Ilmastonmuutos on vahvasti nostettu esille niin uutisissa kuin yritysmaailmassa viime vuosina, eikä syyttä. ”Ilmasto lämpenee noin neljällä asteella vuosisadan loppuun mennessä. Jo 2020 luvulla kertyy päästöjä niin paljon, että 1,5 asteen lämpenemisen tullaan ylittämään ennen vuosisadan puoliväliä.” (Ilmatieteen laitos) Tutkimustulokset siis osoittavat, että ilmasto lämpenee, mutta miten eri keinoin yhtiöt vaikuttavat siihen tällä hetkellä. Kuinka siitä mainostetaan ihmisille? Entä kuinka kuluttajiin tulisi vaikuttaa markkinoinnin avulla? Ihmisten vakuuttamiseksi tarvitaan tekoja yhtiöiden työstä ilmastonmuutosta vastaan. Ennen sitä kestävyys ja kamppailu ilmastonmuutosta vastaan ovat vain sanoja ja brändin imagoa kasvattavia tavoitteita vailla näyttöjä.

Tämänhetkinen pandemia on pysäyttänyt monet myös ajattelemaan ilmastonmuutosta. Kun suurissa tehtaissa Kiinassa on pistetty ovet kiinni, on vaikutus etenkin paikalliseen ilmastoon ollut valtava. Yhtäkkiä Pekingin kaduilla onkin ilma kirkasta ja näkee eteensä valtavien saastepilvien keventyessä pois tieltä, ja Venetsiassa kanaalin vedet ovat huomattavasti kirkkaammat, kuin ennen. Talous on pysähtynyt ja virus jyllää aiheuttaen valtavaa kaaosta ihmiskunnassa. Mutta miten saataisiin tämä huikea muutos ilmastossa ja vesistöissä pysymään normaalioloissa ilman, ettei se olisi pois yritysten kasvusta?

Hiilijalanjälkeä pystytään tänä päivänä hyvin seuraamaan, mutta se miten yritykset viestivät siitä saattaa erota paljon eri yhtiöiden ja teollisuuden alojen välillä. Tärkeitä seikkoja, joita tulisi pohtia ovat esimerkiksi se, onko siinä esimerkiksi huomioitu yhteistyökumppaneiden- ja toimittajien aiheuttamat päästöt. Huomioiko yritys myös kaikki markkinoinnista aiheutuvat päästöt? Entä miten yhtiö pyrkii vaikuttamaan asiakkaidensa päästöihin markkinoinnin avulla? Tai voiko ilmastokompensaatiolla korvata aiheuttamansa päästöt? Pieni kriittisyys puutteellisia tilastotietoja kohtaan on aiheellista. Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kannalta on tärkeää huomioida näitä asioita. Oli sitten kyse yritysjohdosta yritysmaailmassa koskevaa päätöksentekoa tai kuluttajan osto- ja kulutuskäyttämisestä. (Lillberg, P. & Mattila, R. 2020, 54)

Hyvänä esimerkkinä sanoista ja tavoitteista tekoihin siirtymiseen voidaan pitää kirjassakin Kestävä markkinointi- kirjassakin mainittua Elisaa. Elisa on asettanut tiukat ilmastotavoitteet ja lähtenyt tavoittelemaan niihin pääsemistä teoin. Yhtiön 2020 alkuvuonna julkaisemien ilmastotavoitteidensa mukaan se aikoo olla hiilineutraali jo saman vuoden aikana. (Lillberg, P. & Mattila, R. 2020, 54)

”Viime vuonna, kun pörssiyhtiötä arvioitiin, niin Elisan raportti oli TOP10:ssä. Olemme asettaneet kunnianhimoiset scients best targets:n mukaiset ilmastotavoitteet. Me olemme ensimmäinen hiilineutraali pohjoismainen teleoperaattori jo tämän vuoden aikana” kommentoi Elisa Oyj:n viestintäpäällikkö Kati Norppa Teams- haastattelussa viime marraskuussa, kun haastattelimme häntä vastuullisuusasioiden tiimoilta. (Norppa, K. 2020, haastattelu)

Elisan ulosannissa vastuullisuuden ja kestävän kehityksen erityisen merkillepantavaa on myös sen kädenjälkipotentiaali eli kyky pienentää asiakkaidensa päästöjä. Keinoja kuluttajan vastuullisempaan kulutuskäyttäytymiseen on toden totta otettu käyttöön. Yhtiö listasi ilmastostrategian yhteydessä seuraavanlaisia palveluja ja keinoja asiakkaidensa päästöjen vähentämiseksi, kuten korjaus- ja kierrätyspalvelut, video- ja etäyhteydet, sähkön- ja energiankulutuksen optimointia verkoille ja tuotantolaitoksille tai Fairphonen (joka on kestävä ja helposti korjattava puhelin) tuominen Suomen markkinoille.

Halusin nostaa nimenomaan Elisa Oyj:n esille, sillä olen päässyt tutustumaan yhtiöön ja sen ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin kohti kestävämpää tulevaisuutta. Olen itse vaikuttunut, kuinka yhtiö on tehnyt vaikuttavia toimia paremman hiilineutraalimman yhteiskunnan puolesta. Mielestäni tässä on hyvä esimerkki siitä, kuinka suuri pörssiyhtiö voi samaan aikaan panostaa kasvuun sekä vaikuttaa niin omilla toimillaan yhtiönsä sisällä, kuin kuluttajille tarjoamalla ja viestimällä mahdollisuuksista vaikuttaa valinnoillaan maailmanlaajuiseen ongelmaan kantamalla oman kortensa kekoon tässä taistelussa.

Jos kaikki yhtiöt ryhtyisivät toimiin, voisimme päästä lähemmäs 1,5 asteen ilmastonlämpenemistä vuosisadan puolivälissä. Muutosta erityisesti kaivattaisiin erityisesti eniten saastuttavilla teollisuuden aloilla, kuten polttoaine- ja vaateteollisuudessa sekä maataloudessa, jotka ovat theecoexperts- sivuston mukaan kolme saastuttavinta alaa tällä hetkellä. (Beth Howell, 2021) Joitain muutoksia on toki tapahtunut ilmastoystävällisempään suuntaan, kuten autoteollisuudessa sähköautojen suosion lisääntyminen. Moni autonvalmistaja onkin asettanut takarajan polttomoottoreille. Tällä on pystytty vaikuttamaan taas kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Mutta kuinka saadaan muutosta tapahtumaan myös eniten saastuttavimmissa brändeissä, jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa omalla alallaan?

Brittimedia The Guardianin mukaan 20 suurinta fossiilisia polttoaineita (öljyä, kaasu-ja kivihiilivaroja) käyttävää yhtiötä linkittyvät jopa yli kolmasosaa maailman kasvihuonepäästöistä. Tämä tarkoittaa jopa 480 miljardia tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (suure, joka kuvaa eri kasvihuonepäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta) vuodesta 1965. (The Guardian 2019) Ilmasto-opas.fi-sivuston mukaan peräti 72 % vuosien 2010–2014 kasvihuonepäästöistä ovat peräisin energia-alalta, sisältäen polttoaineiden polton, tuotannon sekä jakelun. Siinä, missä yksittäisenä kuluttajana onkin hyvä miettiä omia päivittäisiä valintojaan ja niillä on väliä, ovat maailman ilmastonmuutoksen ongelmat tällä teollisuuden sektorilla valtavasti suurempia. Mutta, kuinka näiden yhtiöiden tuomat päästöt saataisiin kuriin?

Uskon ja toivon, että uusilla vihreillä innovaatioilla ja uudenlaista ”vihreää energiaa” käyttämällä sekä niiden vaikutuksia markkinoimalla ja tuomalla ihmisten tietoisuuteen pystytään hidastamaan ilmaston lämpenemistä. Valitettavasti muutos ei tapahdu hetkessä, vaan tulee viemään aikaa. Jokaisen on kuitenkin hyvä miettiä, miten omilla valinnoillaan niin kuluttajana, kuin yrityselämässä voi vaikuttaa paremman tulevaisuuden puolesta.

Lähteet:

Ilmatieteen laitos, Ilmastonmuutos ja 1,5 asteen raja. Youtube

Elisa vuosikertahaastattelu, Norppa K. Viestinpäällikkö, Elisa Oyj, Microsoft Teams, 4.11.2020. Haastattelijat Ala-Seppälä, A. Hirvonen, J. Halttula, V. & Vuori, J.

Beth Howell, Top 7 Most Polluting Industries, 2021. theecoexperts.co.uk

Taylor, M. & Watts, J. Revealed: the 20 firms behind a third of all carbon emissions, 2019. The Guardian

SYKE, Maailman kasvihuonepäästöt kasvavat yhä, 2020, ilmasto-opas.fi