Tampere
24 May, Friday
17° C

Proakatemian esseepankki

Ryhmätyhmä



Kirjoittanut: Joonas Kiuru - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Markkinointi boksin ulkopuolelta
Laura Ahonen
Sampo Luoto
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Ryhmätyhmä

 

Johdanto

 

“Joukossa tyhmyys tiivistyy”. Tämä sanonta on lähes kaikille tuttu ja usein käytetty, ja kuten sanonnoissa yleensä, on tässäkin taustalla jonkinlaista totuuspohjaa. Mutta mitä käytännössä se sitten tarkoittaa? Tarkoittaako se, että useampi ihminen on aina tyhmempi kokonaisuus kuin yksilö? Noh, ei tietenkään, mutta ryhmässä voimme helposti astua lauma-ajattelun erilaisiin sudenkuoppiin. Perehdymme tässä esseessä noihin sudenkuoppiin.

 

Tähän tulee väliotsikko, koska niin muutkin tekevät

 

“Ryhmätyhmyydestä on kysymys, kun samanmielisessä porukassa ihmisen kaipuu yhteisöllisyyteen ja yksimielisyyteen ylittää yksilöllisen kyvyn hahmottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja ja mahdollisia riskejä.” (Ahonen, M. & Luoto, S. 2015.)

Kun ryhmä päätyy selkeästi huonompaan ja vähemmän tuottavaan lopputulokseen, kuin yksilöllisten mielipiteiden perusteella olisi päädytty, voidaan käyttää termiä ryhmätyhmyys. 

“Kun yksilö esittää ryhmän näkemyksistä poikkeavia ajatuksia, hän altistuu muiden ryhmäläisten kritiikille. Ihmiset usein välttelevät uhkaavia tilanteita, jolloin he saattavat jättää uudet ideat esittämättä. Niinpä enemmistön esille nostamat toimintatavat ja näkemykset valtaavat alaa, ja tyhmyys tiivistyy.” (Salonen, M. 2022.)

 

Havainnollistamistarkoituksessa ryhmätyhmyyden voi jakaa kolmeen alakategoriaan, jotka ovat:

  • Voittamattomuusharha
  • Narsismiharha
  • Univormuharha

 

Seuraavaksi käymme läpi, mitä nämä harhat tarkoittavat.

 

Voittamattomuusharha tarkoittaa sitä, että kyseessä oleva ryhmä ottaa yliampuvia, korkeita riskejä vähät välittämättä siitä, mitä voi tapahtua jos nämä riskaabelit, jopa yllytyshullutkin päätökset menevät pieleen. Harha syntyy siitä, että ryhmä yliarvioi huomattavasti, millaisia positiivisia vaikutuksia ja voittoja päätökset tulevat yritykselle tai organisaatiolle tuottamaan.

 

Narsisimiharha taas tarkoittaa, että harhan vallassa oleva ryhmä on täysin eristänyt itsensä ulkopuolisen maailman informaatiolta siitä, millaisia vaikutuksia tehdyillä päätöksillä tulee olemaan, ja ylipäänsä millaiset mahdollisuudet ryhmällä on suoriutua tehtävistään. Narsismiharhan pauloissa oleva ryhmä ajattelee lähtökohtaisesti olevansa ylivoimaisen älykäs ja suorituskykyinen muihin vastaaviin ryhmiin verrattuna. Tällaisen ryhmän mielen kääntäminen on haastavaa, sillä vahvasti harhan kourissa oleva ryhmä kokee, että ulkopuoliset ovat vain kateellisia, ja yrittävät sabotoida tai muulla tavoin estää ryhmän menestystä.

 

Univormuharhaisen ryhmän jäsenet pelkäävät ilmaista omia eriäviä ajatuksia ja mielipiteitään siinä pelossa, että he eivät enää kuuluisi ryhmään. Ryhmän jäsenet vähättelevät omia pelkojaan ja vastakkaisia mielipiteitään, jotta ryhmän edistyminen ei hidastuisi. Tällainen ryhmä harrastaa aktiivista itsesensuuria ja luo kuvaa siitä, että päätökset olisivat yhteisiä ja kaikkien edun mukaisia. Tätä harhaa vahvistaa Suomessa etenkin se, että täällä joskus erehdytään luulemaan hiljaisuutta myöntymisen merkiksi.

Ryhmätyhmyyttä edistävät tekijät

“Ryhmätyhmyys ei synny automaattisesti. On olemassa sekä organisatorisia että tilannekohtaisia tekijöitä, jotka edesauttavat ryhmätyhmyyden syntyä. Valitettavan usein länsimaisista yrityskulttuureista löytyvät molemmat tekijät.” (Ahonen, M. & Luoto, S. 2015.)

Ryhmätyhmyyttä yrityksessä ja organisaatioissa edesauttaa se, että päätöksiä tehdään pienissä sidosryhmissä ilman ulkopuolisten apua tai näkökulmia. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että pienryhmissä tehtävä päätöksenteko olisi lähtökohtaisesti hölmö tapa tehdä päätöksiä, vaan sitä, että näissä ryhmissä olisi hyvä ottaa huomioon sellaistenkin henkilöiden ja tahojen katsantokantoja, jotka eivät ryhmään kuulu.

Toinen ryhmätyhmyyttä mahdollisesti lisäävä tekijä on tasapuolisen ja reilun johtajuuden puuttuminen. Useissa yrityksissä ja organisaatioissa annetaan tahallisesti tai tahattomasti ymmärtää, että toisten ihmisten vaikutus päätöksentekoon on suurempi kuin toisten. Tämä aiheuttaa vähemmän vaikutusvaltaisille yksilöille epäreiluuden tunteita.

Kolmas ryhmätyhmyyttä edesauttava tekijä on työntekijöiden sosioekonomisten ja ideologisten taustojen samankaltaisuus. Toki jos katsotaan mitä tahansa toimialaa, yritystä, organisaatiota tai vaikkapa urheilujoukkuetta, samankaltaisuutta löytyy jonkin verran. Samankaltaisuus ei ole itsessään huono asia, sillä työntekoamme toki helpottaa, että ihmiset kykenevät ajattelemaan samankaltaisesti. Kuitenkin liian samanmielinen työyhteisö sortuu helposti erilaisiin ajatusvinoutumiin- ja harhoihin. Tällaisen työkulttuurin vaikutuksiin on kuitenkin herätty vahvasti 2020-luvulla, ja yritysten diversiteettiin on alettu panostamaan huomattavasti enemmän kuin aiemmin. 

 

Kuinka ehkäistä ryhmätyhmyyttä

 

Ryhmätyhmyyden syntyyn voi vaikuttaa monella eri tavalla. Usein ryhmätyhmyyttä lisää myös ulkopuolelta tuleva paine, joka vaikuttaa ryhmän stressitasoon. Korkean stressin alla ihminen ei kykene ajattelemaan selkeästi ja rationaalisesti, ja sama pätee myös ryhmiin. Vaikuttamalla tähän stressin ja paineen tunteeseen ryhmä voi vähentää altistustaan kollektiiviselle höperyydelle.

Kuten mainittua, myös diversiteetin lisääminen vähentää ryhmätyhmyyttä. Ihmisten erilaiset taustat ja kokemukset auttavat ryhmän kykyä nähdä mahdollisuuksia ja uhkia laajemmin.

Myös avoin ja reilu ilmapiiri vähentävät ryhmätyhmyyttä, kun ihmiset saavat ja uskaltavat vapaasti ilmaista omia, eriäviäkin mielipiteitään. 

 

Pohdinta

 

Vaikka ryhmätyhmyys kuulostaa jopa vaaralliselta ja sitä haluaisi välttää kaikin puolin, on tällaisia ilmiöitä haastava välttää täysin missään ryhmässä. Ryhmätyhmyyden vaikutuksia voi kuitenkin aina yrittää minimoida, ja vaikka saattaisi tuntua, että “joukossa tyhmyys tiivistyy”, on hyvä muistaa että ryhmätyöskentelyssä on kuitenkin lukemattomia hyviä puolia. Ryhmässä on kuitenkin perusluonteeltaan enemmän tietoa ja taitoa kuin yksilöissä, ja yhdessä onnistumisen riemu on usein henkilökohtaisen saavutuksen tuomaa tyydytystä suurempaa.

 

Lähteet:

Ahonen, M. & Luoto, S. 2015. Markkinointi boksin ulkopuolelta. Talentum. Helsinki.

Salonen, M. 2022. Miksi tyhmyys tiivistyy joukossa? Viitattu 27.11.2022. https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi-tyhmyys-tiivistyy-joukossa 

 

Kommentoi