Tampere
28 May, Tuesday
28° C

Proakatemian esseepankki

Pieni hetki unelmille



Kirjoittanut: Anni Tapio - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

16.9. kokoonnuimme Roiman kanssa unelmoimaan ja haaveilemaan pajan merkeissä. Takana oli muutama viikko kesästä selviytymistä sekä vaikeita ja joskin abstrakteja paja-aiheita, joten kevennyspaja tuli tarpeeseen, jotta tiimi ei vaivu tokkuraiseen limboon heti lukukauden alussa. Pajan veti Sofia & Joona, ja pääsimme inspiroivan videon saattelemana askartelemaan koko tiimin voimin omia unelmakarttojamme. Toivon usein pajoilta asia- & ongelmanratkaisukeskeisyyttä, mutta tällä kertaa olin todella innoissani: En rehellisesti muista, milloin olisin antanut itselleni aikaa vain askarrella ja haaveilla elämääni koskevia asioita. Ihanaa hömppää! Vai onko?

Opetushallituksen mukaan (n.d) unelmointi kannattaa, sillä haaveet ja unelmat antavat elämälle sisältöä ja merkitystä. Unelmointi ei ole vain hömppää, vaan omien sisimpien tarpeidemme ja toiveidemme kuuntelua. Oli unelmat pieniä tai suuria, ne kertovat meille siitä millaista elämää haluamme elää ja millaisia asioita kohti haluamme kulkea, jotta elämämme olisi meille ominaista ja onnellista. Unelmointi auttaa löytämään itsestään uusia puolia ja konkretisoimaan sisimpiä ajatuksia, joita on ollut ehkä aikaisemmin vaikea sanoittaa. Unelmointi onkin mielestäni jokaisen oikeus, ja jokaisen tulisi aika ajoin pysähtyä miettimään mitä kaikkea elämältään toivoo, jotta osaa kulkea elämässä oikeaan suuntaan ja tehdä itselle mieluisia valintoja. Oma suhteeni unelmointiin on ollut joskus ristiriitaista – Olen ollut nuorempana varsinainen taivaanrannanmaalari ja vietin pitkiä aikoja vain haaveillen, unohtaen kaiken muun ympärilläni. Haaveet ja tavoitteet olivat suuria ja saavuttamattomissa, mikä varsinkin nuorena aiheutti turhautumista ja ärtymistä, jopa tyytymättömyyttä sen aikaiseen elämään. Onneksi nyt aikuisena osaan suhteuttaa unelmani realiteetteihin ja ottaa haaveet lähinnä ohjenuorana elämään, joka tuntuu ja näyttää minulta. Koen, että juuri nyt on kaikki hyvin, mikä on mielestäni varsin mukava pohja unelmoimiselle.

Mistä minä sitten unelmoin? Kun rakentelin unelmakarttakirjaa, sinne tuli niin konkreettisia kuin myös vaikeasti mitattavia tavoitteita ja haaveita. Konkreettisia tavoitteita muutamalle seuraavalle vuodelle olivat esimerkiksi Mavi-pälen roolissa menestyminen, oman koiran hankkiminen, valokuvauskilpailun voittaminen sekä ulkomaanvaihtoon lähteminen. Jokainen tavoite oli minulle itsestään selvä jo ennestään, mutta aiheiden kirjoittaminen ylös antoi tervettä painetta tavoitteiden saavuttamiseen. Abstrakteja haaveita olivat sen sijaan onnellinen ura, jossa voin toteuttaa itseäni, sekä hyvä elämä & hyvinvointi. Unelmakarttakirja oli ensimmäinen kerta pitkiin aikoihin, kun sain kertoa muille haaveistani. Unelmien sanoittaminen sekä niiden jakaminen tuntui hyvältä ja konkreetisoivalta. Koenkin, että jos haaveistaan puhuu ääneen, ympäristön ”paine” ja vaikutus saa sinua sekä muita ihmisiä ympärilläsi toimimaan kohti asioita, jotka ovat elämälle merkityksellisiä. Joten Roima, unelmoidaanhan ääneen?

Opetushallitus n.d. Unelmointi – Ohjausmateriaalia erityisopetukseen. Verkkosivusto. Luettu 30.9.2022. Viitattu 30.9.2022. https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/mun-elama/tulevaisuuden-taidot/unelmointi

Kommentoi