Tampere
22 May, Wednesday
23° C

Proakatemian esseepankki

Projektiryhmän kasaaminen ei tapahdu viittaamalla



Kirjoittanut: Tuomas Kuusisto - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Proakatemialla vallitsee vahva tekemisen kulttuuri. Jokainen haluaa jokaiseen projektiin mukaan, oli kyseessä sitten haravointi tai avaruusteknologia. Into tehdä mitä tahansa projektia, tuo projektiin mahdollisuuksia ja kasvunäkymiä, mikä on lähtökohtaisesti hyvä juttu. Liiallisella innolla on myös kääntöpuolensa. Kun projektitiimin paikat täytetään kilpajuoksulla, jää merkityksen pohdinta vähälle, ja kyytiin saattaa nousta vääristä syistä. Kun projekti on jo käynnistynyt, on ryhmän kokoonpanon muutokset huomattavasti vaikeampia tehdä. Ennen kun projektiin lupautuu, tulisi tarkasti pohtia: Miksi haluan mukaan, mitä lisäarvoa annan ja mitkä ovat realistiset resurssini projektille? Kun vastaukset on hiottu, voidaan jatkossa välttyä ikäviltä yllätyksiltä ainakin jossain määrin. 

Mieti tarkkaan 

Proakatemiahan on suuri perhe, jonka sisällä jokainen otetaan avosylin vastaan. Projektitiimiä kasatessa tulisi kuitenkin palata henkilötasolla esittämiini kysymyksiin. Kun motiivit, oma arvo ja resurssit on pohdittu ennalta valmiiksi, on projektiin helppo sitoutua täydellä annilla tai sillä annilla minkä on kertonut muille. Aina ei tarvitse olla mukana sadalla prosentilla, jotkut projektit tarvitsevat “hang aroundeja”, mutta jos tiimiin tarvitaan henkilöitä, jotka sitoutuvat mukaan täysin, ei kannata lupautua, jos tietää että siihen ei pysty. Tilannetta voi olla joskus vaikea tunnistaa itse. Siksi ryhmän valitseminen vaatii alkuun palavereja, joissa pohditaan jokaisen halukkaan tilannetta. Kun omaa tilannetta ja motivaatiota käydään läpi dialogin avulla, voi kokea “ahaa” elämyksiä ja ymmärtää, ettei ole oikeasti valmis haasteisiin, joita projekti vaatii. 

Kun jokaisen tilanne on kartoitettu ja ryhmä valittu, on projekti valmis etenemään. Paitsi että. Jos tiimi on kasattu kylmän viileästi analyysien avulla, voi huono ryhmädynamiikka kaataa koko projektin. Ryhmän kokoonpanoa mietittäessä tulee kiinnittää huomiota ryhmän toimivuuteen. Ryhmä dynamiikkaa voidaan toki kehittää tietoisesti, mutta optimi tilanteessa ryhmä toimii alusta alkaen dynaamisesti. Koheesiolla viitataan ryhmän kiinteyteen. Ryhmän kiinteyteen vaikuttavia tekijöitä ovat ryhmän koko, sen tavoitteet ja yksittäisten jäsenten ominaisuudet. Toimivassa ryhmässä vallitsee suuri koheesio. (maaseudun sivistysliitto 2022.) Jäsenten ominaisuuksien jälkeen täytyy miettiä projektin tavoitteita (esimotorola). Yhdessä luodut tavoitteet nostattavat koheesiota. Tavoitteet myös kertovat pitkälle montako henkilöä ryhmään tarvitaan. Ylimääräisiä ei tarvita. Ryhmän kokoa voi kasvattaa, kun siihen tulee tarve. Alussa pieni ryhmä, jossa vallitsee korkea koheesio vie projektia todella eteenpäin.  

Ryhmän muodostuminen teoriassa (ei Proakatemialla) 

Ryhmän muodostumisen jaetaan 5 eri vaiheeseen. Yleensä muodostuminen alkaa tutustumisesta ja päättyy ryhmän hajoamiseen. Ryhmän hajoaminen voi olla surullista, mutta se tarjoaa mahdollisuuden uudelle ryhmälle ja sykli toistuu. Tämä ei tietysti päde kaikkiin. Osa toimii läpi ikänsä muutaman erilaisen ryhmän kanssa. Esimerkiksi samat ystävät voivat toimia ryhmänä läpi elämän, eikä uusia ystävyys porukoita tarvita. Toimiminen elämänsä läpi samalla ryhmällä, on ihannoitavaa, mutta erilaiset ryhmät ja ihmiset antavat paljon oppia elämään. 

 

  1. Muodostuminen 

Muodostumisvaiheessa ryhmän jäsenet tutustuvat ja pyrkivät esittämään yhteistyökykyään muiden kanssa. Kaikki tekevät parhaansa kuuluakseen ryhmään ja ryhmän jäsenten ‘erikoisuuksia’ siedetään helpommin. 

  1. Myrskyäminen 

Toisessa vaiheessa konfliktin pelon rajoitteet häviävät ja ristiriitoja nostetaan esille. Syihin pyritään kiinni, eikä yhteentörmäystä enää pelätä. Ryhmä on valmis kehittymään tiiminä. 

  1. Vakiintuminen 

Tilanne rauhoittuu ja ryhmän toimintaan löytyy rutiinit. Ryhmän jäsenet tuntevat toisensa ja luottavat toisiinsa. Jäsenten erilaisuuteen totutaan ja ryhmä toimii yhteisönä. 

  1. Suorittaminen 

Ryhmästä on tullut tiivis yhteisö, joka toimii yhteisen tavoitteen eteen. Yhteisö hyödyntää jäsenten erilaisuuksia voimavarana ja tehostaa toimintaa jakamalla tehtävät ominaisuuksien perusteella. 

  1. Hajoaminen 

Yhteisön hajoaminen voi olla surullinen kokemus, mutta se antaa mahdollisuuden uudelle yhteisölle. Ryhmän muodostumisen sykli alkaa alusta. 

(Pesonen 2018.) 

 

Uskalla sanoa ei  

Sitten takaisin Proakatemialle. Jos projektiryhmä kasataan holtittomasti, on ryhmän kokoonpanon muutokset todennäköisiä tulevaisuudessa. Muutoksien tekeminen on ok ja useimmiten hyvä asia, mutta jo alkaneessa projektissa se on hankalaa. Kuinka tulla ulos asian kanssa? Miten voidaan antaa “potkut” ryhmän sisällä, entä miten jatkossa, voidaanko moikata enää ollenkaan. Juridisesta näkökulmasta potkujen antaminen vaatii erittäin painavan syyn, jos taustalla on henkilökohtainen peruste. Ennen potkuja pitäisi antaa varoituskin. (Esa 2017). En tiedä akatemian sisältä oikeustapauksia, enkä kannusta niihin, vaan löytämään kehittäviä ratkaisuja. Projektiryhmästä tippuessa ei ole kyse kuitenkaan voittamisesta tai häviämisestä kuten käräjillä, vaan virheistä oppimisesta ja kasvamisesta. Ryhmästä voi jättäytyä myös itse pois. Sekin on täysin ok, jos kokee esimerkiksi, ettei pysty antamaan projektille mitään. 

Jos projektiryhmässä on sisäisiä ongelmia, muttei uskalleta sanoa ei, ongelma syvenee päivä päivältä. Sisäinen eripura kasvaa ja asioita peitellään. Kysyttäessä ryhmädynamiikasta nyökytellään ja palaute ringissä kehutaan toisia. Jotta projektin tulokset saadaan optimoitua, täytyy ryhmään kuitenkin uskaltaa tehdä muutoksia, jotta päästään eteenpäin. On todella vaikea sanoa ei toiselle ihmiselle, jonka kanssa on tehnyt yhteistyötä. Jokainen parisuhteesta eronnut tunnistaa ilmiön. On melkein helpompi tulla jätetyksi kuin jättää toinen. Liikekumppanin kanssa asiaa voidaan käsitellä kuitenkin asioina, ei tunteina. Ensinäkin ryhmässä täytyy saavuttaa lähes yksimielisyys siitä, että joku voidaan jättää pois ryhmästä. Jos päätös on käsitelty verhojen takana, saattaa tiputettu kokea selkään puukotuksen, mutta jos päätöstä hierotaan tiputettavan nenän edessä, saattaa yksimielisen päätöksen muotoileminen osoittautua mahdottomaksi, eikä sekään hyvältä tunnu. Vaikeita asioita, joihin ei ole yksiselitteistä ratkaisua. 

Ryhmästä ulos jäävää täytyy käsitellä kuin kananmunaa. Sitä ei voi tiputtaa vapaapudotuksena vaan täytyy käydä rakentavasti läpi, mistä tilanne johtuu. Mitkä ovat syyt, kokemukset, tunteet ja ristiriidat. Ikään kuin pajojen jälkeinen motorola: Mikä meni hyvin entä mikä huonosti. Mitä kehittävää, lisättävää, opittavaa ja miten jatkossa. Eroamisen päätös ei synny päivässä, ei viikossa, mutta kuukauden sisällä se voi jo syntyä, siksi ryhmän toimiminen vaatii kaikilta aktiivista toimintaa. Passiivisuus on aktiivisuuden vastakohta ja pahinta mitä ryhmälle voi tapahtua. Se kuolettaa projektin etenemisen ja tiimihengen. 

Clousaus 

Akatemia on paikka, jossa saa ja pitää olla aktiivinen. Mutta projektiin sitoutuminen vaatii useiden päivien “mutustelua”, ei käden ylös nostamista. Älä siis kiirehdi, vaan anna muille ja itsellesi mahdollisuus harkita rauhassa. Projektiin kiirehtiminen on varmasti enemmän ensimmäisenvuoden opiskelijoiden ongelma. Intoa on, mutta osaamista ei. Kaiken lisäksi on tolkuton kiire. Juteltuani aiheesta monen Roima:n ja Empiria:n tiimiläisen kanssa, on moni todennut, ettei syksyllä aio lähteä mihinkään mukaan, ennen kuin on projektista täysin varma ja kartoittanut oman jaksamisensa. Oli projektista pidetty sitten tuhat esimotorolaa tai ei yhtäkään, niin muutoksia projektiryhmän sisällä tulee. Konfliktien varjossa sattuneista muutoksista otetaan opikseen, ei nokkiinsa. Jotta turhilta konflikteilta ja huonosti toimivalta projektiryhmältä vältytään, tulisi pinkuille painottaa ryhmädynamiikan merkitystä projekteihin painostamisen sijasta. 

Lähteet: 

Maaseudun Sivistysliitto. 2022. Ryhmäilmiöt. Verkkosivu. Viitattu 20.4.2022. https://verkko-opisto.msl.fi/jarjestotoimijan-abc/ryhmadynamiikka/ryhmailmiot/ 

Esa, M. 2017. Saako antaa potkut? Moni punnitsee riittävää syytä. Verkkosivu. Viitattu 20.4.2022. 

https://y-studio.fi/yrityksen-alku/laki-ja-sopimukset/saako-antaa-potkut-moni-punnitsee-riittavaa-syyta/#:~:text=Ty%C3%B6suhteen%20irtisanominen%20pohjautuu%20joko%20yksil%C3%B6st%C3%A4,velvoitteiden%20vakava%20laiminly%C3%B6nti%20tai%20rikkominen. 

Pesonen, J. 2018. Osaat­ko Si­nä joh­taa tii­mi­si ryh­mäy­ty­mi­sen myrs­ky­vai­heen lä­pi? Verkkosivu. Viitattu 4.5.2022. 

https://luontaisettaipumukset.fi/2018/10/25/osaatko-sina-johtaa-tiimisi-ryhmaytymisen-myrskyvaiheen-lapi/ 

 

Jos olisin tiennyt, että aikuinen voi olla näin tyhmä. Olisin vieläkin lapsi.

Kommentit
  • Sade

    Erittäin hyvä essee tärkeästä aiheesta! Ihmisten tulisi miettiä enemmän miksi mikäkin projekti kiinnostaa ja mitä siihen on annettavaa, sen sijaan, että menee asenteella, että “pakko olla jossain mukana”. Myös mainitsit tärkeän aiheen, eli omat voimavarat. Ihmisten tulisi olla rehellisiä itselleen ja toisilleen, mikäli voimat hupenee tai motivaatio loppuu kesken projektin ja siinä vaiheessa tulisi istua alas ja pohtia yhteistä jatkoa.

    16.9.2022
Kommentoi