Pehmeys on kovaa

Yrityksissä konkreettisen tekemisen asioita kutsuttiin aikaisemmin usein “koviksi” ja vuorovaikutustaitoihin liittyviä asioita “pehmeiksi”. Kova ja pehmeä sanoina itsessään aiheuttavat helposti käsityksen siitä, että toinen näistä arvotetaan korkeammalle. Nykypäivänä nämä “pehmeät” asiat ovat niitä todella kovia asioita yrityksen selviytymiselle muutoksen keskellä. Vuorovaikutustaitojen tärkeys ja merkitys ovat sivuutettu aikaisemmin varmasti siinä uskossa, että “ihmisten odotetaan olevan ystävällisiä ja reiluja toisiansa kohtaan työyhteisössä”. Siitä huolimatta työyhteisöissä syntyy riitatilanteita ja kriisejä. ”Työpaikan pelisäännöt ja kuinka ne tehdään”kirjassa tarjotaan konkreettisia työkaluja siihen, kuinka kehittää työyhteisön vuorovaikutustaitoja. “Tämän kirjan viesti on, että vuorovaikutusasioita voi oppia ja niiden ympärille on mahdollista luoda yhteisiä toimintatapoja ja sopimuksia siitä, mikä on kyseisin työyhteisön mielestä oikea ja hyväksytty tapa toimia toisten kanssa.” (Furman, Ahola & Hirvihuhta, 2004).

Epäviralliset ja viralliset pelisäännöt

Yrityksillä on epävirallisia ja virallisia pelisääntöjä. Epävirallisilla pelisäännöillä tarkoitetaan yhdessä sovittuja toimintatapoja ja käytäntöjä, joiden mukaan toimimme. Epävirallisista toimintatavoista ja malleista rakentuu organisaatiokulttuurimme. Viralliset ja kirjoitetut pelisäännöt ovat erilaisia juridisia sääntöjä ja määräyksiä. Juridisilla toimilla on ratkaistu, kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Usein silti voittajan tai häviäjän selvittäminen ei ole millään tavalla ratkaissut tilannetta vaan jopa joskus pahentanut sitä. Juridisten sääntöjen rinnalle on noussut tarpeesta epävirallisia vuorovaikutukseen liittyviä reilun työyhteisön pelisääntöjä. Epävirallisissa pelisäännöissä on erilainen lähestymistapa kuin juridisissa muodollisissa pykälissä. Lähestymistapa on avoimempi; erilaisia näkemyksiä kuullaan ja asioita sovitaan yhdessä toisia arvostaen.

Miksi pelisääntöjä tarvitaan niin parisuhteessa kuin työyhteisössäkin?

“Pariskunnan muuttaessa yhteen tai mennessään naimisiin kannattaisi tehdä yhteiset pelisäännöt eri tilanteiden varalle. Näin vältyttäisiin monilta hankaluuksilta.” (Furman, Ahola & Hirvihuhta, 2004). Yhteisten pelisääntöjen sopiminen voidaan kokea usein luottamuksen puutteena ja latistavana, niin parisuhteessa kuin tiimissä. Usein säännöistä sovittaessa voi kuulla jonkun tokaisevan seuraavasti “Mehän luotamme toisiimme, miksi meidän pitäisi tehdä mitään sääntöjä ongelmia varten, mitä meillä ei ole”. Kyllä, se kertoo luottamuksen puutteesta mitä enemmän on tarve asettaa sääntöjä, mutta johonkin se raja pitää vetää. “Kokemus on kuitenkin osoittanut, että yhteisestä sopimuksesta tulee myöhemmin huomattavia etuja sekä pariskunnan yhteisellä taipaleella että työyhteisössä.” (Furman, Ahola & Hirvihuhta, 2004).

Johtajien vastuu

Hyvän yrityskulttuurin rakentaminen on kaikkien yrityksessä työskentelevien vastuulla, mutta jonkun pitää näyttää esimerkkiä. Toimintamahdollisuuksia organisaatioissa kulttuurin ja pelisääntöjen eteen on eniten johtajilla ja esimiehillä; he toimivat esimerkkinä työntekijöille. Johtajat ovat siis avainasemassa tuomaan ja muuttamaan organisaation toimintamalleja.

Harjoittelu ennen myrskyä

Vuorovaikutustaitoja on tärkeä opetella etukäteen koko työyhteisön kanssa, ennen kriisiä. Vuorovaikutus on taito mitä ei voi oppia pelkästään lukemalla tai kuuntelemalla – sekin on hyvä alku – mutta sitä pitää myös harjoittaa käytännössä. Parisuhteessa ja yrityksessä tulee ennemmin tai myöhemmin vastaan haasteita, on tärkeää olla yhdessä valmiina jollakin tasolla niitä varten. Kirjassa kerrotaan hyvä käytännön esimerkki, joka auttaa ymmärtämään, miksi vuorovaikutustaitoja pitäisi harjoitella. Eihän palokuntakaan harjoittele yhteistä toimintaansa vasta silloin kun talo on tulessa, vaan aikaisemmin ennen kriisiä. Mitä paremmin työyhteisö omaa taidot ja yhteispelin, niin sitä helpommalla haasteista selvitään ja toiminta jatkuu.

Lähteet

Furman, B, Ahola, T & Hirvihuhta, H. 2004. Työpaikan pelisäännöt ja kuinka ne tehdään. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Luettu 22.2.2020. Viitattu 24.2.2020.