Tampere
03 May, Friday
9° C

Proakatemian esseepankki

Ristiriitainen paranoidi optimisti



Kirjoittanut: Pyry Paaso - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Paranoidi optimisti
Risto Siilasmaa
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Ristiriitainen paranoidi optimisti

 

Kirjassaan paranoidi optimisti Risto Siilasmaa kertoo tarinastaan F-Securen perustajasta Nokian hallituksen puheenjohtajaksi. Vaikkakin tarina itsessään on mielenkiintoinen ja yksityiskohtainen. Minua kirjassa kiinnostaa hallitustyöskentelyn sekä kirjan otsikon mukainen paranoidi optimisti. Kyseessä on kaksi sen verran isoa osa-aluetta, että aion nyt keskittyä paranoidi optimistiin.

 

Mietin mielessäni, että mikä ihmeen paranoidi ja miksi? Paranoidi kun ei kuulosta kovin positiiviselta. Optimismin taas ymmärrän ja itsekin optimistina ymmärrän optimismin tärkeyden asioiden eteenpäin saamiseksi. Optimismi onkin mielestäni jonkinasteista jopa liiallistakin uskomista ja luottamista mahdollisuuksiimme ja tulevaisuuteemme. En kuitenkaan ymmärtänyt, että miksi Risto oli halunnut juuri tuon kyseisen sanaparin kirjansa kanteen. Mikä oli niin iso merkitys näillä sanoilla.

 

”Olennaisinta on, että paranoidi ajattelu antaa varaa optimismiin”

 

Kirjassaan Siilasmaa esitteleekin paranoidi optimismin. Se on hänen mukaansa ajattelutapa, jossa valppaus ja aimo annos todellisuudentajuista pelkoa yhdistyvät optimistiseen tulevaisuuden asenteeseen. Paranoidi optimisti tarkastelee tulevaisuutta skenaarioiden valossa. Paranoidi ajattelu herkistää omat ja johdettavien ihmisten vaistot, mutta jatkuva paranoijja lannistaa ja on epäterveellistä, ellei sitä tasapainoteta optimismilla, joka perustuu vaihtoehtoisten skenaarioiden tunnistamiseen ja tutkimiseen. Paradoksaalisesti optimismi on suoraa seurausta paranoidista ajattelusta. Paranoidi ajattelu auttaa näkemään ennalta pahimmat vaihtoehdot, jolloin on mahdollista suunnitella, miten ne vältetään. Kun johtaja totuttaa lähipiirinsä miettimään pelottaviakin skenaarioita, huonot uutiset eivät tule järkytyksenä, koska pahimman vaihtoehdon vaikutusten lieventämistä on pohdittu jo etukäteen. Jos johtaja ei ole optimisti, hän ei pysty kannustamaan muita. Toisaalta jos ihmisiä ei auteta torjumaan pahimpia tulevaisuuden näkymiä, yrityksellä ei kehity resilienssiä. Olennaisinta on, että paranoidi ajattelu antaa varaa optimismiin, juuri tosiasioihin ankkuroitu optimismi on se, mitä johtajalta odotetaan, erityisesti kriisi tilanteissa.

 

Tämä siis suoraan kirjasta lainattua, mutta kun mietin noita sanoja ja niiden merkitystä, pääsen hyvin kartalle siitä mitä Siilasmaa tällä opillaan tarkoittaa. Jos olemme vain optimisteja, saattaa veneemme keikahtaa pienetäkin aallosta ympäri. Mikäli taas olemme varautuneet kaikkiin eri skenaarioihin mitä meitä saattaa avomerellä odottaa, olemme pahimmankin kelin iskiessä siihen valmiita. Toisaalta taas, jos keli on vain hieman hankala, tiedämme, että tilanne voisi olla pahempikin. Kaiken taas mennessä hyvin ja kelin ollessa täydellinen. Kaikenkaikkiaan kyse on tiimin resilienssin kasvattamista sekä hyvien että huonojen skenaarioiden todennäköisyyden parantaminen hyvien skenaarioiden puolelle. Toisaalta taas minkä tahansa skenaarion koittaessa, emme menettäisi toimintakykyämme vaan voisimme reagoida rationaalisesti, välittömästi.

Siilasmaan sanoista nousee myös vahva ajatus siitä, että tässä puhuu kokemus. Tarkoitan tällä sitä, että kun Siilasmaa puhuu aimosta annoksesta todellisuuden tajua sekä optimismista, on tässä tietenkin pieni ristiriita. Luultavasti hänkin F-Secureen lähtiessään oli hyvin optimistinen. Paranoidi ja eri skenaarioiden ymmärtäminen taas olisi ollut kokemuksen tuomaa oppia. Tästä taas on syntynyt täydellinen kokonaisuus, jossa optimismi voidaan luoda näiden luotujen skenaarioiden luoman perustan päälle.

Tunnistan itsessäni helposti taipuvaisuutta optimistisuuteen, enkä näe tätä ollenkaan huonona asiana. Uskon, että optimismi on vahva eteenpäin ajava voima. Kuitenkin olen itse alkanut huomaamaan niin sanottua todellisuuden tajua ajattelussani. Ja tämän takia onkin todella kuulla Siilasmaan ajatuksia Paranoidi optimismista. Näin ollen olenkin saanut ajatuksen, että tuon niin sanotun todellisuudentajun vietyä sinne paranoidin paikalle optimistin pohjaksi. Tuossa todellisuuden tajussa olisi kuitenkin vielä kehitettävää saada tuo ajatus vietyä skenaario työskentelyyn ja vahvempaan ymmärtämiseen erilaisista kehityssuunnista.

Kommentoi