Tampere
26 May, Sunday
13° C

Proakatemian esseepankki

Palautteen merkitys työyhteisössä



Kirjoittanut: Julius Hirvonen - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

 

 

Johdanto

Miksi rakentavan palautteen antaminen on tärkeää? ”En halua antaa palautetta,
koska toinen osapuoli voi loukkaantua palautteen vastaanottamisesta”, olen kuullut
sanottavan. Se on ehkä yleisin ongelma palautteen antamisessa. Emme uskalla
antaa palautetta, vaikka palautteen merkitys työyhteisössä on korvaamatonta.
Olkoon roolisi esimies tai vasta aloittanut työharjoittelija niin palautetta pitää aina
antaa ja vastaanottaa puolin, jos toisin. Palautteen merkitys on tärkeää, jotta
työntekijät ja esimiehet voivat kehittää taitojaan ja saavuttaa tavoitteensa.

Vuorovaikutus on tärkeä väline organisaation luottamuksen ja sen jäsenten
hyvinvoinnin rakentumisessa ja sitä kautta yrityksen menestyksessä. Avoin ja
läpinäkyvä viestintä mahdollistaa ristiriidattoman ilmapiirin, jossa ihmiset voivat
vapautuneesti sekä kyseenalaistaa että perustella. Yksi vuorovaikutuksen
tärkeimmistä kanavista on palaute. Se on vuorovaikutusta, jossa on kaksi osapuolta:
antaja ja saaja, joilla molemmilla on oma vastuunsa palauteviestin välittymisessä.
(Häppölä, 2020)

Palautteen antaminen

Mikä palautteen antamisessa on niin vaikeata? Mitä avoimempi työyhteisö on, sitä
helpompaa on palautetta antaa. Ihmisenä pitää olla tarpeeksi vahva ottaa
rakentavaa kritiikkiä vastaan. Se kuuluu elämään, halusit tai et.
Olen itse työelämässä pitänyt monta 1 to1- keskustelua. Näissä
kehityskeskusteluissa on ollut tarkoitus saada työntekijä motivoitumaan entistä
enemmän työntekoon ja luoda hänelle lisää inspiraatiota. Hyvä 1 to1- keskustelu
auttaa työntekijöitä tunnistamaan vahvuutensa ja heikkoutensa, jotta he voivat
keskittyä kehittämään niitä.

Yritysvalmentaja Tapani Rinteen kirjoittamassa kirjassa “Myrskyn jälkeen (2009)” on
mainio malli ratkaisukeskeisestä palautekeskusteluista, mikä sopii erittäin hyvin
kaikkiin 1to1- keskusteluihin.

Ratkaisukeskeinen palautekeskustelun malli:

– Menneisyydestä etsitään poikkeamia ongelmasta, vahvuuksia, taitoja,
onnistumisia – EI syitä tai syyllisiä
– Nykyisyydestä etsitään syitä ja perusteluja muutokselle, ongelman
esiintymisen poikkeamia, omia vahvuuksia ja taitoja, pieniäkin onnistumisia –
EI ongelmaa ylläpitäviä tai muutosta estäviä tekijöitä
– Tulevaisuutta tutkitaan tai kuvitellaan, minkälaista on ilman ongelmaa, mitä
itse haluaa, millä perusteella voidaan tulevaisuutta todeta, että ongelma on
hoidettu pois päiväjärjestyksestä.

Kuinka sovellat tätä mallia työhösi? (Rinne 2009, 42)

Yksi entinen esimieheni antoi minulle aikoinaan vinkin, että aloita ja lopeta
kehityskeskustelu “hyvillä uutisilla”. Keskustelun välissä ovat ne “huonot uutiset”, eli
kriittisen palautteen antaminen työntekijälle. Tämä ei ollut huono vinkki, koska
keskustelu alkoi hymyillen ja positiivisella energialla sekä myös päättyi niin. Kyseinen
vinkki on enemmänkin mentaalisesti hyödyllinen, koska molemmille osapuolille jäi
hyvä mieli.

Palautteen vastaanottaminen

Meillä on kaikilla erilainen resistenssi palautteen vastaanottamiseen. (Häppölä 2020)
Kuinka useasti olet puolustanut tekojasi, vaikka tiedät olevasi väärässä? Entä kuinka
useasti olet syyttänyt toista osapuolta omista virheistäsi? Palautteen
vastaanottaminen voi joillekin olla mahdotonta. Olemme varmasti kaikki törmänneet
henkilöön, joka väittää olevansa aina oikeassa ja mikään asia ei ole ikinä hänen
syytään. Virheiden myöntäminen on äärimmäisen tärkeää työyhteisön kannalta.
Tietenkin virheiden myöntämisestä seuraa kritiikkiä, mutta kannustavassa
ilmapiirissä virheistä oppii, ja seuraavalla kerralla asiat hoituvat jo paremmin.

Palautteen vastaanottamisessa on tärkeää kuunnella toisen kritiikki loppuun. Älä
missään nimessä puhu päälle ja keskeytä. Monelle iskee heti puolustusmekanismi,
mikä ei aina ole hyvä asia. Argumentointi ja palautteen vastaanottaminen ovat
kuitenkin täysin eri asia. Rakentavassa keskustelussa palautteen vastaanottaminen
onnistuu hyvin.

1 to 1- keskusteluissa saat varmasti positiivista sekä negatiivista palautetta työn
tekemisestä. Ratkaisukeskeinen asenne toimii aina! “Mitä voisin jatkossa tehdä
paremmin?”

Palautteen merkitys

Jos palautetta annetaan arvostelevaan tai jopa aggressiiviseen sävyyn niin se johtaa
vain ja ainoastaan turhautumiseen. Turhautuminen tarttuu nopeasti muihin ja
pahimmassa tilanteessa se voi johtaa välinpitämättömyyteen. Ihmiset ovat erilaisia ja
tulkitsevat myös palautteen eri tavalla. Ihmistuntemus on monella tapaa tärkeä taito
työelämässä.

Palautteen antaminen tai vastaanotto toimii vain positiivisessa ilmapiirissä. Tämä
tarkoittaa juurit sitä, että työyhteisössä osataan antaa rakentavasti palautetta.

 

LÄHTEET:

Rinne, T. Myrskyn jälkeen. 2009. Hämeenlinna. Tammi

Häppölä, H. 2020. MILLAINEN SINÄ OLET PALAUTTEEN ANTAJANA JA
SAAJANA? Luettu 1.3.2022

https://www.wgh.fi/millainen-sina-olet-palautteen-antajana-ja-saajana/

 

 

Kommentit
  • Hyvä JJ! Olet valinnut tähän esseeseen erittäin tärkeän aiheen: palautteen ja sen merkityksen työyhteisössä. Kirjoitat fakta pohjaisesti ja arvostan sitä, että kerroit lyhyesti myös omia kokemuksiasi työelämästä, miten olet ollut antamassa ja saamassa palautetta esimerkiksi 1 one to 1 -keskusteluissa. Annat myös hyvän näkökulman siihen, miten palautetta kannattaa lähteä antamaan eli ns. hampurilaispalaute mallin eli kannattaa aloittaa ja lopettaa palautekeskustelu ”hyviin uutisiin” ja kertoa ”huonot uutiset” ikään kuin palautteen antamisen tilanteessa keskivaiheilla.

    Kehityskohtia tähän esseeseen voisi olla oikeinkirjoitus ja tekstin sujuvuus. Teksti itsessään sisälsi paljon faktaa ja suoraan käytäntöön vietävää asiaa palautteen antamisen ja saamisen näkökulmasta. Kuitenkin vahvat faktat ja asiarungot tekstissä voisivat linkittyä toisiinsa vielä paremmin jatkossa.

    Opin esseestäsi sen, että palaute tulee antaa suoraa ja se tulee vastaanottaa siitä näkökulmasta katsoen, että mitä voisin tehdä paremmin jatkossa. Lisäksi opin, että palaute tulee antaa toista kunnioittavasti ja kannattaa aloittaa ja lopettaa positiivisilla asioilla. Joten lopetan positiivisin sävyin tämän esseepalautteen: ”hyvää työtä vanhalta myyntikonnalta jatka kirjoittamista samaan malliin kehityskohdat muistaen ja kirjoita vielä jäljellä olevana Proakatemia aikana sellaisista aiheista, mitkä sinua itseä eniten kiinnostavat!

    Tämä essee on vertaisarvioitu keväällä huhtikuussa 2023 tiimikaverisi Kasimir Vuorisen toimesta!

    19.4.2023
Kommentoi