Johdanto 

31.1.2023 Roima piti dialogipajan aiheista esiintyminen ja puheen pitäminen. Pajan fasilitoija -Tommi Riikonen – oli asettanut ennakkotehtäväksi tutkia erilaisia aihealueita eri näkökulmista, kuten puheen valmistelu, esiintymisjännityksen ylittäminen, keho- ja elekielen vaikutus esiintymisessä ja kuinka pidetään vakuuttava puhe. Tutkiskelin kaikkia osa-alueita, mutta päädyin perehtymään eniten puheen valmistelu osuuteen. Luin Juhani Torkin kirjan ‘’Puhevalta käyttöön!: Näin valmistelet elämäsi parhaan puheen.’’ 

Torkki on kirjoittanut kirjan dialogi muotoon, jossa kaksi vanhaa ystävää törmäävät toisiinsa sattumalta vuoristossa. Kirjassa toinen henkilö on insinöörimies, jolla on puheen pitäminen tiedossa seuraavalla viikolla, ja hänellä on vähän kaavoihin kangistunut lähestymistapa puheen pitämiseen, joka perustuu tyypillisiin powerpoint-sulkeisiin, joka saa jo ajatuksena monelle unihiekat kertymään silmäkuoppiin. Toinen henkilö (Torkki) on taas puhekouluttaja, jonka lähestymistapa on erilainen ja pohjautuu paljon alitajunnan hyödyntämiseen puhetta valmistellessa. Puhekouluttajalla ei kuitenkaan ole tarjota insinöörille mitään tiettyä valmista puheen runkoa, vaan enemmänkin harjoitusohjelma puhujan alitajunnan treenaamiseen. Harjoitusohjelma perustuu yhdeksään herättelevään kysymykseen, joka pohjautuu Aristoteleen vanhoihin retoriikan oppeihin, joka jakautuu kolmeen eri osaan, joita käsittelen esseessä: Paatos, eetos ja logos.  

Harjoitusohjelma 

‘’Puhu toisille niin kuin haluaisit itsellesi puhuttavan.’’ (Torkki 2015, 28) 

Paatos – tajua kuulijoiden tunteista.  

Kolme ensimmäistä kysymystä keskittyvät kuulijoihin ja heidän tunteidensa ymmärtämiseen.  

1. Mistä olet kuulijoillesi kiitollisuudenvelassa?  

Kiitollisuus toimii tietynlaisena sidosaineena vuorovaikutuksen välillä. Kuulijana on helpompaa vastaanottaa puhujalta asiaa, kun he pystyvät aistimaan, että puhujan ja kuulijan kunnioitus on molemminpuolista. (Torkki 2015, 86). Kiitollisuus kuulijoita kohtaan luo mielestäni tietynlaisen asenteen puheen äänensävyyn, minkä kuulija kyllä ainakin alitajuntaisesti tunnistaa. Tämän seurauksena kuulijan hoksottimet ovat auttamatta heti alttiimpia esiteltävälle asialle. 

2. Mitä kuulijasi pelkäävät?  

Yleensä puheen tarkoituksena on luoda muutosta ja vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin. Muutos taas usein luo pelkoa, jolloin ihmiset helposti asettuvat muutosvastarintaan. Puhujan on vaikeaa menestyä, jos hän ei ymmärrä, mikä tuo kuulijoiden pelko on. (Torkki 2015, 101). 

Hyvä esimerkki tästä on Proakatemian muutto Finlaysonilta pääkampukselle. Muistan, kun asia esiteltiin projektorissa vanhojen Finlaysonin tilojen stagella ja minkälainen hässäkkä tästä heräsi. Hirveä muutosvastarinta syntyi ennen kuin puhe oli edes ohi. Toki tämänkaltainen aihe väkisin herättää vahvoja mielipiteitä, mutta mielestäni viestin toimittamista kuulijoille – tiimiyrittäjille – ei tässä tapauksessa ollut mietitty aivan loppuun asti. Sanan saattajat eivät olleet tarpeeksi perehtynyt siihen, mitä kuulijat pelkäävät. 

3. Mistä kuulijasi tuntevat ylpeyttä? 

‘’Puhujan taidoista tärkeimpiä on osata katsoa kuulijoitaan ylöspäin.’’ (Torkki 2015, 113). Ihmisen yksi perustarpeista on tulla kuulluksi ja nähdyksi, mitä paremmin puhuja pystyy välittämään tämän tunteen kuulijoille, sitä varmemmin vuorovaikutus toimii ja puheen sanoma menee perille (Torkki 2015, 109).  

Tästä esimerkkinä toimii, kun teimme Puhdistustiiminä 2023 Myyntipäiville myyntikoulutuksia tiimeille. Asenteemme koulutuksissamme ei ollut se, että katsokaa kuinka osaamme ja kerromme muille, kuinka asiat tulisi tehdä. Asenne oli enemmänkin se, että näimme jokaisen tiimin mestari myyjinä, vaikka he eivät niinkään välttämättä ajatelleet itsestään. Tärkeää oli kuunnella tiimejä ja ymmärtää heidän osaamistaan ja vahvuuksiaan, jotta voisimme yhdessä luoda hyviä myyntikokemuksia. Halusimme luoda tiimeille fiiliksen, että he saavat toimia omien vahvuuksien perusteella ja mikä tärkeintä, että he tulisivat nähdyksi. Halusimme ymmärtää, mistä he tunsivat ylpeyttä. Tässä monen tiimin kohdalla onnistuttiin ja joidenkin kohdalla myös jäi vielä kehitettävää. Samaa taitoa voi soveltaa siis puhetta pitäessä ja pelkistää myös kysymykseen: Kuinka huomioin yleisöni?

Eetos – puhujan henkilökohtainen uskottavuus sekä puhujan oma persoona.  

Eetos osio vastaa puhujan motivaatioon liittyviin kysymyksiin.  Aristoteleen mukaan eetos on vakuuttamisen tärkein syy.

4. Mistä olet viime aikoina ollut innostunut? 

Mistä olet viime aikoina ollut innostunut ja kuinka saat sen saman tunteen välittymään puheessasi, on se asia sitten mikä tahansa on (Torkki 2015, 128). 

Vahvat tunnetilat tarttuvat helposti meistä ihmisistä toisiimme. Torkki kertoo kirjassaan peilisoluista, jotka ovat hermostomme soluja, jotka kopioivat toisen ihmisen tunnetilaa jo paljon ennen kuin asia on ehtinyt tietoiseen mieleen. (Torkki 2015, 129). Astumme huoneeseen, jossa kaikki hymyilevät ja alamme kohta hymyillä itsekin. Torkin mukaan erityisesti kopioituu innostus ja se leviää kuin liekin lailla. On siis puhujana tärkeää miettiä sitä, kuinka voit puhua asioista innostuneesti, jotta kuulijat myös innostuvat puhuttavasta asiasta. Kuinka otat kuulijoiden peilisolut hallintaan? 

5. Mitä itse pelkäät? 

Insinööri kysyy kirjassa puhekouluttajalta, miksi peloista oikein pitää puhua? Puhekouluttaja muistuttaa insinööriä, että päämääränä on pitää puhe, joka vaikuttaa. Pelko on tyypillisimpiä epätäydellisyyksiä, joka syö meidän vaikuttavuuttamme ja se estää puhujaa olemasta se, mitä hän voisi olla. Pelko estää meitä olemasta paras itsemme. (Torkki 2015, 134-135). 

Pieni pelko kuuluu suoritukseen ja usein se myös parantaa suoritusta, mikäli pelon osaa käsitellä oikealla tavalla ennen suoritusta. Pelko täytyy tunnistaa etukäteen, sanoa se ääneen ja käsitellä sitä etukäteen. Itse käytän mielikuvaharjoittelua urheilussa pelon käsittelyn apuna. Mietin erilaisia skenaarioita etukäteen, hyviä ja huonoja. Tämä valmistaa itseäni siihen, kun vaikka kuvittelemani huono tilanne toteutuu, olen käsitellyt sitä ja aikaisemmin mielessäni ja alitajuntani osaa reagoida tilanteeseen nopeammin eikä se hetkauta niin paljon. Samaa työkalu sopii mielestäni hyvin myös puheen pitämiseen. Kun omia pelkojaan opettelee työstämään etukäteen, niiden ei tarvitse antaa vaikuttaa h-hetkeen. 

6. Miten voit puheellasi tehdä maailmasta paremman? 

Mennäänkö nyt jo liian syvällisiin kysymyksiin, kun kyseessä on vain puheen valmistelu? Torkin mielestä puheen pitäminen tulisi nähdä tilaisuutena parantaa maailmaa ja hänen perustelunsa on yksinkertainen: ‘’Puhuja käyttää toisten ihmisten aikaa’’ (Torkki 2015, 144).  

Kun käyttää ihmisten aikaa, täytyisi puhujan miettiä, kuinka voi korvata käytetyn ajan. Mietitään, että pidät puolen tunnin puheen sadalle henkilölle. Jos ihmisten määrän kertoo käytetyllä ajalla, olet käyttänyt yhteensä 50 tuntia muiden ihmisten aikaa heidän kuunnellessa puhettasi. (Torkki 2015, 144). On siis loogista, että puheellasi olisi tarjota vastineeksi jotain ihmisten käytetylle ajalle, eikö vain? 

Torkki sanoo, että jos näkökulma – miten parantaa maailmaa – kuulostaa liian korkealentoiselta, voi kysymyksen muuttaa myös eri muotoon: ‘’Miten puheeni hyödyttää kuulijoita? Miten se tekee heidän elämästään parempaa? Miten se tekee kuulijoistani onnellisempia ihmisiä? Minkä kuulijoideni ongelman esitykseni voi ratkaista?’’ (Torkki 2015, 148).  Perimmäinen ajatus on siis sama, mutta eri muodossa. Jos teet kuulijasta esimerkiksi onnellisemman ihmisen, etkö tällöin tee pienellä teollasi maailmasta hitusen paremman paikan? 

Logos – Järkiperäisen vakuuttelun taso.  

Kuinka puhuja voi kertoa viestinsä siten, että se tulee ymmärretyksi ja menee kuulijalle perille kuin itsestään (Torkki 2015, 155)? 

7. Minkä yhden lauseen toivot kuulijasi muistavan?  

Torkin mukaan puhujalle on tärkeää olla erittäin selvänä mielessä, mitä haluaa kuulijoiden muistavan puheestaan (Torkki 2015, 157). Toisin sanoen puhujalla pitää olla tiedossa puheensa ydinviesti. Mitä selkeämpi tavoite puheella on, sitä muistettavampaa se on kuulijoille sen sijaan, että puhuja koittaa saada kymmenen eri asiaa kuulijoille mieleen yhden puheen aikana. Yksinkertaistaminen on tärkeää, jotta puhujan viesti kolahtaa. Jos kuuntelija pystyy kertomaan puheen pääpointin helposti eteenpäin puheen jälkeen, on puheen ydinviesti ollut tarpeeksi yksinkertainen, selkeä ja ymmärrettävä. 

8. Miten väännät sanomasi rautalangasta? 

Puhujana täytyy muistaa, että itselle sanoma voi olla todella yksinkertainen ja helposti ymmärrettävissä, mutta sitä ei saa pitää itsestään selvyytenä, että asia olisi näin myös kuuntelijoille. Puhujan onkin siis hyvä miettiä ennakkoon, kuinka pystyy pelkistämään asian niin yksinkertaiseksi ja konkreettiseksi, jotta kuka tahansa sen ymmärtää. Miten asian pystyy esimerkiksi havainnollistamaan esimerkeillä tai visuaalisuudella tai millä tahansa keinolla. Eli kuinka asia väännetään rautalangasta. 

Torkki kuvaa rautalangasta vääntämistä näin: ‘’Asia esitetään jollakin vastaansanomattomalla esimerkillä niin, että kuulijat eivät kerta kaikkiaan voi olla hyväksymättä ja muistamatta puhujan väitettä.’’ (Torkki 2015, 165). Tästä esimerkkinä voi olla pitchaukset, mitä näkee usein Proakatemialla liittyen muun muassa 12 tunnin innovointihaasteisiin. 12 tunnin innovoinnin jälkeen tiimi on saattanut keksiä loistavan ratkaisun, mutta pitchauksen aika on vain 5 minuuttia, jonka aikana toimeksiantaja tulisi vakuuttaa ratkaisun potentiaalista. Ratkaisu tulisi esittää mahdollisimman selkeästi, vakuuttavasti ja vaikuttavasti, jotta toimeksiantaja ymmärtää, mitä tiimi on hakenut takaa ratkaisullaan. Kuinka siis ratkaisu väännetään rautalangasta toimeksiantajalle, on hyvä kysymys pitää mielessä esitystä suunnitellessa.  

‘’Jos et osaa kertoa asiaa isoäidillesi, et ole vielä ymmärtänyt sitä itse – Albert Einstein.’’ (Torkki 2015, 169). 

9. Minkä omakohtaisen tarinan voisit kertoa? 

Torkin mukaan, tarina on yksinkertaisesti väkevin tapa siirtää merkitystä. Tarinaa on helppo kuunnella. Tarinat herättävät ihmisten mielenkiinnon. Tarina on helppo muistaa ja kertoa eteenpäin. Mikä tärkeintä, tarina uppoaa. (Torkki 2015, 172). Kuinka siis voisit esittää puheesi tarinallisesti tai osan siitä? Kuinka voit herättää kuulijoiden mielenkiinnon? 

Pohdinta 

En ole itse kovin montaa puhetta pitänyt elämäni aikana ja sitä vähemmän olen niitä ennen valmistellut. Edellä käsitellyt yhdeksän kysymystä tarjoavat mielestäni erilaisen, mutta toimivan lähestymistavan puheiden valmisteluun. Torkki mainitsee kirjassa, että kysymyksien hahmottaminen ensimmäisellä kerralla voi olla haastavaa, mutta sen takia hän kuvaileekin kysymyksiä eräänlaisena harjoitusohjelmana. Mitä useammin harjoitusohjelman pääsee toistamaan puhetta valmistellessa, sitä enemmän se iskostuu alitajuntaan ja jatkossa puhuja huomaamattaan kysyy näitä kysymyksiä itseltään. Päätin kirjaa lukiessani sen, että seuraavan puheeni valmistelussa – milloin se sitten onkaan – laitan kyseisen harjoitusohjelman testiin ja katsotaan, kuinka se auttaa ajatusten ruokinnassa! 

Lähteet: 

Roiman dialogipaja. 31.1.2023. Esiintyminen ja puhuminen. 

Torkki, J. 2015. Puheenvalta käyttöön!: Näin valmistelet elämäsi parhaan puheen.