Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

JOHDANTO

Päätin kuunnella äänikirjana Paranoidi optimistin, jossa Risto Siilasmaa, F-Securen perustaja ja Nokian puheenjohtaja kertoo, kuinka Suomen ylpeydenaihe Nokia koki kovia teknologiamaailmassa ja kuinka vaikeuksista selvittiin ilman konkurssia. Siilasmaan kokemukset ovat läheisiä ja yksityiskohtaisia, sillä hän on päässyt seuraamaan koko prosessin kulun ollessaan aluksi Nokian hallituksen jäsen ja myöhemmin puheenjohtaja, jossa toimii edelleen. Siilasmaa kertoo yrittäjämäisestä johtajuudesta, joka perustuu hänen johtamisen perusoppeihin ja omiin havaintoihin 18 vuoden F-Secure taipaleensa aikana. Kirja herätti monenlaisia tunteita, joista yrittäjämäinen johtajuus oli asia, josta kiinnostuin enemmän.

 

Siilasmaan liittyessä hallitukseen vuonna 2008 oli Nokia maailman johtavin matkapuhelinyhtiö.

 

Nokian alamäki alkaa

Applen tullessa maailmanmarkkinoille iPhonen odotettiin olevan ohimenevä villitys. Nokia ei uskonut, että kosketusnäyttöpuhelin ottaa tuulta alleen, vaan oli sitä mieltä, että kapulapuhelimet ja erillisellä QWERTY-näppäimistöllä varustetut mallit ovat trendikkäitä nyt ja tulevaisuudessa. Nokian kehittämä Symbian -käyttöjärjestelmä oli floppi, sekasortoinen läpihaaroittuva ryteikkö, jonka kehittäminen oli hidasta, monimutkaista ja kallista. Aina kun uusia puhelimia tuli markkinoille Symbian oli räätälöitävä erikseen juuri kyseiselle mallille, jolloin järjestelmästä oli lopuksi lukuisia kymmeniä eri versioita. Applen tärkeimpänä vahvuutena oli yksinkertaisuus. Sama järjestelmä toimi myös edellisvuoden malleissa.

Nokia kompastui siihen, että tulevaisuutta ei ennakoitu ja etsitty uusia kilpailukykykeinoja. Lisäksi Applen tuloa markkinoille vähäteltiin. Siilasmaan mukaan hallituksessa ei juurikaan puhuttu Applesta ja työntekijöille suotu laitteita, jolloin he olisivat voinut tutustua esimerkiksi Applen käyttäjäystävällisyyteen.

 

Seuraa johtajaa

Kaikki ottavat mallia johtajasta sekä johtoryhmästä ja kiperissä tilanteissa luottamus on avainasemassa. Lisäksi menestyäkseen omistajuuden ja vastuullisuuden tunnetta on haalittava sekä vietävä oppeja käytäntöön. Paikalle ei saa jäädä vellomaan. Matkassa on tietenkin aina oltava myös onnea ja tuuria. Esimerkiksi Olli-Pekka Kallasvuon toimitusjohtajakauden aikana ei keskitytty ollenkaan vastuun ja velvollisuuden tunteeseen. Jos johtaja menettää luottamuksen edes osittain on turhaa odottaa tukea. Jokainen esimies ja organisaatio tarvitsee yrittäjämäisen johtajuuden käsitteitä sopiakseen monimutkaiseen ja dynaamiseen nykymaailmaan. Johtamisessa on tärkeää pysähtyä aloilleen, katsoa ja kuunnella mitä ympärillä tapahtuu ja reagoida. Toimiessaan väärin on loogista, että tietynlaista auktoriteettia ei tule syntymään.

 

SKENAARIOAJATTELU

”Jos näemme edessä vain yhden polun, olemme pelkkiä matkustajia.”

Nokia uskotteli, että aiempi menestys takaa menestyksen myös tulevaisuudessa, joka ei tietenkään pidä paikkaansa. Fakta on se, että mitä menestyneempi yritys on, sitä enemmän sen tulisi suhtautua tulevaisuuteen, etsiä jatkuvasti uusia kehityskohteita ja kehittää toimintaansa.

Kun kaikki mahdolliset ja mahdottomalta tuntuvat skenaariot kirjoitetaan ylös, on mahdollista valmistautua jokaiseen vastaantulevaan tilanteeseen. Tämä toimenpiteen avulla on mahdollista toimia parhaalla tavalla ja tarttua tilanteeseen kuin tilanteeseen hyvinkin nopeasti.

 

PARANOIDI OPTIMISTI

Paranoidilla optimismilla tarkoitetaan yksinkertaisuudessaan sitä, että pelon ja hämmennyksen keskellä on mahdollista olla myös optimisti, koska on vakuuttunut siitä, että käsillä oleviin ongelmiin löytyy aina jonkinlainen ratkaisu. Samalla pitää olla kuitenkin paranoidi siinä määrin, sillä jotain saattaa mennä kuitenkin pieleen. Näin varaudutaan ongelmiin, sillä ongelmia on aina, myös silloin kun muut väittävät, ettei niitä ole. Tällä toimintatavalla johtajalla on kyky perehtyä parhaaseen ja pahimpaan vaihtoehtoon. Optimisti on vuorenvarma, että eteentulevista ongelmista selvitään, vaikkei niitä ennalta aina pystyisikään ehkäisemään.

Kirjassaan Siilasmaa jakaa yrittäjämäisen johtajuuden ”oppaaseen”, joka koostuu kymmenestä eri osatekijästä. Avaan seuraavaksi niitä lyhyesti.

 

1. VASTUUNTUNTO

Jos olet vastuutuntoinen ja yrittäjämäinen johtaja, välität aidosti liiketoiminnastasi, työntekijöistä, tuotteista ja asiakkaista. Siilasmaa esittelee omistajuuden tunteen erinomaisella vertauskuvalla: ”Vuokraat auton jossain vaiheessa erilaisiin käyttötarkoituksiin. Harva osa vuokraajista käy kuitenkaan pesettämässä autoa, sillä auto ei tunnu omalle.”. Vertauskuva kiteyttää erinomaisesti sen, mistä omistajuudessa on kyse. Jos työpaikkasi tuntuu vuokra-autolle, tällöin et koe omistajuuden tunnetta ja mitä luultavammin et halua nähdä yrityksesi eteen ylimääräistä vaivaa.

2. TOSIASIOIDEN TUNNUSTAMINEN

Ihminen joka tuntee vastuunsa, ei välttele tosiasioita. Hän puhuu niistä suoraan ja käsittelee ne mahdollisimman hyvin. Lisäksi yrittäjämäinen johtaja kantaa vastuunsa. Menestyvän yrityksen matkalla on aina ylä- ja alamäkiä, joten on turhaa ujuttaa syitä jollekin toiselle.

3. SINNIKKÄÄT PALKITAAN

Menestyksen eteen on nähtävä paljon vaivaa, sillä mikään ei tapahdu hetkessä. Vaikeissa tilanteissa yrittäjällä luovutus ei ole vaihtoehto. Vastaantuleviin haasteisiin on aina helppoa lähteä etsimään ratkaisua, kun osaksi yrityskulttuurin arkipäivää saadaan ajattelutapa liittyen siihen, että vaikeuksista tullaan selviämään aina.

4. RISKEJÄ ON OTETTAVA JA HALLITTAVA

Jos markkinoille tulee vaikkapa täysin uusi puhelinvalmistaja tai ylipäätänsä vanhalta puhelinvalmistajalta uusi laitemalli, on aina olemassa riski, että yritys tai tuote ei ota tuulta alleen. Osaksi riskien hallintaa kuuluu se, että niihin osataan reagoida ajoissa. Yrittäjän on pakko ottaa riskejä, sama pätee esimerkiksi sijoittamiseen. Nokian tapauksessa esimerkiksi yksi riskeistä oli Apple. Sen tullessa markkinoille siitä ei otettu tarpeeksi selvää ja reagoitu muutokseen, ainakaan oikealla tavalla.

5. OPINJANO

Jokaisella meistä olisi oltava jano oppia uutta, sillä muuten jäät todennäköisesti kehityksestä jälkeen. Esimerkiksi ohjelmointialalla markkinoille tulee jatkuvasti uusia toimintatapoja ja tekniikoita, joten jos et opi ja omaksu uusia asioita, muut ovat askeleen edellä. Erinomainen heitto Siilasmaalta oli se, että ”oppimista ei voi koskaan delegoida”, joka mielestäni tarkoittaa varsinkin sitä, että motivaatio ja toiminta on lähdettävä itsestä.

6. FOKUSOINTI

Kun tehtäviä asetetaan tärkeysjärjestykseen, eli priorisoidaan toimintaa, on oleelliseen keskittyminen huomattavasti helpompaa. Täten myös tehtävien delegointi kiireellisyyden mukaan on mutkatonta. Fokusoinnin ollessa onnistunutta, mahdollisuus menestykseen on suurempi.

7. KATSE TULEVAAN

Vaikka kuinka kiire olisi, tulee muistaa katsoa myös tulevaisuuteen. Jos asia ei ole jonkun vastuulla, niin se ei ole kenenkään vastuulla. Päävastuu kuuluu kuitenkin johtajalle. ”On turvallista katsoa kilpailijoita taustapeilien kautta, kuin seurata yhä kauemmas loittonevia takavaloja.”. Suurin virhe on jumittua paikalleen.

8. TIIMI ON AVAIN KOHTI MENESTYSTÄ

Luottamus on tiimityössä aina ytimessä. Jos ei ole luottamusta, ei tiimikään toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Voitot ja tappiot koetaan yhdessä, niistä otetaan oppia ja yhdessä tekemisestä nautitaan. Jos ympärilläsi on ihmisiä, jotka todella nauttivat siitä, mitä tekevät on askel menestykseen jälleen lähempänä.

9. KYSY MIKSI

Kysymyksillä ”mitä” ja ”miksi” on oleellinen ero, joka vaikuttaa lopputulokseen. Miksi -kysymyksestä tulisi aina lähteä liikenteeseen, tilanteessa kuin tilanteessa. Tällöin koko toiminta muokkautuu kysymyksen ympärille Golden Circlen mukaisesti.

10. MUISTA UNELMOIDA

”Jos ei koita, ei voita. – J.Bieck”

Unelmat ovat asia, joita tavoitella. Ne ajavat ihmisiä eteenpäin. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla asuessani ajattelin, etten kuitenkaan pääse Tampereelle opiskelemaan, kun sinne on ”niin vaikeaa” päästä. Käänsin ajatukseni kuitenkin ”mitä jos kuitenkin” -moodiin, tein töitä unelman eteen ja sain sen toteutumaan.

 

Summa summarum

Tilanne voisi olla nykypäivänä toinen, jos Nokia olisi silloisten vaikeuksien aikana esimerkiksi datan avulla keskittynyt tulevaisuutta ennakoiviin indikaattoreihin. Jatkuvien myyntilukujen laskemisen ja puhelinten palautusmäärien perusteella hälytyskellojen olisi tullut soida ja käynnistää muutos. Muuttuvilla markkinoilla muutosta kuitenkin usein vähätellään ja täten aliarvioidaan.

Paranoidi optimisti on kirja, josta sain todella paljon uutta oppia ja käytäntöön vietävää. Ehdottomasti jokaisen akatemialaisen tulisi kyseinen kirja lukea!

 

 

Lisää essee omaan suosikkilistaan