Tampere
22 May, Wednesday
13° C

Proakatemian esseepankki

Pohdintaa ja reflektointia johtajuudesta



Kirjoittanut: Roosa Haaka - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Johtajuuden ristiriidat
Alf Rehn
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto 

 

Tässä esseessä tarkastellaan johtajuutta kahden näkökulman kautta, jotka ovat johtajuudessa onnistuminen ja epäonnistuminen. Pohditaan hieman sitä, miten johtajan tulee kohdata epäonnistumisia ja mitä johtajan täytyy tehdä, jotta hän, tiimi ja yritys menestyy. Lisäksi tarkastellaan johtajuuden ristiriitoja, kuten tasapainottelua päättäväisyyden ja kuuntelemisen välillä sekä suuren kokonaiskuvan hallintaa pienten yksityiskohtien kautta. Esseessä nousee myös paljon esiin omia kokemuksiani, pohdintojani sekä reflektointia kirjan “Johtajuuden ristiriidat” (Rehn 2018) pohjalta. 

 

 

Johtajan täytyy uskaltaa epäonnistumista 

 

Johtajuuden ristiriidat kirja avarsi paljon omaa näkemystäni johtamisesta ja etenkin siitä, miten johtajan täytyy uskaltaa epäonnistua. Omiin heikkouksiini kuuluu jonkin asteinen epäonnistumisen pelko, jota olen kyllä onnistunut selättämään koko ajan enemmän ja enemmän. Tämän kirjan myötä pelko epäonnistumisesta hälveni entisestään, sillä johtajuushan on epäonnistumisten kanssa elämistä (Rehn 2018, luku 1).  

 

Empirian TL:llänä oleminen on saanut minut etukäteen pohtimaan, että mitkä mahtavat olla omat kompastuskiveni tässä roolissa tällä matkalla. En kuitenkaan aio liikaa pohtia tätä asiaa, vaan annan vain mennä ja otan avoimin mielin vastaan kaiken, mitä tulema pitää. Tavallaan kuitenkin odotan, että epäonnistuisin jossain isommin, sillä en oikeastaan ikinä ole oikeasti epäonnistunut. Tämä varmasti johtuu siitä, että en oikeasti ole vielä kunnolla uskaltanut yrittää ja ottaa riskejä. Nyt kuitenkin olen saanut haastettua ja muutettua omaa mielenmaailmaani sekä kasvattanut itsevarmuuttani monen asian suhteen, joten olen valmis ottamaan isompia riskejä ja uusia haasteita vastaan. Kirjassakin puhuttiin siitä, että jos kuvitellaan johtajan olevan vain onnistuja, niin siinä kohtaa epäonnistutaan jo heti (Rehn 2018, luku 1). Johtajat eivät siis ole mitään täydellisyyksiä, vaan hekin epäonnistuvat. Johtajat eivät kuitenkaan voi vain epäonnistua ja harjoitella, vaan johtajien on kuitenkin onnistuttava ja saatava tulosta aikaan yrityksessä, sillä muutenhan asioita ei tapahdu tai yritys ei etene.  

 

Puhutaan seuraavaksi hiukan miellyttämisestä. Olen itse paljon pyöritellyt ajatuksia tämän aiheen ympärillä, sillä olen aikoinaan ollut ja edelleenkin hiukan muiden miellyttäjä. Tiedostan kuitenkin sen, että täällä eletään vain itseään varten ja loppupeleissä teet päätökset aina itse. Kirjassakin puhuttiin siitä, että kaikkia ei voi aina miellyttää (Rehn 2018, luku 1). Muita voi toki kuunnella ja hakea erilaisia ajatuksia ja näkökulmia asioihin, mutta itse on aina edelleen se, joka tekee lopulta omat päätökset. 

 

 

 

Mitä onnistunut johtaminen vaatii? 

 

Lukiessani kirjaa siellä tuli paljon vastaan asioita, joita heijastin suoraan tiimiimme. Yksi tämmöinen selkeä asia, joka nousi esiin, oli mittarit ja visio. Niin johtajalla kuin tiimilläkin täytyy olla selkeä visio, tavoitteet sekä mittarit, joilla onnistumista mitataan ja tarkastellaan (Rehn 2018, luku 2). Ilman selkeää päämäärää ja tavoitteita, voi eteneminen olla takertelevaa ja hidasta. Tavoitteiden olisi hyvä olla linjassa yrityksen vision suhteen. Lisäksi tärkeää tietysti on, että tavoitteita pilkotaan pienimmiksi askeliksi sekä niiden saavuttamista seurataan aktiivisesti.  

 

Olemmekin Empiriassa havahtuneet siihen, että meidän täytyisi käydä visio keskustelua uudelleen. Tätä keskustelua varten meillä on tulossa pian paja, jossa pääsemme syventymään aiheeseen. Keskustelun tarkoituksena on käydä läpi sitä, että onko meidän nykyinen visiomme vielä se, johon haluamme päästä. Lisäksi tiimimme yksilöt ovat havahtuneet siihen, että meillä on enää 1,5 vuotta jäljellä ennen valmistumista. Tämä on saanut monen pohtimaan sitä, mitä oikein vielä akatemialta haluaa ja mihin haluaa päästä valmistuttuaan. Uskon, että tällä heräämisellä on vaikutusta Empirian visioon, sillä joillakin yksilöillä on saattanut omat tulevaisuuden tavoitteet ja haaveet muuttua, jolloin myöskään meidän tiimimme yhteinen visio ei enää sovikaan siihen niin hyvin.  

 

 

Ristiriidat johtamisessa – Miten olla päättäväinen, mutta samaan aikaan hyvä kuuntelija? 

 

Ollessani Empirian TL:llä tämän alkusyksyn ajan olen huomannut, että johtajuudessa pääsee kokemaan melko ristiriitaisia tunteita jatkuvasti erilaisissa tilanteissa. Ymmärrän nyt paremmin näitä tilanteita ja tunteita, kun olen lukenut Johtajuuden ristiriidat kirjan.  

 

Johtajan kaksi tärkeää piirrettä ovat päättäväisyys ja kuunteleminen. Kuitenkin kun miettii, niin nämä kaksi piirrettä ovat ristiriidassa toistensa kanssa. (Rehn 2018, luku 3.) Miten olla samaan aikaan päättäväinen, vaativa, pehmeä sekä kuunteleva? Tämän kanssa olen paljon itse kamppaillut tänä syksynä. Seuraavassa kappaleessa käydäänkin läpi, millaisia ajatuksia ja tunteita olen kokenut tästä ristiriidasta tämän syksyn aikana.  

 

Olen itse aina ollut luonteeltani hyvin empaattinen sekä pidän kuuntelutaitojani hyvänä. Nyt TL:llän roolin ottaessani vastaan on minun pitänyt asennoitua siihen, että minun täytyy myös pysyä yhtenäisessä linjassa muun joryn kanssa ja osata olla myös tietyllä tapaa vaativa. Olen onnistunut tässä mielestäni paremmin kuin ajattelin, mikä on ollut positiivista. Hieman jämäkämpi ja vaativampi ote on tullut minulta yllättävän luonnostaan, joka on vähän yllättänyt itseni. Toki minulla on vielä paljon harjoiteltavaa ja opittavaa, jotta balanssi vaatimisen ja pehmeyden välillä hahmottuu selkeämmäksi. Etenkin yksilötasolla, jotta esimerkiksi tiedän, kuka tarvitsee jämäkämpää palautetta ja kenelle palaute kannattaa antaa pehmeämmässä muodossa. Onneksi meillä on kuitenkin tiiminä yhteistä matkaa takana jo reilu 1,5 vuotta, jolloin tiimiläisten tunteminen aikaa olla melko hyvällä tasolla.  

 

Onko johtajuus isojen vai pienten asioiden hoitamista? 

 

Kirjassa käsiteltiin sitä, kuuluuko johtajan hoitaa isoja vai pieniä asioita. Mielestäni tämä riippuu paljon myös yrityksestä ja myös siitä, että millaisessa johtotehtävässä oikein on. Nämä luvut luettuani kirjasta, pohdin myös omalla kohdallani sitä, mihin minun oikein kannattaisi tai pitäisi oikein keskittyä.  

 

Jos TL:llänä keskityn tiettyihin pieniin asioihin tiimissä, niin niillä voikin olla loppupeleissä suurikin merkitys. Käytetään esimerkkinä viikkoaikataulua, jonka julkaisen joka viikko meidän teamsiin. Tämä on pieni juttu minulle tehdä, mutta moni Empirialainen tuntuu arvostavan sitä ja pitävän sitä tärkeänä.  

 

Kirjassa kuitenkin puhuttiin siitä, että jos johtaja tarttuu jokaiseen pikkuseikkaan, niin hän ei ole silloin johtaja (Rehn 2018, luku 11). Olen tästä samaa mieltä, sillä jos johtaja tarttuu jokaiseen pikkuseikkaan, niin hän keskittää mielestäni huomiotaan ja aikaa hieman vääriin asioihin. Johtajan kannattaakin keskittyä pariin isoon asiaan, jotka vievät aidosti yritystä tai tiimiä eteenpäin (Rehn 2018, luku 11).  

 

Kirjaa lukiessa havahduin siihen, että olen herkästi juuri se pieniin yksityiskohtiin tarttuva henkilö. Osaan myös katsoa isoa kokonaiskuvaa, mutta saatan jäädä yksityiskohtiin joskus jumiin. Tämä ei kuitenkaan välttämättä aina ole huono asia, sillä se on mahdollista kääntää myös vahvuuden puolelle, kunhan tiedostan heikkouteni.  

 

Kirjassa kerrottiin siitä, että useimmat niistä asioita, joiden kuvittelemme olevan niin isoja ja ihmeellisiä, ovatkin oikeasti vain iso rykelmä pikkuisia asioita, jotka täytyy hoitaa (Rehn 2018, luku 12). Tämän pohjalta voidaan todeta, että jos saan hoidettua pienet asiat nopeasti ja ripeästi, niin edistän ison kokonaiskuvan etenemistä. Tässä vain tullaan siihen, että en saa jäädä jumittamaan liikaa yksityiskohtiin sekä vaatimaan täydellisyyttä. Tähän asiaan minun onkin hyvä keskittyä seuraavaksi. 

 

Pohdinta 

 

Johtajuus vaatii uskallusta kohdata epäonnistumisia, sillä ne ovat olennainen osa johtajan kasvupolkua. Johtajalla on kuitenkin vastuu myös onnistumisista, ja hänen on pyrittävä saavuttamaan tuloksia organisaatiossaan. On tärkeää ymmärtää, että johtajan on tasapainoiltava erilaisten ristiriitojen, kuten päättäväisyyden ja kuuntelemisen välillä. Johtaja ei voi myöskään tarttua jokaiseen pikkuseikkaan, mutta hänen on myös hoidettava niitä pieniä asioita, jotka edistävät kokonaiskuvaa. Johtajuus voi siis olla suurten asioiden hoitamista pienten yksityiskohtien kautta.  

Omien kokemusten avulla olen huomannut, että johtajan on osattava olla vaativa, mutta samalla myös kuunteleva ja empaattinen. Lisäksi johtajan täytyy tuntea yksilöt ja millaisesta johtamistyylistä kukakin motivoituu. Tasapainon löytäminen tämän kaiken välille vaatii harjoittelua, itsensä tutkiskelua ja kehittämistä. Tähän aionkin panostaa tänä syksynä, sillä haluan itse oppia paljon uutta, haastaa itseäni sekä antaa Empirialle parhaan TL version itsestäni.  

 

Lähteet 

Rehn, A. 2018. Johtajuuden ristiriidat: Miksi johtaja aina epäonnistuu ja miksei se ole ongelma. E-kirja. Viitattu 21.9.2023. Vaatii käyttöoikeuden. https://nextory.com/fi/book/johtajuuden-ristiriidat-miksi-johtaja-aina-epaonnistuu-ja-miksei-se-ole-ongelma-1702241/?utm_source=google&utm_medium=cpc&utm_campaign=Google%20%7C%20Search%20%7C%20DSA%20Titles%20%7C%20NXFI&utm_term&gclid=Cj0KCQjw06-oBhC6ARIsAGuzdw245u4aE7wbR6RhxICBS8iS1cn5etcdxchySIovcXtkjw9nHHQz9PEaAkziEALw_wcB  

 

Kommentit
  • Tuomas Kuusisto

    “Tämä varmasti johtuu siitä, että en oikeasti ole vielä kunnolla uskaltanut yrittää ja ottaa riskejä. Nyt kuitenkin olen saanut haastettua ja muutettua omaa mielenmaailmaani sekä kasvattanut itsevarmuuttani monen asian suhteen, joten olen valmis ottamaan isompia riskejä ja uusia haasteita vastaan.” Hyvä rousbe! Esseessä selkeä aihe, jossa myös pysyit koko tekstin ajan. Pohdinta jäi hieman latteaksi, koska et tuonut siihen uusia ajatuksia, vaan toistit ajatukset mitkä olivat tulleet jo esiin tekstissä.

    22.9.2023
Kommentoi