Työstä palautuminen tarkoittaa sekä mielellistä, että kehollista palautumista. Stressireaktio ilmenee sekä fysiologisella, että psykologisella tasolla. Mielen tasolla  sitä yksinkertaistetusti voidaan kuvata vaatimusten, sekä voimavarojen epätasapainosta. Mikäli koemme kasvavia vaatimuksia ja koemme omat resurssimme riittämättömiksi, hallinnan tunne heikkenee ja ihminen kokee stressireaktion. Sen lisäksi, että stressi on psykologista ja fysiologista, se vaikuttaa ajatuksiin, tunteisiin sekä käyttäytymiseen. (Virtanen 2021.)

Psykologinen palautuminen tarkoittaa kehon ja mielen elpymistä työn aikaansaamasta rasituksesta. Jokainen työ vaatii jonkinlaista ponnistelua. Nykyään ponnistelu voi tapahtua kognitiivisella alueella, eli liittyä enemmänkin tiedonkäsittelyyn. Tietotyö vaatii luovuutta, ongelmanratkaisua, muistamista ja keskittymistä. Kaikenlainen ponnistelu kuluttaa voimavarastojamme, ja siksi on tärkeää, että huolehdimme sen rinnalla palautumisesta.

Psykologinen palautuminen on Virtasen (2021) mukaan prosessi, jonka jälkeen tunnemme itsemme virkeiksi ja rennoiksi. Psykologisessa palautumisessa on kyse ihmisen henkilökohtaisesta prosessista. Kun ihminen onnistuu palautumaan työstä, jää energiaa myös vapaa-ajalle. Psykologisesta palautumisesta tulisi huolehtia päivittäin, ettei väsymystä pääse kertymään. Psykologinen palautuminen korjaa stressin aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia niin mielestä kuin kehostakin. Se auttaa katkaisemaan stressin kierteen, jossa se kasaantuisi ja alkaisi hiljalleen aiheuttaa haittavaikutuksia. (Virtanen 2021.)

Virtanen esittelee kirjassaan psykologisen palautumisen kolme eri teoriaa:

1. ponnistelujen palautumisen malli

Tämän mallin mukaan ponnistelu työssä johtaa kuormitukseen, jotka ilmenevät kognitiivisella ja kehollisella tasolla. Mallin mukaan ihminen palautuu silloin, ihminen ei altistu enää työn vaatimuksille.

2. voimavarojen säilyttämisen malli

Tämä malli perustuu ajatukseen siitä, että ihmiset pyrkivät saavuttamaan, palauttamaan ja suojelemaan itselleen tärkeitä voimavaroja.

3. Työn vaatimusten ja voimavarojen teoria

Tässä teoriassa työhön sisältyvät tehtävät voidaan jakaa voimavaroihin ja vaatimuksiin.  Voimavarat ovat niitä, jotka tukevat hyvinvointia ja motivaatiotamme. Vaatimukset taas vaativat fyysistä tai psyykkistä ponnistelua. Palautumisen kannalta on siis tärkeää pohtia, mitkä tekijät kuormittavat työssä, ja tasapainottaa sitä jollain muulla vapaa-ajalla.

Virtasen (2021) mukaan on tärkeää pohtia mikä omassa arjessa tukee ja mikä haastaa palautumista. Pienillä asioilla voi päivän mittaan tehdä suuren vaikutuksen omaan palautumiseen ja sitä kautta omaan hyvinvointiin.

Lähteet:

Virtanen, A. 2021. Psykologinen palautuminen. E-kirja.