Johdanto

Osallistuin Tradenomiliiton hyvinvointia käsittelevään seminaariin, jossa toinen puhujista oli Emilia Vuorisalmi. Hänen vaikuttavasta puheenvuorostaan innostuneena päätin lukea hänen kirjansa Rakkaus haltuun (2020). Vuorisalmi jaottelee kirjassaan kestävän rakkauden reseptin ytimeen ja kuoreen. Tässä esseessä keskityn ytimeen ja julkaisen erillisen esseen kuoresta.

Haasteellisen vuoden jälkeen olen paljon pohtinut mielen sekä kehon hyvinvointia. Miten voin omilla teoillani edesauttaa omaa hyvinvointiani? En etsi vastausta, kuten riittävä liikunta, ruokavalio ja lepo, vaan haluan oppia pintaa syvemmältä. Oppia miten voimme itse vaikuttaa omaan hormonitoimintaamme ja edesauttaa jatkuvia ja kestäviä valintoja savuttaaksemme paremman elämän. Vuorisalmen (2020) mukaan kirja auttaa avaamaan sisäisiä solmuja sekä auttaa ymmärtämään aivojen, mielen ja kehon toimintaa.

Ydin

Ytimen tarkoituksena on auttaa sinua tutustumaan itseesi, riisua suojakerroksia ja löytää syvin minuutesi. Ytimen avulla pääset lähelle omaa totuuttasi ja ohjaa vastauksen äärelle, mikä tekee sinun elämästäsi merkityksellisen. Kestävän rakkauden toteutuessa pystyt kohtaamaan pelkosi ja siirtämään tiellä olevia esteitä. Ydintä ympäröi kuorikerros, joka kuvastaa kehollista toimintaa. Ravinnon, liikunnan ja palautumisen avulla voimme vahvistaa ydintä. Ydin ja kuori toimivat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa. (Vuorisalmi 2020, 11–12.)

Kestävän rakkauden resepti

Teoksessa esitellään kolme tärkeintä hormonia kestävään rakkauteen: dopamiini, serotoniini ja oksitoisiini. Hormoneja erittyy meille aivoista, keskushermostosta sekä suolistosta. Terveen ihmisen elimistö tuottaa hormoneja niin kauan kuin ihmisessä kulkee henki. Niiden määrän lisääntyminen tai laskeminen tuntuu hyvinvoinnissa. (Vuorisalmi 2020, 12.)

Jokainen meistä tuntee, kokee ja näkee asiat eri tavoin. Yksilötasolla jokaisen tarve rakkaushormoneista on erilainen. Kestävän rakkauden löytämiseksi Vuorisalmi (2020, 16) toteaa kirjassaan jokaisen yksilön kohdalla tärkeäksi pysähtymisen ja itsensä kuuntelemisen. Tämä pitää sisällään omien pelkojen ja arvojen tarkastelua. Jokapäiväisillä teoilla voimme vaikuttaa kaikkiin kolmeen rakkaushormoniin. Pienin askelin olemme matkalla kohti suurempaa muutosta. Vuorisalmi (2020, 16) vertaa ydintä ja kuorta, aivoihin, mieleen ja kehoon.

(KUVA 1: Vuorisalmi 2020, 16)

Dopamiini

Ensimmäisenä esittelyssä on halun molekyyli, dopamiini. Tämä mielihyvähormoni saa meidät liikkeelle, motivoi, palkitsee ja auttaa selviytymään. Dopamiini avulla kiinnostumme uusista asioista, auttaa keskittymään, oppimaan ja se ohjaa tavoittelemaan unelmiamme. Dopamiinin virratessa kehossasi olosi on energinen, motivoitunut ja tunnet olevasi elossa. Esimerkiksi tavoitteellisen urheilusuorituksen jälkeen kehossa virtaa dopamiini ryöppy. (Vuorisalmi 2020, 17–19.)

Voimme monesti ajautua hankkimaan dopamiinia niitä nopeasti tuottavista lähteistä kuten, päihteistä, ruoasta, materiasta tai seksistä. Näitä lyhytkestoisia mielihyvän lähteitä kutsutaan hedonistisiksi valinnoiksi. Tämä ei kuitenkaan auta tuottamaan aivoissa riittävän pitkäkestoista virtaa. Järjestelmällä ei ole moraalista ääntä. (Vuorisalmi 2020, 19-22.)

Toistuvasti valitsemalla oikopolun nopeaan dopamiinia tuottavaan ryöppyyn, ajaudumme valitsemaan useammin nopeat lähteet hitaiden sijaan. Hedonistinen mielihyvä saa meidät haalimaan ulkoista menestystä, statussymboleja, valtaa ja materiaa. Tämä tuottaa meille vain hetken mielihyvää ja saa meidät kaipaamaan nopeammin uutta annosta. (Vuorisalmi 2020,22.) Vertauskuvallisesti tankki tyhjenee todella kovaa tahtia ja joudut ajamaan tankille kerta toisensa jälkeen nopeammalla tempolla. Kestäviksi dopamiinin lähteiksi Vuorisalmi (2020, 19) listaa merkityksellisuuden, luovuuden ja unelmat.

Merkitys

Saamme kestävää dopamiinivirta eläessämme itsellemme merkityksellistä elämää.  Jokainen yksilö kokee henkilökohtaiset arvonsa merkitykselliseksi. Arvot toimivat rakennuselementteinä, jotka luovat meille kestävän pohjan valinnoille, toiminnalle sekä motivaatiolle. Arvoja ei pidä sekoittaa keskenään tavoitteiden ja päämäärien kanssa. Ne toimivat osana meidän jokapäiväisiä valintojamme ja tekojamme.  Arvot toteutuva nykyhetkessä, tässä ja nyt. (Vuorisalmi 2020, 20–21.)

On tärkeää pohtia rauhassa omia arvojansa. Miettiä tarkkaan onko omat arvot itse asetettuja tai esimerkiksi jäännöksiä lapsuudesta, joita ei enää välttämättä pidä itselleen tärkeinä, koska ne ovat vanhempiesi asettamia. Omien arvojen kirkastamisen jälkeen on helpompi suunnistaa toimintaasi tavoitteidesi mukaan. Arjen pitää koostua asioista, jotka vievät tavoitteitamme kohti. Tällöin jokainen päivä pitää sisällään kestävän dopamiinin virtaa. (Vuorisalmi 2020, 22.)

Luovuus

Toinen kestävän dopamiinin lähde on luovuus. Päästämällä sisäisen luovuutesi valoilleen, tarvitset tilaa, vapautta ja rohkeutta. Luovuus voi ilmetä melkeinpä minä vaan muotona, kunhan koet itse itsesi olevan luova. Ihmisen luovuus ilmenee usein mm. taiteena, tarinoina, rituaaleina, uskontoina, huumorina, teorioina, ongelmanratkaisuna ja teknologisina innovaatioina. (Vuorisalmi 2020, 32–34.)

Yhdistämme usein luovuuden suurin taiteilijoihin, joilla on synnynnäinen lahja luovuudelle. Jokaisen olisi hyvä pohtia itse itselleen luontaisia luovuuden lähteitä. Itse henkilökohtaisesti annan oman luovuuteni kukoistaa keittiössä, rakastan ruoan laittamista. Kokeilen, testailen ja välillä epäonnistun kokkauksien äärellä.  Tämä on myös hyvä tapa tunnistaa oman luovuuden hiipuminen, kun samat reseptit alkavat pyörimään viikko toisensa jälkeen, on autopilotti saattanut napsahtaa päälle. Autopilotin on sammuttava ainakin hetkeksi tehdäksesi muutoksia ja luodaksesi uutta. Suuremmille muutoksille tulet tarvitsemaan enemmän tilaa. On hyvä pysähtyä ja tutkia, millaisia muutoksia haluat elämääsi. (Vuorisalmi 2020, 33–34.)

Luovuus antaa meille mahdollisuuden tutkia, mitä on olemassa ja päästää mielikuvitus valloilleen siitä, mitä kaikkea voisi olla. Luovuus on aivojen kykyä muokkautua. Jokaisessa meissä asuu luovuus. On tärkeää löytää ja oppia tunnistamaan omat luovuuden lähteet. (Vuorisalmi 2020, 34.)

Unelmat

Viimeisenä kestävän dopamiinin lähteenä ovat unelmat. Unelmilla on suuri merkitys hyvinvointiimme. Erikoista kyllä uskallamme harvemmin sanoa omia unelmiamme ääneen. Tämä voi johtua ulkopuolisuuden tunteesta omien unelmiensa kanssa tai unelmiensa merkityksellisyydestä. Jos unelmasi on pelkästään sidottu materiaan, esimerkiksi uuteen autoon voit kokea saavuttaessasi tavoitteesi tyhjyyden tunnetta. Siksi on tärkeää, unelmia luodessa niiden merkityksellisyys itsellesi, se toimii pohjana saavuttaessasi unelmasi. Unelman ollessa sinulle merkityksellinen ja on samassa linjassa arvojesi kanssa. Tämän tuloksena dopamiini alkaa virtaamaan tasaisesti kehossasi. Tärkeintä on sallia itsensä unelmoida sekä pienesti, että suuresti.  Aina ottaessasi askeleen kohti unelmaasi, dopamiini alkaa virtaamaan. (Vuorisalmi 2020, 45–50.)

Unelmakartta on oiva tekniikka omien unelmiensa havainnollistamiseksi. Tyyli on vapaa, miten toteutat karttasi, anna luovuutesi kukoistaa! Kartta auttaa aivojasi huomaamaan unelmiin liittyvät mahdollisuudet ja reitit. (Vuorisalmi 2020, 45, 52.)

Seratoniini

Rakkaushormoneista serotoniini ohjaa kohti tuttua ja turvallista. Keskushermoston välittäjäaineena se on välttämätön monille eri aivotoiminnoille, jotka vaikuttavat esimerkiksi mielialaan, uneen, ruokahaluun, käyttäytymisen ja ahdistukseen. Serotoniini, jota kutsutaan myös nimellä tyytyväisyyshormoni, kertoo (onko) muiden seurassa hyvä olla, tunnemmeko itsemme luottavaisiksi, koemmeko saavamme arvostusta ja tunnemmeko, että elämämme on hallinnassa. Serotoniinia virtaa kolmesta kestävästä lähteestä: turvasta, järjestyksestä ja arvostuksesta. (Vuorisalmi 2020, 53.)

Turva

Turvallisuuden vastakohta on pelko. Pelko on voimakas tunne, joka voi ohjata kaikkea toimintaasi ellet ole valppaana. Stressihormoneja vapautuu, kun koet pelkoa, epävarmuutta tai ahdistusta. Tämä syö Vuorisalmen (2020, 56) nimeämiä kestäviä rakkaushormoneja.

Pelon tunnetta ei kannata kaihtaa. Siitä voi olla jopa paljon hyötyäkin. Opettele tunnustelemaan kehossasi tunnetta, milloin pelko ottaa vallan. Tämä tunne yrittää kehottaa meitä rauhoittumaan, lepäämään ja tekemään muutoksia elämässämme. Tällä tavalla pystymme lisäämään turvallisuuden tunnetta, joka taas auttaa purkamaan alitajuntaa stressistä. Vastapainona turva ei saa kuitenkaan hallita kaikkea tekemäämme, tästä voi syntyä riippuvuudenkehä. Se voi estää meitä tekemästä muutoksia elämässämme, koska muutoksiin voi liittyä pelkoa ja epävarmuutta. (Vuorisalmi 2020, 54.)

Oppimalla luottamaan itseesi ja omiin kykyihisi päästämään irti turhista peloista. Serotoniinin kannalta on tärkeää luottaa ajatukseen, että “kaikki on hyvin”. Tämä luo meissä turvaa ja vapauttaa serotoniinin kestävän lähteen. (Vuorisalmi 2020,63.)

Järjestys

Nopeasti muuttuvassa maailmassa mieli ja ympäristö voivat tuntua olevan myllerryksen keskellä. Serotoniinin toisena kestävänä lähteenä toimii järjestys. Järjestyksessä oleva mieli ja ympäristö antavat rauhaa, selkeyttä ja tekee tilaa muutokselle. (Vuorisalmi 2020, 70.)

Hyviä apukeinoja oman mielemme tukemiseksi on ulkoistaa muistia. Kalenteri toimii oivallisena apuvälineen lisämuistille, asiat ja tapahtumat pysyvät kalenterissa hyvässä tallessa viemättä sinulta sen enempää aivokapasiteettia. Toinen hyvä keino on meditointi. Meditointi auttaa lisäämään tietoisuutta mielistämme. Tämä auttaa tunnistamaan helpommin negatiiviset ajatuksemme ja päästämään niistä irti. Se ikään, kuin auttaa sinua sulkeman turhat välilehdet mielestäsi ja keskittymään tähän hetkeen. Kolmantena mieltä tukevana harjoitteena on omien rajojen asettaminen. Monesti muiden etu ja miellyttäminen voi mennä herkästi omien rajojen yli. Opettele tunnistamaan, missä omat rajasi menevät ja sanomaan yksinkertaisesti EI niiden ylittyessä. Tämä auttaa lisäämään turvallisuuden tunnetta ja vähentämää omaa kuormitusta. Riittävä tasapaino itsesi ja ympäristösi kanssa edesauttaa posetiivisella tavalla omaa hyvinvointiasi. (Vuorisalmi 2020, 70–71.)

Tuletko töistä tai koulusta kotiin tietäen pyykkivuoren, tiskien ja pölynimurin odottavan sinua tarttuman heti tuumasta toimeen. Tämä ajatus ei ainakaan saa itsessäni aikaan kovinkaan positiivisia ajatuksia. Fyysisellä elinympäristöllä on iso merkitys mielialaan ja stressiin. Jokainen kokee toki siisteyden ja puhtauden eri tavoin. Tärkeintä on kokea elinympäristönsä itselleen siistiksi ja levolliseksi. Kodin pitää olla sinulle rauhoittumisen ja viihtyvyyden keidas. Toisin sanoen siisti ja järjestyksessä oleva ympäristö on avain levollisempaan mieleen. (Vuorisalmi 2020, 72, 75.)

Arvostus

Viimeisenä kestävän serotoniinin lähteenä on arvostus, jota saamme ympärillä olevilta ihmisiltä. Ihmisen yksi suuremmista peloista on lauman ulkopuolelle jääminen, kun koemme saavamme arvostusta muilta ihmisiltä, on vaikutus päinvastainen. Tällöin olemme saavuttaneet hyvän sosiaalisen aseman.

Arvostus lähtee itsensä arvostamisesta. Oletko koskaan miettinyt, miten puhut itsellesi? Saan itseni hyvin usein kiinni ajattelemalla itsestäni hyvin epäkunnioittavaan sävyyn. Olen monesti miettinyt, miten toisen virhe on helppo antaa anteeksi, mutta itselleen sallii hyvin vähän virheitä, puhumattakaan niiden unohtamisesta. Aivomme kuulevat myös sisäisen dialogin, siksi olisi erittäin tärkeää muistaa puhua itselleen arvostavaan ja positiiviseen sävyyn. (Vuorisalmi 2020, 80.)

Itseään arvostamisella on tärkeää suoda itselleen iloa. Kokiessasi iloa vapautat samanaikaisesti kahta rakkaushormonia: dopamiinia ja serotoniinia. Suo itsellesi joka päivä ilon hetkiä. Herääkin kysymys, voiko iloa järjestää omaan arkeensa? Iloa voi lisätä omaan arkeensa suunnitelmallisuudella ja itseensä tutustumisella. Mikä sai sinut viimeksi nauramaan? Muistele sitä hetkeä ja hyvin useasti alat nauramaan uudestaan samalle asialle. Nauru on ilon yksi tunnistettavimmista merkeistä. Riittää kuitenkin, kun ajattelet jotain hyvinkin yksinkertaista asiaa, jonka voit totuttaa esimerkiksi joka aamu saavuttaaksesi iloisemman päivän. Henkilökohtaisesti minulla toimii hyvä musiikki ja luonnossa liikkuminen. Pyrin siis suunnittelemaan näitä asioita jokapäiväiseen elämääni. Ilo hillitsee stressihormoneja, lisää luovuutta ja auttaa ylittämään omat rajansa. (Vuorisalmi 2020 80, 84.)

Oksitosiini

Rakkausreseptin viimeisenä hormonina esiintyy oksitosiini. Tämä hormoni auttaa meitä vahvistaa ihmisten välisiä suhteitamme, edesauttaa luottamusta ja vähentää ahdistusta. Se vahvistaa parisuhdettamme, ystävyyttä, vanhempien kiintymystä lapsiinsa ja auttaa kokemaan myötätuntoa tuntemattomiakin ihmisiä kohtaan. Oksitosiini on vahvasti mukana parinvalinnassa, seksissä ja se on keskeisessä roolissa synnytyksessä ja imettämisessä. (Vuorisalmi 2020 12–13, 104.)

Jokaiselle meistä ei ole esimerkiksi luontaista hakeutua uusiin sosiaalisiin tilanteisiin. Se voi aiheuttaa meissä stressiä ja jopa pahimmassa tapauksessa ahdistusta. Tällöin oksitosiini hyppää kuvioihin ja auttaa meitä menemään yli edellä mainittujen esteiden. Sen avulla suostumme ottamaan tietoisen riskin petetyksi tulemisesta, joka on aina alitajunnassa kolkuttavana riskinä kanssakäymisessä. Kestävän rakkauden reseptin mukaan saamme oksitosiinia: kosketuksesta, läsnäolosta ja kiitollisuudesta. (Vuorisalmi 2020, 104–105.)

Kosketus

Jonkun koskettaessa meitä lähtee aivoihin kahdenlaista signaalia. Nopeat signaalit auttavat paikallistamaan kohdan kehossa sekä minkälaista kosketusta saamme, esimerkiksi onko se kutittavaa tai puristavaa. Hitaammat signaalit liittävät kosketuksen aistimuksen tunteeseen. Se auttaa arvioimaan, onko kosketus ystävällistä vai koetko sen jonkinlaisena uhkana. Kosketus auttaa rauhoittumaan, lievittää kipua, vahvistaa kiintymystä ja lisää turvallisuuden tunnetta. Oksitosiinia vapautuu kosketuksesta, hyväilystä ja lämmöstä. Yksinkertaisin tapa saada aikaan oksitosiinin aalto on kurottaa kätesi jonkun toisen ihmisen ympärille ja halata häntä. Toisia hyviä tapoja saada aikaan oksitosiini virtauksia on pitämällä kädestä kiinni tai silittämällä eläintä. (Vuorisalmi 2020, 107–08.)

Kosketus luo hyvin usein mielikuvan fyysisestä kosketuksesta, se on vain osa totuutta. Meitä voi koskettaa asiat muullakin, kun fyysisellä tavalla. Meitä voi koskettaa musiikki, elokuvat tai oikeastaan minkälainen taide tahansa. Olen katsonut lukemattomia elokuvia itkien. Voimme olla kosketuksissa laajemmin ympäröivään maailmaamme. Tämän lähteen nyrkkisääntö lähtee itsensä muistamisesta. Voit hakea kosketusta muilta ihmisiltä ja elinympäristöstäsi, mutta on ennen kaikkea tärkeää olla kosketuksissa itseensä. Toteutat sen olemalla rehellisesti läsnä itsellesi, kuuntelemalla omia ajatuksia ja tarpeita. Olemalla läsnä itsellemme pystymme aidosti olemaan läsnä myös muille. (Vuorisalmi 2020,110.)

Läsnäolo

Tietoiseen läsnäoloon tarvitaan turvallisuudentunnetta, jos koemme pelkoa ja olemme stressaantuneita emme voi olla samanaikaisesti täysin läsnä. Tällöin tarkkailemme ainoastaan mahdollisia uhkia ympärillämme, emmekä keskity läsnäoloon. Tiedostava läsnäolo on avainkeino luoda turvallisuuden tunnetta itselleen ja auttaa hiljentämään turhat pelkojärjestelmät. Läsnäolo on yhtä tärkeää itsellemme, kun ympärillä oleville ihmisillekin kaikissa ikävaiheissa. (Vuorisalmi 2020,113–114.)

Läsnäolo saa meissä heräämään paljon uusia tunteita, kun opettelemme ymmärtämään omia tunteitamme, pystymme paremmin kontrolloimaan reagointia tunteisiimme. Omaan tunnemaailmaan tutustuminen auttaa ymmärtämän toisia ihmisiä ympärillämme ja auttaa pääsemään parempaan tasapainoon, jolloin pystymme elämään tässä hetkessä. Tietoinen läsnäolo auttaa tunnistamaan omat tunteet, ajatukset sekä kehon viestit. (Vuorisalmi 2020, 116.)

Kiitollisuus

Tämän esseen viimeinen listaus sekä viimeinen kestävä oksitosiinin lähde on kiitollisuus. Kiitollisuutta voidaan kuvailla asenteena, tunteena, mielentilana, tapana, hyveenä, motiivina, luonteenpiirteenä, selviytymismekanismina ja elämäntapana. Murehtimalla menneisyyttä tai liiaksi pelkäämällä tulevaisuutta et pysty olemaan aidosti kiitollinen tässä hetkessä. Läsnäolon ja kiitollisuuden voimalla voit nähdä vallitsevan hetken kauneuden, se avaa yhteyden muutokseen ja kasvuun. Pystyt tunnistamaan ja tunnustamaan hyvät asiat elämässä. Nöyryys on avainasemassa kiitolliselle ihmiselle, hän on myöntänyt itselleen, ettei ilman toisten osallisuutta olisi sitä mitä on. (Vuorisalmi 2020, 123–24.)

Kiitollisuus on yksi rakkauden muodoista, se auttaa luomaan kestäviä ystävyyssuhteita ja lujittamaan yhteyttä toisiin ihmisiin. Jokainen ihminen on riippuvainen johonkin yhteyteen, jonka kokee olevansa itselle tärkeä. Kiitollisuuden viljelemisen voi aloitta heti. Mieti hyvinkin yksinkertaisia asioita, mitkä saa sinut juuri nyt kiitolliseksi. Esimerkiksi, koti, perhe, ystävät tai, että jääkaapista löytyy mieleistäsi ruokaa. Heti aloitettuasi ruokkimaan kiitollisuutta se vie mukanaan hyvin nopeasti. Tämä tekniikka salli sinun katsoa maailmaa hieman parempien lasien läpi. Pienellä pysähtymisellä ja keskittymisellä voit monessakin lannistavassa hetkessä ajatella, jotakin asiaa mikä saa sinut kiitolliseksi.  Tämä tuo perspektiiviä asioihin ja voi parhaimmassa tapauksessa auttaa sinua ajattelemaan optimistisemmin tulevaisuutta. (Vuorisalmi 2020126–27.)

Pohdinta

Kestävän rakkauden ydin auttaa sinua lähestymään ensimetreillä kohti terveempää ja eloisampaa elämää. Ytimen tarkoituksena on pysähtyä ja miettiä, kuinka saada omat ajatukset sekä teot samaan linjaan sisäisen äänensä kanssa. Kirjan seuraavassa osuudessa käsitellään kuorta, joka tukee muutosta. Kuorikerroksen kolme elementtiä ovat: palautuminen, ravinto ja liikunta, nämä kaikki tukevat rakkaushormonien kestävää virtaa. Tasapainottamalla ydintä voimme samanaikaiset vahvistamaan kuorta ja sama toimii toisinpäin. Ydin ja kuori toimivat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa. Tavoitteena on pitää huolta ytimestä ja kuoresta saman aikaisesti. (Vuorisalmi 2020, 143.) Tuon syvällisemmän pohdintani toiseen esseeseen hahmottaessani kontekstin koko kokonaisuuden.

Lähdeluettelo

Hautamäki.J. 2021. Seratoniini – mitä seratoniini tekee? Tieteen kuvalehti 04/2021.  Luettu 23.10.2021. Vaatii käyttöoikeuden.

https://tieku.fi/ihminen/elimisto/serotoniini-mita-serotoniini-tekee

Vuorisalmi. E. 2021. Tradenomisemma: Hyvinvoiva tradenomi. Seminaari. Oma hyvinvointi ja terveys haltuun haasteiden keskellä. 12.10.2021. TRADENOMILIITTO TRAL RY. Tampere.

Vuorisalmi. E. 2020. Rakkaus haltuun – valjasta rakkaushormonisi terveeseen ja tasapainoiseen elämään. Helsinki: WSOY. (E-kirja)