Tampere
19 May, Sunday
22° C

Proakatemian esseepankki

Paikalliset yrittäjät pikkupaikkakuntien kantavana voimana



Kirjoittanut: Tuomas Kuusisto - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
-
-
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Suomea on pitkään riivannut maaseudun tyhjeneminen ja väestön pakkautuminen maakuntakeskuksiin sekä sittemmin kehyskuntiin. Yleinen ajatus kansan syvissä riveissä on, ettei maaseudulla ole työpaikkoja, tekemistä tai oikein mitään muutakaan – paitsi edullisia asuntoja ja pitkät välimatkat. Kuitenkin mielikuva autioituneista pikkukylistä, lakkautetuista kyläkouluista ja tyhjistä toimitiloista on varsin virheellinen, sillä taajamissa ja niiden ulkopuolella käy kova vilinä.

Kuka tai ketkä sitten pitävät pienten paikkakuntien päätä pinnalla? Monelle lienee selvää että vanhuksille tarvitaan hoitajat ja kouluihin keittäjät, mutta entä kuntasektorin ulkopuoliset työnantajat? Voisi kuvitella, ettei yrittäminen maaseudulla kannata ja täten yksityistä sektoria ei syrjäkylillä näkyisi eikä kuuluisi, mutta tosiasiassa esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on yhtä asukasta kohden 15,3 yritystä, kun vastaava luku Uudellamaalla on ”vain” 13,8 (Tilastokeskus 2014). Siispä voinee sanoa, että yrittäjät touhuavat maaseudulla kuin muurahaiset konsanaan. Yksityisen sektorin elinvoimaisuus muuttotappioisissakin maakunnissa näkyy myös työpaikkaomavaraisuudessa, joka on itse maakuntakeskukset poislukien sitä suurempi, mitä kauempana maakuntakeskuksesta ollaan (Tilastokeskus 2014). Tämän ansiosta monet pienet kunnat säilyivät itsenäisinä kuntaliitosten kulta-ajan läpi, sillä monet pikkupaikkakunnat eivät tosiasiassa halunneet liittyä suurempiin kuntiin joilla menee taloudellisesti huonommin. 

Yrittäjyydellä ja yrittäjyys henkisyydellä on suomalaisella maaseudulla pitkät juuret, mutta ajan saatossa se on monen muun asian tavoin muuttanut muotoaan. Ennen niin elinvoimainen maatalous on ainakin maatilojen lukumäärän ja sitä kautta työllistävän vaikutuksensa puolesta hiipumaan päin tilojen määrän laskiessa puoleen Euroopan Unioniin liittymisen (v. 1995) jälkeen, kun taas koneurakointi on noussut suurimmaksi maaseutuyrittäjien toimialaksi (MTK n.d.). Koneurakoinnin lisäksi erilaisia palveluita tarjoavia yrittäjiä on ilmestynyt maaseudulle samaan tahtiin kuin kaupunkeihinkin, ja lähes jokaisesta pikkukylästä voit löytää kampaajan, hierojan, tilitoimiston ja kiinteistöhuolto firman. Tällä onkin tärkeä merkitys maaseutukuntien elinvoimaisuuteen; omasta kunnasta todella löytyvät kaikki niin sanotut peruspalvelut, eikä kuntalaisten elämää hankaloita se, että tarvitsisi aina ajella suuremmalle paikkakunnalle hoitamaan päivittäisiä asioita. Monet kuntalaiset luonnollisesti suosivatkin oman paikkakunnan yrittäjien palveluita, ja näin syntyy positiivinen kehä joka pitää työpaikat kuntarajojen sisällä. 

Yrittäjillä on tärkeä rooli kuntien yhteisöllisyyden luojina; yrittäjät eivät pienillä paikkakunnilla näyttäydy kuntalaisille etäisinä ja nimettöminä palveluntuottajina kuin kaupungeissa – tilitoimiston sihteeri saattaa olla naapurisi ja kampaajasi käydä samalla kuntosalilla. Siispä asiointiin liittyy myös vahva sosiaalinen puoli: yrittäjät ovat tuttavia ja heidän palveluidensa äärelle usein päädytään ystävän suositusten perusteella. Tämä tuttavallisuus yrittäjien ja asiakkaiden välillä luo pienten paikkakuntien asukeille tunteen yhdessä toimimisesta ja yhteen hiileen puhaltamisesta, ja siten sitouttaa ihmisiä paikkakunnille. Varjopuolena saattaa olla toisaalta huonon maineen kiiriminen nopeasti, ja paikallisen yrittäjän täytyykin olla huolellinen siinä miten asiakkaansa kohtaa ja kohtelee, ja kuinka mahdolliset ongelma- ja kiistatilanteet ratkaisee.

Niin maalla kuin kaupungissa, yrittäjyys on usein periytyvää ja lapset jatkavat vanhempiensa yrityksiä. Maaseudulla ilmiö kuitenkin korostuu suuren osan yrityksistä ollessa perheyrityksiä, ja tervetulleena lieveilmiönä seuraava sukupolvi jää asumaan ja jatkamaan yritystoimintaa synnyiseuduilleen. Perheyritysten vaikutus maaseutukuntien elinvoimaisuuteen on yllättävän suuri, sillä omistajanvaihdoksien onnistumisella saattaa olla merkittävä vaikutus kunnan tulevaisuudennäkymiin (Huovinen 2021). Perheyrittäjyys siis paitsi sitouttaa seuraavan sukupolven kuntaan asumaan, myös tuo kuntaan työpaikkoja perheen ulkopuolisille ja saattaa vaikuttaa merkittävästi kunnan talouteen ja työpaikkaomavaisuuteen. Ison yrityksen siirtyminen muualle tai sen alasajo saattaa siis jopa kaataa kunnan talouden, tai epäedulliset olosuhteet yrittäjille kunnan sisällä ajan saatossa näivettää kunnan lähes huomaamatta. 

Mielenkiintoinen kysymys on nykyaikana se, että onko maaseutu itse asiassa ainoa paikka missä pienyrittäjä voi menestyä? Suurten kaupunkien keskustat ovat täynnä suuria ketjuja, jotka vievät elintilan pienemmiltä yrityksiltä. Suuret ketjut ovat jo pitkään optimoineet toimintaansa ja levittäneet lonkeronsa ympäri maata, tai peräti maailmaa. Kuka uskaltaa perustaa hampurilaisbaarin kalliilla kustannuksilla ja ilman alkupääomaa kaupungin keskustaan, jos kaupungissa on jo kymmenen Hesburgeria? Tai kuka uskaltaa vuokrata kalliilla tilat kuntosalia varten kaupungin keskustasta, kun samassa korttelissa saattaa jo olla alle 20 euroa kuussa kuluttajalle maksava ketjukuntosali? 

Tilanne maaseudun pienellä kylällä on toinen, siellä ei suuret ketjut valmiilla konsepteillaan vie yrittäjältä elintilaa, mutta onko asiakaskuntaa tarpeeksi? Juuri tästä syystähän ketjut eivät rantaudu pienille paikkakunnille, volyymi ei ole tarpeeksi suuri. Vaatii pienyrittäjältä siis uskallusta lähteä toimimaan pienillä markkinoilla, mutta palkintona saattaa olla uskollinen asiakaskunta, vakiintuneet asiakassuhteet ja monopoliasema. Paikalliset yrittäjät ovat pikkupaikkakuntien kantava voima, ja pikkupaikkakunta monen yrittäjän vakaa kasvualusta.

 

Lähteet: 

 

Tilastokeskus. 2014. Työpaikkaomavaraisuus kuntien tunnuslukuna. Verkkosivu. Viitattu 1.5.2023.

https://tilastokeskus.fi/artikkelit/2014/art_2014-05-26_003.html?s=5&tulosta

 

MTK. N.d. Maaseudun monipuolinen yrittäjyys. Verkkosivu. Viitattu 1.5.2023. https://www.mtk.fi/maaseudun-monipuolinen-yrittajyys

 

Huovinen, J. 2021. Omistajanvaihdokset ovat pienten kuntien kohtalonkysymys. Verkkosivu. Viitattu 1.5.2023.

https://ov-foorumi.fi/omistajanvaihdokset-ovat-pienten-kuntien-kohtalonkysymys/

Jos olisin tiennyt, että aikuinen voi olla näin tyhmä. Olisin vieläkin lapsi.

Kommentoi