Johdanto 

Essee on kirjoitettu James Clearin kirjoittaman kirjan “Pura rutiinit atomeiksi” pohjalta. Essee sisältää omaa pohdintaa sekoitettuna faktoihin ja omia näkemyksiä kuinka pystyä parantamaan omia rutiinejaan ja kehittämään uusia. 

Rutiinit ohjaavat elämäämme ja tekemistämme. Rutiinimme usein määrittävät vireysasteemme, keskittymiskykymme kehittymisen ja ylipäätäisen uteliaisuuden elämää kohtaan. Jos rutiinit ovat terveitä ja sinua innostavia, koet elämän myönteisemmäksi ja koet saavasi joka päivä jotain aikaan, tämä ruokkii sinun onnistumisen tunnetta. Rutiineilla on siis vahvat psykologiset ja fyysiset vaikutukset. 

Kuinka muuttaa rutiinit ajatuksesta toiminnaksi? 

Usein ihmiset luovat ainoastaan tavoitteita ja niitä tarkastelemalla yrittävät päästä tavoitteeseen. Kuitenkin pelkkä tavoitteen luominen ei riitä tässä tapauksessa. Jotkin tavoitteet voivat olla saavutettavissa ilman sen erikoisempaa tarkastelua, mutta valtaosaan tarvitsee menetelmän. 

Mikä on siis menetelmän ja tavoitteen ero? 

Tavoite on ainoastaan maali, joka on asetettu ja minkä takia jotain halutaan tehdä.  Se on sanoitettu, mutta on muuten täysin ontto. Miten sinne päästään? Mitä täytyy tehdä? Tässä kohtaa tullaan menetelmien tärkeyteen. Rutiinit ovat menetelmiä, rutiinien noudattaminen ja sen tuoma lopputulos on tavoitteesi. Esimerkiksi. “Valmentajana tavoitteesi voi olla mestaruuden voittaminen. Menetelmäsi on se tapa, jolla palkkaat pelaajia, johdat apulaisvalmentajia ja luotsaat harjoituksia. Luot myös rutiinin uusille pelaajille, jolloin he ovat osana joukkuetta, jonka tavoite on mestaruus” (James Clear. S.23)  

Tärkeää olisi pitää mielessä ensimmäiset viikot, kun yrität omaksua uutta rutiinia itsellesi, ettei se ole alkuun mukavaa tai tuntuu ettet kehity/pääse eteenpäin ollenkaan. Kehittymisessä todella on kyse siitä, ettei muutos tapahdu yhdessä yössä, ainakaan ensimmäiseen kahteen viikkoon, tai kuukauteen tai vuosiin, mutta sitten yhtenä kauniina päivänä, huomaat eron ja rutiini maksaa itsensä takaisin.  

Tämä kaava näyttäytyy kaikkialla. 

“Syöpä pysyy 80 prosenttia elinkaarestaan huomaamattomana mutta valtaa kehon lopulta kuukausissa. Bambuja tuskin huomaa ensimmäisen viiden vuoden aikana, kun ne rakentavat kattavaa, maanalaista juuriverkostoaan, mutta sitten ne räjähtävät yhtäkkiä kuudessa viikossa lähes 30 metrin korkuisiksi.” (James Clear s.20) 

Yhtä lailla on todennäköistä, ettei rutiineilla ole mitään merkitystä ennen kuin ylität kriittisen kynnyksen., Oletat edistyväsi lineaarisesti, ja on varmasti turhauttavaa kuinka turhalta tai tehottomalta muutokset tuntuvat ensimmäisten päivien, viikkojen tai jopa kuukausien ajan. Tässä piileekin suurin sudenkuoppa ihmiselle. Jos päätät tänään syödä roskaruokaa lautasmallin sijaan, et liho. Jos päätät tänään olla menemättä salille harjoittelemaan, et päädy huonoon kuntoon. Näissä kuitenkin piilee ero, oletko valmis tekemään tuon uhrauksen eli mukavuus alueelta poistumisen päivittäin ja valitsemaan paremman vaihtoehdon vaikkei se sinulle toisikaan näkyvää muutosta vielä pitkään aikaan. 

Eli: Unohda tavoitteesi ja keskity menetelmiin ja rutiinin rakentamiseen, jolloin nautit sen suorittamisesta ja tällä tavoin tavoite tulee nopeammin kuin huomaatkaan. 

Millaiset rutiinit ovat toteutettavissa ja kuinka valjastaa oma potentiaali niiden saavuttamiseen? 

Monet valitsevat tavoitteen ja rutiinin, jolla päästään maaliin vain sen perusteella mitä haluavat saavuttaa. Jos taas valitset tavoitteen ja rutiinin sen pohjalta miksi haluat tulla ihmisenä, on kyse identiteetistä ja arvoista. Kun rutiini pohjautuu identiteettiisi, on se sinulle paljon mieluisampaa ja helpompaa toteuttaa.  

“Kuvittele kaksi ihmistä, jotka kieltäytyvät savukkeesta. Kun heille tarjotaan tupakkaa, ensimmäinen sanoo: “ei kiitos, yritän lopettaa” Se kuulostaa järkevältä vastaukselta, mutta tämä henkilö uskoo yhä olevansa tupakoitsija, joka vain yrittää olla jotain muuta. Hän toivoo käyttäytymisensä muuttuvan, vaikka hänellä on yhä samat uskomukset. Toinen henkilö kieltäytyy sanoen “Ei kiitos, en tupakoi” Kyse on pienestä erosta, mutta tämä lause viestittää identiteetin muutosta.” (James Clear s. 32) 

Tämä kiteyttää rutiinien jokseenkin ärsyttävän pienet erot, joiden huomiointi on tärkeää. Haluatko olla jotain vai päätätkö olla tämä henkilö, joksi haluat tulla? Kyse on mindsetistä, jolla asetat omat käyttäytymismallisi. Joko uskot kehitykseesi tai toivot parasta. 

Yhteenvetona: Muista, että rutiinien ja tavoitteiden täytyy lähteä siitä, miksi haluat pyrkiä ja kun olet tämän tehnyt, pidä itseäsi kohde henkilönä, joka on jo sitä, vaikka olisitkin vasta puolimatkassa. 

Miksi aivot rakentavat rutiineja ja miksi ne ovat tärkeitä menestyksen ja jaksamisen kannalta? 

Rutiini on tapa, joka on toistettu tarpeeksi monta kertaa. Tällöin aivot pystyvät automaattisesti ratkaisemaan ongelman tai tekemisen, josta on muodostunut rutiini. Tavan muodostumisprosessi alkaa siitä, kun kohtaat ongelman tai uuden tilanteen, etkä tiedä kuinka reagoida siihen.  

“Analysoit tilannetta huolellisesti ja teet tietoisia päätöksiä, miten toimia. Sisäistät valtavan määrän uutta tietoa ja yrität järkeistää sitä parhaasi mukaan. Aivot ahkeroivat saadakseen selville tehokkaimman toimintatavan, kun törmäät ratkaisuun, olet ahdistunut ja huomaat, että juoksulenkillä käyminen rauhoittaa sinua. Olet henkisesti uupunut pitkästä työpäivästä ja huomaat, että videopelien pelaaminen rentouttaa sinua. Kokeilet, kokeilet ja PAM- palkinto” (James Clear s. 45)  

Mitä haen tällä, on se, kun olet törmännyt odottamattomaan palkintoon, aivosi alkavat strategisesti miettimään tapahtumia tätä edeltävänä ajankohtana. Tuohan toimikin minulle? Tuosta tuli hyvä olo? Näillä tavoilla ihminen luo rutiineja ja toimintamalleja myös alitajuntaisesti. Löydät mukavuusalueen ja pidättäydyt siinä. Tämä on kaksiteräinen miekka, koska mukavuusalue ei aina ole hyvästä, mutta tämä toivottavasti antaa sinulle ymmärrystä, kuinka rutiinimme löytyvät ja mistä ne ovat peräisin ainakin osittain.  

Yhteenveto: Kun tiedät miten reagoida eri tilanteisiin ja sinulla on oma rutiinisi sitä varten, aivosi joutuvat työskentelemään vähemmän ja palautumisesi on tehokkaampaa. Tämä on tärkeä taito työelämässä, jottemme uupuisi. Löydä oma rutiinisi ylläpitää terveyttäsi, fyysisesti ja henkisesti. 

Pohdinta 

Rutiinien etu piilee siinä, että voimme tehdä asioita ajattelematta. Haitta on, ettemme enää kiinnitä pieniin virheisiin huomiota. Siksi on hyvä tarkastella myös olemassa olevia rutiinejasi, mitä saat niistä ja ovatko ne hyväksi sinulle? Onko sinulla jokin tietty rutiini, jolla teet työstä helpompaa, mutta samalla et saa koko potentiaalisia irti? Olisiko tällöin parempi keskittyä rutiinin osalta palautumiseen kuin työn tietyn osa-alueen helpottamiseen. 

Ihminen on pohjimmiltaan utelias, jos koet ettet ole, on todennäköistä, ettet ole vielä löytänyt mieleistäsi aihetta, josta janoat saada lisää tietoa. Siksi onkin tärkeää, ettemme heittäydy täysin rutiiniemme orjiksi, vaan tarkastelemme niitä ja voisiko niitä jotenkin parantaa?  

Yritä tarkastella toimiasi eri tilanteissa ja mieti kuinka niitä voisi helpottaa. Rutiinit auttavat jaksamaan ja pitävät meidät liikkeellä. Ne myös kehittävät sinua ja omaa itsekuriasi, jolloin pystyt valjastamaan itsestäsi puolia, joita et ole vielä ehkä huomannutkaan. 

Itselläni henkilökohtaisesti on ruokarutiini, jonka avulla pysyn virkeänä ja energisenä. Kehitän myös itselleni opiskelu rutiinia, jotta pystyisin helpottamaan tiedon omaksumista ja sen hyödyntämistä jatkossa.  

Kun olet itsellesi luonut rutiinin, josta pidät, pidä siitä kiinni ja ota se osaksi omaa identiteettiäsi. Omat tavat ja rutiinit (oma elämä) auttaa jaksamaan ja pitää merkityksellisyyden tunnetta yllä. Elät itsellesi, joten muokkaa päivästäsi ja rutiineistasi sinunlaisesi ja keskity niihin. 

Lähteet: 

1. Kirja. Pura rutiinit atomeiksi – näin saat aikaan muutoksen, joka pysyy. Kirjoittanut James Clear. 13.2.2020. Tuuma-kustannus. Viitattu: 16.10.2023. 

1. Blogi. Rutiinien voima. MCID. 2023. https://mcid.fi/varustamo/rutiinien-voima/