Otimme Saawana pajan nopealla aikataululla aiheesta ”palaute”, sillä se nousi keskusteluumme pajassa, joka koski psykologista turvallisuutta. Olemme Saawana antaneet ehkä liian vähän huomiota palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelulle. Muistan, kun ensimmäisenä tiimiyrityskeväänä harjoittelimme spontaanin positiivisen palautteen antamista, jolloin ideana oli siirtyä sen jälkeen negatiivisen palautteen antamiseen. Jälkimmäinen vaihe jäi ainakin itseltäni silloin kokematta, mutta kaikilla jäi tämä varmaan mieleen pyörimään, odottamaan hyvää hetkeä.

Palautteesta puhuttaessa olemme törmänneet akatemialla niin suomeksi kuin englanniksi niin sanottuun hampurilaismalliin (englanniksi sandwich). Hampurilaismallissa palautteen asiasisältö kätketään kahden positiivisen palautteen väliin (Ahlroth 2018). Hampurilaismallin käytön taustalla voi olla jalo ajatus siitä, että palautteenantaja haluaa palautteensaajalle mahdollisimman hyvän mielen, ikään kuin koiralle antaisi lääkkeen piilotettuna makkaranpalaan. Tässä tapauksessa idea on hyvä, mutta toteutus huono. Tiimissämme kuulimme kuitenkin monta tarinaa varusmiespalveluksesta, jossa ideakin on ollut huono ja toteutus vielä huonompi. Tutkitusti parhainkaan palautteenantomalli ei toimi, mikäli sitä ei toteuteta oikein.

Palautteen voi jakaa kahteen ylälajiin, positiiviseen ja negatiiviseen. Duunitorin artikkelissa kerrotaan positiivisen palautteen olevan työelämässä tarpeellista, jotta työmotivaatio pysyy yllä ja työyhteisön henki hyvänä. Negatiivinen palaute jakautuu kahteen omaan lajiinsa, rakentavaan palautteeseen ja hajottavaan palautteeseen. Rakentava palaute pyrkii kehittämään toimintaa. Hajottava palaute työelämässä on perustelematonta ja voi liittyä henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. (Duunitori 2021)

Jäin pohtimaan tätä väitettä ja sen todenmukaisuutta. Kuulostaa julmalta, että toistemme kehuminen olisi tarpeen siksi, että työmotivaatio pysyy yllä, eikä siksi, että ihminen puhtaasti ansaitsee kehuja silloin, jos on toiminut erityisen hyvin. Ehkä väite vastaa kuitenkin siihen, että no miksi.

Päätimme saawan 5.5.2022 pidetyssä pajassa, että jatkossa puhumme suoraan ja suoraan henkilöille, joita asiat koskevat, sekä puhumme asioista nimillä. Jatkossa siis meidän on pakko palauttaa mieleemme aktiivisesti palautteenannon keinot. Positiivista palautetta on muistettava antaa aina silloin kun on tarve, jotta jokainen meistä saa sekä positiivista että rakentavaa palautetta.

Lähteet:

Ahlroth, Aki. 2018. Palautteen antamisen hampurilaismalli kohtelee aikuisia kuin lapsia.  Duunitori – Johtaminen. 9.12.2018. Viitattu 29.4.2022. https://duunitori.fi/tyoelama/hampurilaismalli

Duunitori. 2021. Rakentava palaute on arvokas lahja – 5 tapaa, joilla paketoit sen fiksusti. Duunitori – Työyhteisötaidot. 7.12.2021. Viitattu 29.4.2022. https://duunitori.fi/tyoelama/rakentava-palaute-arvokas-lahja