Tampere
02 May, Thursday
17° C

Proakatemian esseepankki

Psykologinen pääoma johtamistyössä



Kirjoittanut: Jan Sihvonen - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Johda ihmistä
Makke Leppänen
Rauhala, I.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Johdanto

Halusin perehtyä psykologisen pääoman merkitykseen esimiestyöskentelyssä, henkilöstön johtamisessa, sekä tiimityöskentelyssä organisaation menestymisen kannalta. Näitä asioita ymmärtämällä koen, että voimme tiimissämme ennaltaehkäistä liiketoiminnan ja ihmisten välisiä haasteita ja näin parantaa tiimimme työsuoritusta ja yhdessä tekemisen mielekkyyttä tekemisessämme.
Lisäksi halusin saada työkaluja oman ajattelun haastamiseen, monialaiseen tiimityöskentelyyn ja tiimissä luottamuksen rakentamiseen. Henkilötasolla taas halusin tunnistaa omia kykyjä, vahvuuksia ja heikkouksia.

Mitä hyvältä johtajalta vaaditaan?

Johtamistyössä kaikki lähtee itsensä johtamisesta. Miten voisit johtaa muita, jos et osaa johtaa itseäsi? Itsensä johtaminen perustuu pitkälti itsensä tuntemiseen, kuten siihen, että osaa tarkastella puolueettomasti omia vahvuuksia ja heikkouksia, tunnistaa omat henkilökohtaiset motivaationlähteet, sekä osaa tunnistaa erilaisia puolia omassa persoonassaan ja miten näitä puolia voi hyödyntää. (Leppänen & Rauhala 2012, 14.)

Johtaja tarvitsee työssään psykologiaa, hänen täytyy ymmärtää erilaisia mielenmalleja, oman mielen johtamisesta alaisten johtamiseen, hänen täytyy osata hoitaa ihmissuhteita niin omien alaisten kesken, kuin myös asiakkaiden ja omistajien, sekä erilaisten kriisitilanteiden hallitsemiseen. Tämän kaiken hallitsemiseen johtaja tarvitsee kompleksisuustaitoja, jossa syy-seuraussuhteilla on suuri merkitys lopputuloksen kannalta. (Leppänen & Rauhala 2012, 15.)

Näistä syistä pelkästään substanssiosaamiselle esimiestehtäviin edennyt henkilö saattaa joutua kovan paikan eteen, kun osaamisen mittaaminen tapahtuukin tarkastelemalla psykologista osaamista ja tarinankertojan taitojen perusteella, onhan aikaisemmin opittu, että hyvä johtaja osaa myydä! (Leppänen & Rauhala 2012, 14.)

Johtaminen sisältää paljon ajatustyötä, kuten mihin mennään ja mitä tehdään seuraavaksi, herääkin kysymys kuinka voit johtaa jos et ikinä pysähdy ajattelemaan?

Mikä sitten luo ihmisille edellytykset hyvään johtajuuteen?
Kukaan ei ole johtaja syntyessään, mutta seuraavia johtajalle keskeisiä vahvuuksia on kirjassa nostettu esiin, kuten sopeutumiskyky, kunnianhimo, seurallisuus, sympaattisuus, huolellisuus, luova älykkyys ja oppiminen. (Leppänen & Rauhala 2012, 129.)

Johtajuus vaatii johtajalta paljon, työmäärän ollessa vaikeasti mitattavissa ja työn tulokset saattavat näkyä vasta pitkällä aikavälillä. Ajattelutyö vie paljon energiaa.  Suuren osan työstä ollessa aivotyöskentelyä, ei johtaja välttämättä tunnista levon tarvetta samalla tavalla kuin esimerkiksi fyysistä työtä tehdessä. Liian vähäinen lepo saattaa johtaa työväsymykseen tai burnouttiin, samasta syystä johtajan tulisi tuntea itsensä, jotta hän saisi tarvittavan levon ja saisi hallinnan stressistä. ”Johtajana kehittyminen on ennen kaikkea kehittymistä ajattelijana.” (Leppänen & Rauhala 2012, 152-154.)

Lopuksi johtaja on hän, joka kulkee edellä. Kuka kulkee edellä ja mikä tekee hänestä edelläkävijän? Kirjan kirjoittajien haastatteluiden perusteella edelläkävijä on ihminen, joka rakastaa sitä mitä hän tekee ja ihmiset, jotka kokevat työnsä merkitykselliseksi sanoivat rakastavansa työtään. (Leppänen & Rauhala 2012, 174.)
Edelläkävijät nähdään usein suunnannäyttäjinä, innovoijina ja jotka jatkuvasti kehittävät toimintatapoja, sekä omaksuvat niitä nopeasti. Edelläkävijä on sopeutumaton, omia polkujensa kulkija, rohkea uusien askeleiden ottaja ja ennakkoluulojen murtaja, joku josta vasta jälkeenpäin tietää, oliko hän edelläkävijä vai vain omituinen. Onko sinusta edelläkävijäksi vai valtavirran mukana menijäksi? (Leppänen & Rauhala 2012, 175.)

Pohdintaa

Hyvä johtaminen ja psykologinen pääoma ovat todella mielenkiintoisia aiheita, sillä ne molemmat ovat hyvin subjektiivisia. Niitä on vaikea mitata ja niiden kehittymistä on vaikea seurata. Teos vahvisti omaa käsitystäni Proakatemiasta johtamisen korkeakouluna, sillä kirjassa nostettiin useaan kertaan esiin dialogi ajattelun ja psykologisen pääoman kehittämisen kannalta, jotka molemmat ovat olennainen osa johtamistyötä.

J.K. Rowling

”On mahdotonta elää epäonnistumatta missään. Paitsi jos elää niin varovaisesti, että voi sanoa, ettei ole elänyt lainkaan.”

Lähteet
Johda ihmistä : psykologiaa johtajille / Makke Leppänen, Ilona Rauhala Talentum 2012

10 maailman menestyneimmän yrittäjän tärkeimmät opit

Kommentoi