Projektimme Longer Stay Company 

Kirjoittanut: Lauri Lähteenmäki, Roosa Huhtamäki, Siiri Eronen, Sami Sipari  

Johdanto 

Päätimme kirjoittaa yhdessä esseen projektikokemuksestamme, jonka toteutimme yhteistyössä toimeksiantajamme Longer Stay Companyn kanssa. Olemme kolme tuoretta tiimiyrittäjää Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemialta, ja toimimme yhdessä jäseninä osuuskunnassamme Hurmoksessa. Keväällä 2023 saimme erittäin mielenkiintoisen tehtävän rakentaa tuoreelle yritykselle Longer Stay Companylle kenttätutkimusta. Tehtävä osoitettiin koko osuuskunnallemme, mutta mukaan lähti meistä toimeksiannosta eniten kiinnostuneet; Roosa Huhtamäki, Sami Sipari, Siiri Eronen ja Lauri Lähteenmäki. Projekteille ominaiseen tapaan valitsimme heti alkuun Siiri Erosen toimimaan projektimme päällikkönä.  

Seuraavaksi vähän lisää toimeksiantajastamme. Longer Stay Company on vuonna 2023 perustettu tuore yritys, joka vuokraa asuntoja Euroopasta mahdollistaen niissä etätyöskentelyn. Yritys sai alkunsa kahden intohimoisen perustajan omasta kokemuksestaan ulkomailla majoittumisesta pidempiaikaisesti. Longer Stay Company sai siis alkunsa, kun yrittäjät huomasivat Euroopassa asuessaan, miten etätyöskentely ja asuntojen saaminen yhtäjaksoiseen oleskeluun ei ollutkaan niin helppoa, kun olisi voinut olettaa. Ongelmaksi he huomasivat sen, että asuntoja on vaikea saada, mikäli tarkoitus on majoittua yhtäjaksoisesti vain muutamaksi kuukaudeksi samassa paikassa. Vuokra-asunnot ovat yleensä vuokrattavissa vain yhden tai useamman vuoden vuokrasopimuksilla, ja jos haluaa majailla vain muutaman kuukauden, pitää tällöin hankkia Airbnb asunto. Yrittäjät kuitenkin huomasivat, että Airbnb asunnot eivät yleensä vastaa kuvaustaan, ja etätyöskentely, sekä pidempiaikainen asuminen on tuskallista asunnoissa, joista puuttuu perusasioita elämiseen liittyen. Esimerkiksi hyvä verkkoyhteys ja keittiö välineet lisäävät ehdottomasti viihtyvyyttä kohteessa. Tämän lisäksi he oivalsivat, että vuoden mittainen vuokra-asunto tai huonosti varusteltu Airbnb vain muutamaksi kuukaudeksi, tulee usein todella kalliiksi. Puhtaasta intohimosta matkusteluun ja etätyöskentelyn mahdollistamiseen ulkomailla, he perustivat Longer Stay Companyn.  

Meidän tehtävänämme oli lähteä kartoittamaan yrityksiä, joilla on mahdollisuus etätyöskentelyyn, sekä selvittää onko heillä kiinnostusta lähteä suorittamaan töitään ulkomailta käsin. Ohessa selvitimme mitä ajatuksia, sekä kysymyksiä aihe etätyöskentelystä ulkomailla herättää ja löytyykö yrityksiltä hyviä vinkkejä Longer Stay Companyn parantamiseen. Kuten aiemmin jo mainitsimme, tässä esseessä käymme läpi, miten projektimme toimeksiantajamme kanssa sujui ja pureudumme tiimimme työskentelyyn.  

Projektin toteutus ja työnjako  

Startatessamme meidän Longer Stay Companyn projektin toteuttamista selkeä työtehtävien jako puuttui lähes kokonaan. Tehtävämme oli alkuun myös toimeksiantajan suunnalta hyvin epäselvää, kunnes istuimme alas ja saimme projektille niin sanotusti erillisen vetäjän. Uusi yhteyshenkilömme oli laatinut meille selkeän pohjan, missä oli eritelty projektin eri vaiheet, sekä avattu tarkemmin meidän tehtäviämme. Projektitiimin tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmän tarpeet, käytänteet, sekä levittää tietoa toimeksiantajastamme Longer Stay Companysta. Lähdimme liikkeelle opiskelijan näkökulmasta, jonka vuoksi tutkimuksiin osallistuttiin mielellään, mikäli aikaa ja resursseja riitti. Tavoitteenamme oli kontaktoida 120 yritystä, sekä aloittaa myyntidialogi 24 yrityksen kanssa. Tehtäviin kuului myös kontaktilista kohderyhmän yrityksistä, sekä tarkempien yhteystietojen, kuten HR-henkilöiden tiedot. 

Suunnitelman luominen 

Onnistunut projekti vaatii huolella hyvin tehdyn suunnitelman, jossa nousee esille projektin tavoitteet ja toimintatavat. Suurimmat kompastukset tapahtuvat yleensä heti projektin alkumetreillä, näin meilläkin pääsi käymään. Toteutunut projekti vaatii paljon pohjatyötä ja jälkeenpäin reflektoiden sitä olisi voinut tehdä projektissamme paljon enemmän. On olemassa sanonta “Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”. Usein myös kattavan suunnitelman tekeminen selkeyttää, sekä kirkastaa projektin lopullista päämäärää. Kun lähdemme pohtimaan projekti työskentelyämme näin jälkikäteen tajuamme, kuinka vauhdilla lähdimme projektia suunnittelemaan. Laadimme jonkin näköisen raakasuunnitelman, johon eri työvaiheet olivat listattuna. Toteuttaminen oli kuitenkin niin sanotusti laput silmillä työskentelyä, sekä osa suunniteluista vaiheista eivät projektin edetessä edes toteutuneet. Yksi merkittävä kompastuskivi oli myös aikataulumme suunnittelu ja sen toteutus. Syksy oli hyvin hektistä aikaa kullekin tiimiläiselle ja aikataulu oli hyvin rajallinen. Vaikka sovittuun aikatauluun ei heti päästy, pysyi alkuperäinen suunnitelma silti jokseenkin matkassa mukana. Projektimme sai lähestulkoon uuden alun syksyllä 2023, kun tapasimme Longer Stay Companyn uuden yhteyshenkilön. Pidimme palaverin, jossa meille kerrottiin alustavat tavoitteet, sekä selkeytettiin toimintaamme projektin onnistumisen kannalta. Tässä vaiheessa koko projektitiimillemme selvisi, kuinka erilaista työtä alkaisimme seuraavaksi tekemään, mitä alkujaan keväällä olimme sopineet. Projektin pohja tuntui kuitenkin järkevältä, joten päätimme lähteä heti töihin.   

Projektisuunnitelman pohjaksi valitaan yleensä lähtökohtia, joiden avulla suunnitelmaa ruvetaan toteuttamaan. Alla (kuvio1) on esimerkki muutamista projektisuunnitelman lähtökohdista. 

Kuvio 1. (Kettunen 2009, 94.) 

Työnjako  

Hyvän suunnitelman lisäksi vaaditaan usein selkä työnjako. Lähdimme selvittämään, mitä hyötyä työtehtävien jakamisesta on. Talentian lehtiartikkelissa: Näin saatte toimivasta työnjaosta kaiken hyödyn (Jaana Manssila 2023) vastataan kysymykseemme seuraavanlaisesti. Hyvä ja toimiva työnjako tuottaa aina hyvää työntekijöille, johdolle ja asiakkaille. Se lisää töissä viihtyvyyttä, työn mielekkyyttä, työhyvinvointia, sekä edistää työhön sitoutumista. Tämän seurauksena myös asiakastyytyväisyys kasvaa. ” Hyvin tehty työnjako varmistaa palvelujen laadun ja vaikuttavuuden” (Manssila, 2023). Tämä tarkoittaa sitä, että eri ammattiryhmien osaaminen sijoittuu siihen kohtaan palveluprosesseja ja -ketjuja, joissa työntekijöiden osaaminen hyödyttää asiakkaita eniten. Työnjakoa tulee kuitenkin jatkuvasti kehittää, sillä ihmisten osaaminen ja tietämys laajentuu jatkuvasti. Tämä on työpaikan yhteisöllinen prosessi, johon johto, esihenkilöt ja työntekijät osallistuvat kaikki yhdessä. Prosessissa otetaan huomioon erilaiset arvioinnit, asiakaspalautteet, sekä tarvittaessa kokeilujen kautta tilanteeseen toimivin ratkaisu. (Manssila, 2023)  

Startatessamme meidän Longer Stay Companyn projektia selkeä työtehtävien jako puuttui lähes kokonaan. Tehtävämme oli alkuun myös toimeksiantajan suunnalta hyvin epäselvää, kunnes istuimme alas ja saimme projektille niin sanotusti erillisen vetäjän. Uusi yhteyshenkilömme oli laatinut meille selkeän pohjan, missä oli eritelty projektin eri vaiheita, sekä selkeytetty sen tehtäviä. Projektitiimimme tavoitteenamme oli kartoittaa kohderyhmän tarpeet, käytänteet, sekä levittää tietoa toimeksiantajastamme Longer Stay Companysta.   

Kontaktilistan luominen 

Palataan tarkemmin tehtäviimme. Aloitimme projektimme laatimalla Longer Stay Companylle mahdollisimman tuottavan ja selkeän liidilistan, josta selviäisi tarkemmin kontaktoitavien yritysten tiedot. Liidilistan rakensimme Exceliin, josta sitä oli helppo seurata ja täyttää projektin edetessä. Excel oli myös jaettu yhteyshenkilömme kesken, jonka kautta hän pääsi myös tarkastelemaan projektimme etenemistä. Kontakti listaan oli eriteltynä 120 potentiaalista yritystä ja seuraavat tiedot: yrityksen nimi, liikevaihto, työntekijöiden määrä, mahdollinen HR-henkilö, hänen sähköpostinsa ja puhelinnumero. Otimme yhteyden nimenomaan yritysten HR-henkilöihin, sillä he ovat usein yrityksessä parhaiten tietoisia työntekijöiden tarpeista, sekä ajankohtaisista toiveista. 

Rajasimme kohderyhmämme selkein valintakriteerein, sillä toimeksiantajamme näin toivoi. Tämä toi myös paljon selkeyttä tiimimme tekemiseen. Kohderyhmäämme kuului ympäri Suomen menestyviä, isoja, sekä kansainvälisiä IT-alan yrityksiä. Joukkoon mahtui myös pankkeja ja pelifirmoja. Myös yritysten liikevaihdolle annettiin selkeä rajaus. Kohderyhmän liikevaihto tuli minimissään olla 500 tuhatta euroa, sillä kyseessä kuitenkin oli toimeksiantajien hintavampi ns. luksuspalvelu.  Kyseistä tehtävää kontaktilistan rakentamisesta suoritti tiimistämme huomattavasti eniten Sami Sipari. Hänellä oli jo ennestään muutama kuuma IT alan kontakti ylhäällä ja suhteita kyseisen alan yrityksiin.  

Sähköpostipohjan luominen 

Kun kontaktit oli saatu kasattua Exceliin, tehtävänämme oli lähestyä kyseisiä toimijoita ja tavoittaa heidän HR-henkilöitään. Rakensimme selkeän sähköpostipohjan, jonka lähetimme yrityksen vastuuhenkilölle. Sähköposti sisälsi tietoa toimeksiantajan yrityksestä ja sen tarkoituksena oli herätellä mielenkiintoa, sekä luoda asiakkaalle tarve palvelusta. Sähköpostissa tuli myös ilmi, että olemme Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemian opiskelijoita ja teemme yhteistyötä yrityksen Longer Stay Companyn kanssa, tekemällä heille kenttätutkimuksen. Viestissä kartoitimme, onko kyseinen yritys kiinnostunut työskentelemään etätöissä ulkomailla ja olisiko tämä halukas kuulemaan mahdollisuudesta lisää lyhyen Teams palaverin muodossa. 

Sähköpostin luonnostelu oli mukavaa ja teimme sitä yhdessä koko tiiminä. Sähköposti luonnos lähetettiin vielä toimeksiantajalle tarkistettavaksi/ hyväksytettäväksi, ennen kuin lopullinen viestipohja otettiin käyttöön. Korjausehdotuksin parannellun sähköpostin muokattuamme aloitimme itse kontaktoinnin. Siirin ja Roosan tehtävänä oli lähettää sähköpostit personoidusti yksitellen jokaiselle yhteishenkilölle, jotta viesti olisi yksilöllinen, eikä näyttäisi massaviestiltä.   

Follow up- kontaktointi 

Sähköpostista seurasi toinen vaihe, jossa lähetimme jokaiselle kontaktoidulle follow up-sähköpostin. Follow up-sähköpostin tarkoituksena oli nostaa aiemmin lähetettyä sähköpostia ylemmäs, sekä varmistaa, että se oli mennyt oikeaan osoitteeseen. Koska Siiri ja Roosa olivat lähettäneet aiemmat sähköpostiviestit, lähettivät he myöskin follow up-yhteydenotot. Tämä vaihe onnistui erittäin hyvin ja sen avulla saimme useita vastauksia. Muun muassa riittikö yrityksen resurssit käymään keskustelua kanssamme tai oliko palvelu heille ajankohtainen/mielenkiintoa herättävä. Saimme myös sovittua useita Teams-palavereja pelkästään kyseisten follow up-sähköpostien ansiosta.   

Puhelimitse kontaktointi 

Follow up-sähköpostien rinnalla aloitimme myös puhelimitse kontaktoinnin. Puheluita soitteli pääasiassa Lauri ja Roosa, sillä heillä oli jo ennestään kokemusta yritysten kontaktoinnista puhelimitse. Puhelimitse kontaktoiminen yritysten HR- henkilöille ei kuitenkaan ollut niin helppoa, mitä olimme ajatelleet. Haastetta toi sopivan ajankohdan löytäminen puhelun vastaanottajalle. Koska kyseessä oli menestyksekäs kansainvälinen yritys, olivat tavoittelemamme yhteyshenkilöt usein hyvin kiireisiä. Useat soitot päätyivät siihen, että henkilö oli kiinni palaverissa. Joukkoon mahtui kuitenkin muutamia onnistuneita puheluita. Näiden seurauksena saimme usein buukattua Teams-palaverin tulevalle viikolle.     

Teams palaverin pitäminen 

Kolmas vaihe oli itse Teams-palavereiden pitäminen yrityksen HR-henkilön / yhteyshenkilöiden kanssa. Tätä vaihetta suoritti jokainen tiimin jäsen. Teams palaveria varten Roosa oli luonut tiedoston, jossa esitettiin tarkentavia kysymyksiä yrityksille heidän toimintaansa liittyen. Tapaamisessa esittelimme ennestään laaditut kysymykset, sekä näytimme toimeksiantajan luoman  

kdia esityksen, joka kiteyttää yrityksen idean. Palaverin jälkeen otimme muistiinpanomme talteen myöhempää koontia varten. Jatkoimme samalla myös kontaktointia muiden yritysten kanssa, muun muassa soittelemalla.  

Loppuraportin kokoaminen ja tehtäviemme purku 

Kun projekti alkoi häämöttää loppuaan, jokainen kokosi omien käytyjen palaverien muistiinpanot yhteen tiedostoon. Näiden pohjalta kokosimme yhdessä loppuraportin Longer Stay Companylle. /Loppuraportissa nousi esiin projektimme tavoite, sekä sen eri vaiheet ja niiden toteutus portaittain. Kävimme myös yhteisen palaverin Longer Stay Companyn uusien jäsenten kanssa, joiden tehtävänä on jatkaa myyntiä, sekä yritysten kontaktointia meidän jälkiämme seuraten. Kokouksessa kävimme läpi projektimme aikana kontaktoituja yrityksiä, sekä avasimme Exceliin tehtyjä kommentteja, sekä tarkennuksia. Kerroimme jo käydyistä palavereista yksityiskohtaisesti, miten ne olivat menneet, sekä mistä olisi hyvä jatkaa juuri kyseisen yrityksen kanssa. Lopulta lähetimme myös uusille jäsenille loppuraportin, sekä valmiin Excel tiedoston. Projektin matkan varrelle mahtui myös useita puheluita toimeksiantajan yhteyshenkilön kanssa. Näistä puheluista vastasi projektipäällikkömme Siiri. Viikoittaisessa puhelussa projektipäällikkömme Siiri kävi läpi projektimme etenemistä, sekä jakoi ajatuksia projektin tulevista vaiheista. 

Sopimuksen tärkeys  

Työn tai projektin aloittaminen ilman sopimusta tai konkreettista määritelmää voi osoittautua hyvin haastavaksi. Sopimuksen tarkoituksena on luoda oikeudellista suojelua, sillä sopimus antaa oikeudellisen suojan ja selkeyden sopimusosapuolten välisiin velvoitteisiin.  Huolellisesti laadittu sopimus määrittelee aina selvästi osapuolten vastuut, oikeudet ja velvoitteet. Sopimus auttaa myös välttämään epäselvyyksiä ja tulkintaongelmia, joita saattaa syntyä, jos sopimusta ei ole tehty, tai sopimus ei ole riittävän yksityiskohtainen. (Yrittajat.fi)  

Sopimuksen määritelmä on kuvailtu Osaavayrittaja.fi verkkosivulla seuraavasti: “Kahden tai useamman osapuolen välinen oikeistoimi, jossa osapuolet sopivat keskenään jostakin asiasta.”  Sopimuksen tekeminen auttaa yrityksiä tehokkuudessa, sillä sen tarkoituksena on määritellä osapuolten odotukset ja velvoitteet. Jokainen taho saa vastuunsa sopimuksen kautta, eli sopimuksen luontihetkellä kaikille osapuolille määräytyy velvoite suoritetusta työstä ja todennäköisesti myös korvaus tehdystä työstä. Tämän avulla saamme vähennettyä erimielisyyksiä, että kenen vastuulla mikäkin asia on. (Pk-rh.fi) 

Projektimme kannaltamme yksi tärkeimmistä asioista jäi sopimatta täysin. Unohdimme kokonaan sopia, miten paljon työtä tehdään ja millaisen korvauksen siitä saamme? Kun kyseisiä kysymyksiä ei ennestään ollut selvitetty, syntyi projektin aikana turhia konflikti tilanteita, sillä selkeät ehdot jäivät puutumaan.  

Toimeksianto oli meille kaikille hyvin mielenkiintoinen ja jokainen tunsi suurta haavetta päästä toteuttamaan Longer Stay Companyn mahdollistamaa liike ideaa käytännössä. Tiimimme lähti haaveilemaan paljon itse projektistamme irrallaan olevista yrityksen toimintaan liittyvistä seikoista, kuten millaista olisi tutustu kohteisiin ja nähdä Ranskan maastoa, taikka kuinka upeaa markkinointi sisältöä Espanjan kohteista voisi tuottaa. Nämä eivät kuitenkaan vieneet osaltamme projektiamme eteenpäin, sillä kyseinen haave ajattelu ei edistänyt meidän konkreettisia tavoitteitamme. 

Tiiminä pidimme useasti palavereja projektin alkuun, tapasimme aktiivisesti toimeksiantajaa ja keskustelimme paljon, mitä meidän tulee tehdä. Sopimus jäi kuitenkin hyvin vajaaksi ja selkeiden tehtävien puutuminen aiheutti eriävää tulkintaa projektin tehtävien kannalta. Tämä johti lopulta siihen, että teimme projektin alussa paljon asioita, jotka eivät tukeneet kuviteltua päämäärää.  

Sopimuspuolelta saimme kumminkin pelastajan alkusyksystä, sillä Longer Stay Companyn tiimiin liittyi uusi projektijohtaja Timo, joka loi meille selkeät raamit mitä pitää tehdä, milloin ja millaisessa aikataulussa. Timon avulla onnistuimme selkeyttämään tehtävää työtä ja mitä meiltä odotetaan. Jokaiselle projektilla on alku sekä loppu.  

Aikataulutus 

Aikataulutus on tärkeä osa projektinhallintaa, sillä on suuri merkitys projektin onnistumiselle. Työn organisoinnin kannalta, aikataulutus auttaa hahmottamaan projektin eri vaiheet ja varmistamaan, että tarvittavat henkilöt ja materiaalit ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Aikataulutuksen avulla voidaan asettaa tavoitteet ja määrittää aikataulu niiden saavuttamiseksi. Tämä auttaa pitämään projektin hallinnassa ja voidaan varmistaa, onko pysytty ennalta määrätyssä ja eteneekö projekti, kuten pitäisi. 

Asiakkaan kannalta on tärkeää tietää missä vaiheessa projekti menee ja milloin asiakas voi odottaa valmista tuotetta. Projektiyrityksen kannalta tarkka aikajana on myös hyvä viestintätyökalu, oman projektin tiimin sisällä sekä asiakkaalle.  Suurimpina aikataulutuksen hyötyinä on, projektit valmistuvat aikataulussa ja sovitussa budjetissa. 

Onnistunut projektin aikataulutus on itseasiassa monipuolinen suunnittelun, seurannan ja kommunikoinnin väline. Aikataulu kertoo, kenen vastuulla mikäkin asia projektissa on, kuka työn tekee, milloin työ suoritetaan ja mikä on siihen liittyvä työmäärä. Aikataulu perustuu projektin vaiheistukselle. Hyvin tehty vaiheistus kuvaa meille, mitä loppu- ja välituloksia projektissa on. Se voi kertoa, kenen vastuulla mikäkin asia projektissa on sekä myös kuka työn tekee ja mikä on siihen liittyvä työmäärä. (kohosales.com) 

Kommunikointi ja viestintä 

Millaista oli tehdä toimeksiantoa pitemmällä aikavälillä ja miten kommunikointi yrityksen kanssa toimi?  

Projektin varrelle mahtui myös haasteita liittyen kommunikointiin yrityksen kanssa. Heidän päässään oli ihmisiä, jotka eivät kaikki olleet ymmärrettävästi tietoisia meidän ja Longer Stay Companyn välisestä sopimuksesta, jonka takia ehkä heillä kaikilla ei olleet yhtenevät ajatukset meidän työstämme. Välillä tuli väärinymmärryksiä, mm. Excelin suhteen ja siitä miksi siellä joku ei ollut niin kuin olisi pitänyt. Tässäkin tilanteessa toinen osapuoli ei tiennyt, että meillä oli työtunnit lopussa eikä aikaa enää suurelle työlle ollut. Meiltä odotettiin siis sellaista, jota ei oltu missään vaiheessa sovittukaan. Molempien osapuolten viestinnässä oli parannettavaa. Meidän, olisi pitänyt kysellä ja keskustella ongelmista sen sijaan, että pohdimme ja pyörittelimme asioita keskenämme. Deadline siirtyi ja siirtyi, vaikkakin koimme että olimme tehneet tarpeeksi jo. Tosiasiassa tehtävää oli vielä paljon, mutta meidän puolestamme resurssit eivät enää riittäneet, kun taas yhteyshenkilön mielestä olisi riittäneet. Tässä huomasimme sen, kuinka meidän yhteyshenkilömme olisi pitänyt tietää mikä oli meidän tehtävä ja mikä ei.  

Paljon kuitenkin hyvääkin kommunikaatiossa ja viestinnässä oli. Nopeasti sai vastauksen sähköposteihin ja viesteihin, joten reagointi oli nopeaa. Myös aina oli joku puhelimen päässä tavoitettavissa, jos kysyttävää ilmeni. Olisimme voineet itse vielä enemmän viestiä heidän suuntaansa, jotta projektissa olisi säilynyt selkeys ja yhteisymmärrys. Loppupeleissä kuitenkin saamamme palaute oli hyvää ja koimme, että samoissa asioissa olimme epäonnistuneet. 

Raha 

Sovimme Longer Stay Companyn kanssa kiinteästä palkkiosta. Palkkio määräytyi keskusteluista, ja siitä, kuinka paljon käyttäisimme aikaa projektiin. Tarkkaa projektin kestoa ja työmäärää ei ollut, joten tämä ei ollut helppoa kellekään osapuolelle. Koska työmäärä lisääntyi huomattavasti ensimmäisestä arviosta, saimme neuvoteltua huomattavan summan lisää lopulliseen palkkioon. Rahat jaoimme niin, että projektijohtaja sai 34.99 % ja muut kolme saivat 21.67 %. 

Longer Stay Company haki projektiin Business Finlandin innovaatioseteliä, ja se myönnettiin heille. ”Innovaatioseteli on tarkoitettu pk-yrityksille, joilla on uusi tuote- tai palveluidea, jolla on potentiaalia kansainväliseen kasvuun ja jonka eteenpäin viemiseksi yritys tarvitsee ulkopuolista osaamista. Innovaatiosetelin avulla voit hankkia asiantuntijapalveluita, jotka tuovat yritykseesi uutta, innovaatiotoiminnassa tarvittavaa tietoa ja osaamista.”(businessfinland.fi) Innovaatioseteliin vaadittiin projekti raportti, jonka teimme yhdessä. 

Pohdinta 

Projektin saaminen ja aloitus onnistui hyvin. Saimme alkuun paljon uutta tietoa toimeksiantajaltamme Longer Stay Companylta ja aloitimme projektin suurella innolla. Koko Hurmos oli alussa loistavasti mukana ja projektitiimi syntyi helposti. Alkuhuuman jälkeen tekeminen hidastui, koska vuodenaika oli huono yrityksien kontaktoimiseen. Osa projektitiimistä tippui pois muiden projektien takia, sillä aluksi luulimme projektin olevan vain parin viikon mittainen homma kesällä. Projekti jäi meillä taka-alalle muutamaksi kuukaudeksi ja tällä aikaa Longer Stay Company ehti kehittyä, kasvaa isommaksi ja näkemyksen meidän tekemälle työlle muuttua. Syksyn tultua, jatkoimme projektin parissa mutta työmme ei enää ollutkaan ennakkoon mietittyä “kenttätutkimusta” vaan työ sisälsi myyntiä, liidilistan tuottamista ja kontaktien aikaansaamista asiakas yritykselle. Aktiivisemmalla otteella ja hyvällä sopimuksella olisimme voineet välttyä turhan työn tekemiseltä. Onneksi saimme Longer Stay Companylta selkeän yhteyshenkilön, joka auttoi meitä projektin parissa. Kommunikoinnissa oli meillä parannettavaa, mutta koko ajan mentiin eteenpäin. Projektitiiminä emme olleet kunnolla järjestäytyneet ja vastuualueet olivat epäselvät, tästä syystä projektin vieminen maaliin ei onnistunut ajallaan. Myös sairaudet ja lomareissut häiritsivät. Kokonaisuudessan kontaktoinnit yrityksiin ja palaverit yrityksien kanssa onnistuivat mainiosti ja saimme todella paljon kiinnostusta Longer Stay Companylle. Opimme todella paljon kylmäsoittamisesta sekä yritysesittelystä. Longer Stay Company oli erittäin kiitollinen meidän työskentelystämme. Saimme huomattavasti oppia tulevaan monelta osa-alueelta, opimme ehdottomasti aikataulutuksen ja sopimuksen tekemisen tärkeyden. Eikä palkkiokaan ollut huono! 

LÄHTEET 

Businessfinland. n.d. Osta uutta tietoa ja osaamista yrityksellesi innovaatiosetelillä. Verkkosivu. Viitattu 29.11.2023. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/tutkimus-ja-kehitysrahoitus/innovaatioseteli 

2011. E. Leinonen & Pöyhönen. 2011. Projektin toteutus. Opinnäytetyö. Viitattu 29.11.2023. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/122607/Leinonen_Eeva.pdf?sequence=1&isAllowed=y  

S, Kettunen. 2009. Onnistu projektissa. Alma Talent. 

Manssila, J. 2023. Näin saatte työnjaosta kaiken hyödyn. Artikkeli. Viitattu 29.11.2023 https://www.talentia.fi/talentia-lehti/nain-saatte-toimivasta-tyonjaosta-kaiken-hyodyn/ 

Osaavayrittaja. n.d. Sopimukset. Verkkosivu. Viitattu 29.11.2023. https://www.osaavayrittaja.fi/yrityksen-oikeudelliset-asiat/sopimukset 

Sopimukset ja oikeudet. n.d. Verkkosivu. Viitattu 29.11.2023. https://www.yrittajat.fi/tietopankki/sopimukset-ja-oikeudet/#miten-varmistetaan-jalkikateen-mista-on-sovittu 

Sopimus ja vastuuriskit. n.d Verkkosivu. Viitattu 29.11.2023. https://pk-rh.fi/riskien-luokittelu/taloudelliset-riskit/sopimus-ja-vastuuriskit.html 

Projektin aikataulutus – Miten ja miksi aikatauluttaa projektit. Verkkosivu. Viitattu 29.11.2023. https://www.kohosales.com/sisaltopankki/projektin-aikataulutus-miten-ja-miksi-aikatauluttaa-projektit/