta. Sijoitukseni menevät myös automaattisesti tililtäni, joka kuukausi, joka tekee siitä vaivatonta, mutta myös noudattaa sijoitussuunnitelmaani täydellisesti. Viimeisempänä muttei vähäisempänä on se, että tavoittelen sijoituksilla kasvua ja säästöjä pahan päivän varalle. Ne ovat säästöjä, joita en aio nostaa pois, jos tilanne sitä ei vaadi. Ainakin tähän päivään mennessä olen onnistunut tässä.  

 

Asp säästäminen? 

Toinen tämän hetken sijoittamisen kohde on ASP-tili, joka on ensiasunnon ostajalle tarkoitettu asuntosäästötili. Olen itse kokenut ASP-tilille sijoittamisen palkitseva, koska sijoittamalla sinne tulee olo siitä, että ensimmäisen omistusasunnon ostaminen on päivä päivältä lähempänä. ASP-tilille sijoitetaan joka vuosineljännes rahaa. Vuodessa on neljä kvartaalia, joka aikana pitää sijoittaa 150 €-4500 €. Kahdeksan kvartaalin aikana pitää säästää rahaa ja asunnon ostohinnasta pitää olla kerättynä 10 %. Eri kaupungeissa on kumminkin eri hintaiset asunnot, jonka takia pankki myöntää eri kaupungeissa eri asunnoille hintakaton, johon asp-laina käy. Tampereen ja Turun seudulla se on esimerkiksi 140 000 €. Paasi (2024) kertoo artikkelissaan, kuinka maksamalla vähän enemmän saat yleensä parempaa, mitä saisit pienemmällä rahalla. Käännän tämän ajatuksen asp-säästämiseen. Asp-tilille maksetaan vuosittain verottomasti 1 % talletuskorkoa ja sen lisäksi 4 % veroton lisäkorko tallettamisen aloittamisen vuodelta sekä viideltä vuodelta siitä eteenpäin. Tämä toisin sanoen tarkoittaa sitä, että mitä enemmän malttaa säästää rahaa asp:lle sitä enemmän korkoa se siellä kasvaa. Kun katetta alkaa olemaan, on myös talletuskorko sitä suurempi. Kun malttaa sijoittaa, se yleensä antaa takaisin.  

 

Sijoittaminen Hurmoksessa? 

Olemme tähän mennessä Hurmoksen kanssa puhuneet aika vähän sijoittamisesta, mutta koen, että minulla onkin jonkinlainen käsitys siitä, minkälaisia sijoittajia hurmoslaiset ovat. Meidän tiimistämme suurin osa sijoittaa jollain tavalla, joka on oikeastaan todella positiivinen asia. Enempää keskittymättä siihen, miten tiimiläiset sijoittavat haluankin jatkossa, että Hurmoksessa opetamme toinen toisiamme paremmiksi sijoittajiksi, sillä aihe on erittäin tärkeä. Suurimpana pääpointtina se, että saamme paremman taloudellisen ajattelun sekä ymmärryksen rahoitusalaan liittyvistä asioista.  

Meillä kaikilla on erilaisia kulutustottumuksia, mutta jos saisimme, vaikka kaikille kuukausittaiseksi tavoitteeksi pistää rahaa pienen määrän sivuun, niin olisimme voiton puolella. Sen ei tarvitse olla paljoa, sillä itse allekirjoittanut sijoitti alkuun 20 € kuukaudessa vain siitä syystä, että opetteli pistämään rahaa säästöön. Järveläinen (2021) toteaa sijoitustärpissään, kuinka yksi suurimpia esteitä sijoittamiselle on se, että siinä keskitytään vääriin asioihin ja monesta tuntuu sitä, kuinka tietotaito sijoittamista kohtaan on puutteellinen. Olen tästä samaa mieltä, sillä sijoittamisessa monesti keskitytään siihen, että siihen ei ole rahkeita taikka ei osata. Tämän takia haluankin, että jatkossa tuomme taloudellista sekä rahoitusalan osaamista myös enemmän tiimille, sillä koen tämän aspektin olevan yksi Proakatemia tasolla olevista ongelmista. Mutta omalla toiminnalla tähänkin pystymme vaikuttamaan, sillä olemme täällä myös opettamassa ennen kaikkia toisiamme.  

 

Omat oivallukset 

Olen ollut aikaisemmin todella huono lähteiden käyttäjä ja koen, että tämä oli ensimmäinen essee, minkä kirjoittamisesta nautin. Seppo Saarion “Näin sijoitan pörssiosakkeisiin” oli silmiä avaava kirja, josta sain paljon uutta oppia sijoittamisesta ennen kaikkea sisäistämällä sen aivan heti. Koen oppineeni sijoittamisesta enemmän kuin koskaan ja nyt voikin tyytyväisin mielin jatkaa asiaan perehtymistä. Löysin myös kirjan ja lähteiden avulla tavan siihen, miten itse haluan jatkaa sijoittamista ja mikä on tällä hetkellä itselle se parhain tapa säästää. Koenkin, että vaivaton rahastosijoittaminen kuukausittain ja asp-tilille pääoman kerryttäminen ensiasunnon ostoa varten ovat ne tavat, mitkä ovat itselle ne oikeat. Toivon myös tulevaisuudessa tuovani vähintäänkin tiimitasolla talous- sekä rahoituspainotteista sisältöä, jotta monipuolinen oppiminen olisi tulevien yrittäjien taidoissa näkyvilla. Mitä aikaisemmin sijoittamisen aloittaa, sitä enemmän siitä saa oppia ja sitä enemmän se antaa.  

 

Lähteet: 

 

Saario, S. 2021. Näin sijoitan pörssiosakkeisiin. Opas nuorelle. Helsinki: Alma Talent 

 

Salkunrakentajat. Sijoittaminen. Sijoittamisen ABC. Perusperiaatteet ja kokeneiden sijoittajien vinkit. Oulu. Viitattu 28.1.2024 

https://www.salkunrakentaja.fi/sijoittaminen-abc/ 

 

Nordnet. n.d. Näin indeksirahastot toimivat. Verkkosivu. Viitattu 2.3.2024 

https://www.nordnet.fi/fi/markkina/rahastosijoittaminen/indeksirahastot 

 

Nordea. n.d. Mikä on korkorahasto. Verkkosivu. Viitattu 2.3.2024 

https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/korkorahastot.html 

 

Handelsbanken. n.d. Yhdistelmärahastot. Verkkosivu. Viitattu 2.3.2024 

https://www.handelsbanken.fi/fi/henkiloasiakkaat/saasta-ja-sijoita/rahastot/rahastosaastamisen-abc/yhdistelmarahastot 

 

Koski, P. 2021. Vaihtoehtoiset sijoitukset, mitä ne ovat. Osuuspankki media 14.5.2021 Viitattu 2.3.2024 

https://www.op-media.fi/sijoittaminen/vaihtoehtoiset-sijoituskohteet-mita-ne-ovat/ 

 

Paasi, M. 12.1.2024. Artikkelit. Arjen säästövinkit. Kaikkien sijoitusneuvojen äiti. Helsinki. Viitattu: 28.1.2024 

https://www.nordnet.fi/blogi/kaikkien-sijoitusneuvojen-isoaiti/ 

 

Järveläinen, V. 23.3.2021. Artikkeli. Jos pistät palkastasi 10 vuoden ajan 200 euroa sivuun, sinulla voi olla eläkepäiviesi iloksi 350 000 euron megapotti. Ei syyttä kutsuta maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Helsinki. Viitattu: 28.1.2024 

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jos-pistat-palkastasi-10-vuoden-ajan-200-euroa-sivuun-sinulla-voi-olla-elakepaiviesi-iloksi-350-000-euron-megapotti-ei-syytta-kutsuta-maailman-kahdeksanneksi-ihmeeksi/8100464#gs.3i5rx6 

Kommentoi