Puhutaan rahasta. Olen jo pitkään ollut kiinnostunut rahasta, miten se toimii ja mikä on psykologia rahan takana. Olen lukenut, tai ainakin puoliksi lukenut kirjoja ja artikkeleita, mutta niitäkin enemmän kuunnellut podcasteja aiheesta. Siispä ajatuksenani on tehdä sarja raha-aiheisia esseitä. Katsotaan myöhemmin millaisista aiheista innostun kirjoittamaan. Olkoon tämä sarjan ensimmäinen osio. Puhetta rahasta.

Aika paljon suomalaisessa kulttuurissa puhutaan rahasta. Erityisesti viime päivinä, mutta lähinnä puhutaan inflaatiosta, hintojen noususta, sijoittamisesta ja yritysten rahallisesta voitosta tai tappiosta. Puhe on usein hyvin negatiivissävytteistä. Rahasta puhutaan hyvin universaaliin sävyyn, mutta harvemmin kuulee puhetta omasta taloudellisesta tilanteesta tai varallisuudesta. Eikä ihmekään, koska mielestäni meidän kulttuurimme tässä suhteessa osaa olla aika raaka. Ihmiset osaavat olla aika raakoja. Rahoitusyhtiö Klarnan teettämän kyselyn (2021) mukaan suomalaisten rahankäytön avoimuus on pohjoismaiden surkeinta. Johtuuko se kenties entisaikojen luokkajaoista, kun oli vielä aateliset ja maatilanpojat. Vai johtuuko se puhtaasti häpeästä ja kateudesta toisen tilannetta kohtaan. Kääntöpuolena vaikkemme omasta varallisuudesta puhuisikaan, rakastamme silti keskustella muiden talousasioista. Joka vuosi kohua herättää julkisesti julkaistavat verotiedot. Suomalaisten kateusmittaria suorastaan ruokitaan silloin kun iltapäivälehdet julkaisevat nämä tiedot etusivuillaan ja niitähän sitten ruoditaan ja kunnolla. Siellä on paheksuntaa, kun joku ei ole maksanut veroja ja ihmetellään mitenkä joku voi sometyöllään rikastua.

Tällainen kateus ja paheksunta vain ruokkivat negaatiota. Erityisesti rahasta käytävien keskustelujen ympärillä. Suomalaisten rahakeskustelua varjostaa häpeä. Klarnan kyselyn mukaan 49 prosenttia ihmisistä on valehdellut ostosten hinnoista tai yrittänyt piilotella niitä kumppaniltaan. Häpeä on yksi ihmiskunnan vahvimmista tunnetiloista ja keskimäärin häpeän tunne kestää kauemmin. Varmasti sinäkin muistat tilanteita useamman vuoden takaa, kun olet ollut häpeällisessä tilanteessa. Ehkä meidät suomalaiset on rakennettu niin, että rahasta on vaikea puhua. Toisille rahapuhe saattaa olla täysin vierasta, koska se ei vastaa lainkaan omia arvoja tai kokee sen yliarvostetuksi. Toiset taas saattavat puhua hyvinkin herkästi omista raha-asioistaan. No syitä on yhtä monta, kun on ihmistäkin.

Suomessa usein varallisuus yhdistetään menestykseen ja osittain sitä se varmasti on. Toisille se on normi, että menestyminen näkyy pankkitilillä ja toisille taas ei. Osuuspankki kirjoitti blogitekstin 2018 otsikolla ”Suomessa hävetään sekä rahaa että sen puutetta: rahahäpeä rajoittaa turhaan elämää ja voi pahimmillaan johtaa velkakierteeseen”. Mielestäni erittäin osuvasti kirjoitettu. Suomessa hyvin vähän näytetään ulospäin, jos on rahaa, verrattuna esimerkiksi etelä-Euroopan maihin, missä varallisuus todella voi näkyä hyvin selvästi ulospäin. Suomessa varallisuus saatta näkyä esimerkiksi upeana talona tai keskivertoa parempana autona. Huom. poikkeuksia tietysti löytyy. Jos sinulta löytyy varallisuutta ja näytät sen, kuulet varmasti joko naapurilta tai anonyymiltä somehuutelijalta katkeria kommentteja, joissa kummastellaan mistä varallisuus on peräisin. Sehän ei ole kenenkään asia onko varallisuus perittyä vai omalla työllä ansaittua. Eihän sellainen ole keneltäkään pois.

Jokainen on varmasti kuullut sanonnan ”raha ei tuo onnea”. Osittain totta. Mutta fakta on, että nykypäivänä on vaikea elää yhteiskunnassa, jos sinulla ei ole lainkaan rahaa tai varallisuutta. Raha ei varmaan tuo onnellisuutta yksinään, mutta se mahdollistaa asioita, jotka voivat olla ihmiselle tärkeitä asioita. Raha helpottaa monia asioita ja vähentää stressiä huomattavasti, jos ei jatkuvasti joudu miettimään riittääkö rahaa ruokaan. Se antaa tietynlaista vapautta, mahdollisuutta hengittää vapaammin. Mutta olitpa ökyrikas tai köyhä lapanen omat ongelmat jokaisella on.

Pointtina on turhaa olla kateellinen muiden varallisuudesta, enemmänkin kannattaa ottaa mallia ja inspiraatiota. On erittäin hienoa, jos onnistuu luomaan varallisuutta omalla yrityksellä tai omalla työllä. Erittäin hienoa ja arvostettavaa! Siinä kohtaa puhutaan muustakin menestyksestä kuin rahallisesta menestyksestä. Usein vauraus tuo mukanaan vastuuta. Moni kompastuu juuri tähän sudenkuppaan matkallaan vaurastumiseen.  Sillä kun rahaa tuleekin enemmän mihin on tottunut ei ole helppoa tai itsestään selvää se mitenkä vaurastuminen toimii. Robert Kiyosaki opettaan kirjassaan Rikas Isä Köyhä Isä, että menot kasvavat samassa suhteessa kuin työ, ja usein lopputulos on juuri se sama, mikä oli silloin ennen tulotason kasvua. Usein ihmiset ostavat kalliimman auton, kun tulot nousevat tai ostavat talon ja ottavat isomman lainan. Näin tehdään, kun siihen on vihdoin varaa ja se tuntuu hyvältä. Todellisuudessa rahaa ei silloin jää juurikaan talteen, vaan sitä kuluu samassa suhteessa. Jos halutaan vaurastua, täytyy tietää ja ymmärtää mitenkä, raha toimii. Se vaatii itsekuria, koska jokainen meistä todistelee itselleen miksi jotain pitäisi hankkia. Haluamme hemmotella itseämme, koska olemmehan sen ansainnut tai elämäntilanne sen vaatii. Tosiasiassa itsekuri on avain, sillä jos vaurastumisen jälkeen pystyt säilyttämään pienet kulut tai elämään vähän minimaalisemmin ja laittamaan rahaa sivuun, voit säästää suurempia summia ja kerätä varallisuutta, jotta voit myöhemmin elää paremmin.

Rikas isä, Köyhä isä on hyvä kirjasuositus, jos sitä vielä et ole lukenut. Luulemapa kuitenkin, että akatemialaisista 70 prosenttia on kirjan jo lukenut. Mutta sitä suuremmalla syyllä tiedät mistä puhun.

Hyvä puoli on, että tutkimusten mukaan suomalaisten kiinnostus rahaa kohtaan onkin kasvussa. Johtuu varmasti monesta pinnalla olevasta maailman tilanteesta ja puhtaasti kiinnostus omaa taloutta kohtaan on kasvanut muutosten keskellä. Osuuspankki on teettänyt tutkimuksen, jonka mukaan 82 % on kiinnostunut omista raha-asioista ja talouden suunnittelusta. Tässä vielä miesoletetut ovat hieman kiinnostuneempia asioista. Suomessa erityisesti kiinnostus sijoittamiseen on kasvussa ja varsinkin nuorten keskuudessa. Syy tähän on varmasti se, että tietoa aiheesta on helpommin saatavilla monessa eri muodossa. Lisäksi sosiaalinen media korostaa materialismia, joka edellyttää rahaa. Oli motiivi, mikä tahansa pidän siitä, että rahasta vihdoin puhutaan enemmän ja nyt viimeistään on hyvä hetki oppia siitä lisää.

Loppusanat, lue tarkasti:

Haluan erityisesti painottaa, että kyseessä on mielipide kirjoitus, tämä ei ole tietokirjallisuutta. Tämä on ainoastaan minun mielipiteeni. Sinä saat olla erimieltä.

P.S. Ensimmäinen osio on kirjoitettu heinäkuussa 2023, valitettavasti Puhetta rahasta- sarja ei saanut jatko-osiota, vielä.

Lähteet:

https://www.klarna.com/fi/blogi/joka-toinen-suomalainen-on-valehdellut-rahankaytosta-kumppanilleen/

https://www.op-media.fi/puheenvuorot/raha-asiat-kiinnostavat-mutta-voivat-aiheuttaa-nuorelle-myos-ahdistusta/