Tampere
24 May, Friday
25° C

Proakatemian esseepankki

Osuuskunnan perustaminen – Paperiviidakko



Kirjoittanut: Satu Turunen - tiimistä Kaaos.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kauppa- ja varallisuusoikeuden pääpiirteet
Esko Hoppu
Kari Hoppu
Esseen arvioitu lukuaika on 9 minuuttia.

Kirjoittajat: Ismo Huusko, Kiia Räty, Meri Murtonen ja Satu Turunen 

 

 

JOHDANTO 

 

TAMK Proakatemialla opiskelu tapahtuu opiskelijoiden muodostamissa tiimiyrityksissä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että puolessa välissä ensimmäistä opiskeluvuotta opiskelijat jaetaan noin 20 hengen ryhmiin, joissa he perustavat osuuskunnan. Osuuskunnan kautta he sitten harjoittavat yrittäjyyttä. Liiketoiminta koostuu yleisimmin rahankeruusta, eli esimerkiksi B2B-myynnistä, sekä osuuskunnan omista projekteista. Projektit voivat olla esimerkiksi kahvilayrittäjyyttä, tuotteiden myyntiä tai vaikka siivouspalvelun pyörittämistä. Ennen tätä kaikkea on kuitenkin perustettava itse tiimiyritys, ja sehän se vasta prosessi onkin.  

 

Osuuskunnan perustamisen yksi tärkeimpiä vaiheita on itse perustamispaperien täyttäminen ja niiden eteenpäin lähettäminen. Päätimme lähteä kirjoittamaan esseetä osuuskunnan perustamisesta jätettyämme perustamispaketin postilaatikkoon kohti Patentti- ja rekisterihallitusta. Prosessi itsessään oli melko selkeä ja ohjeita löytyi monelta taholta. Meitä huolestutti lähinnä kansainvälisen osuuskunnan kasaaminen ja siihen liittyvät muotoseikat. Esseen tekovaiheessa perustamispaperit ovat menneet käsittelyyn eivätkä onneksi tulleet maitojunalla takaisin korjaukseen. Olemme jo saaneet osuuskuntamme Y-tunnuksen, mutta odottelemme edelleen Kaupparekisteriin hyväksymistä.  

 

 

TIIMIMME MUODOSTUMINEN 
 

Meidän tiimimme KAAOS Projects Osk syntyi hyvin eri tavalla kuin koskaan aiemmin Proakatemialla. Saimme nimittäin tiimiimme opiskelijoita niin sanotusti kolmesta eri ryhmästä: suomenkieliseltä puolelta, englanninkieliseltä puolelta, sekä keväällä 2022 aloittaneelta influencer-puolelta. Monien muutoksien ja mutkien jälkeen, oli päätetty muodostaa yksi “sekatiimi” joka on meidän tiimimme. Me kirjoittajat tulemme suomenkieliseltä puolelta, ja saimme itse halutessamme liittyä tällaiseen uuteen enkkutiimiin. Tartuimme tilaisuuteen, sillä näemme ideassa paljon potentiaalia.  

 

Tiimiyrityksemme on siis englanninkielinen, vaikka meiltä löytyykin hyvin monenlaista kieliosaamista. Englanti on yhteinen kieli, jota kaikki ymmärtävät, jonka takia on luonnollisinta valita työskentelykieleksi englanti. KAAOS sai myös huippuvalmentajan, jolla on monen vuoden kokemus tiimiyritysten valmentamisesta. Alku oli tietenkin hankalaa, niin kuin kaikilla muillakin uusilla tiimeillä, mutta tiimissämme on paljon potentiaalia kasvuun ja menestykseen. Meillä on sama vahvuus ja heikkous, mikä on erilaisuus, mutta haluamme valjastaa siitä pelkästään vahvuutemme. Tiimimme on hyvin monipuolinen, meillä on erilaisia ihmisiä ja paljon kulttuurieroja. Lisäksi emme tunteneet toisiamme entuudestaan kolmen eri ryhmän sekoittamisen takia, mutta olosuhteisiin nähden olemme pärjänneet hienosti.  

 

Tiimiytyminen on aikaa vievä prosessi edellä mainittujen ihmisten eroavaisuuksien ja kulttuurierojen vuoksi. Monet suomenkieliset tiimit pääsivät heti työn tekoon ja keskittymään liiketoimintaan, koska he ovat oppineet tuntemaan toisensa jo syksyllä perusopintojen yhteydessä. Meidän tiimissämme suurin osa ihmisistä ei tuntenut toisiaan tiimiä perustaessa ja nyt talvi on pitkälti mennyt toisista oppimisessa ja yhteisen sävelen löytämisestä. Kansainvälistyminen on niin tulevaisuutta, kuin tätä päivää myös yritysmaailmassa, joten nyt meillä on mahdollisuus oppia, kuinka kansainvälinen tiimiyritys toimii ja työelämään tämä antaa meille loistavat eväät, jota monella ei vielä ole. Toimimme siis suunnan näyttäjinä niin Proakatemialla, kuin yritysmaailmassa. 

 

Kansainvälisessä tiimissä tiimiytymisen merkitys korostuu, sillä eri kulttuureissa on erilaisia tapoja toimia, työskennellä ja kommunikoida. Tiimiytymisen avulla pystymme ymmärtämään eroja ja oppimaan uutta niin itsestämme, kuin muistakin. Tämän tehtävänä on edistää yhteistyötä ja avointa kommunikaatiota tiimin sisällä. Sen tehtävänä on myös opettaa meitä käsittelemään konflikteja ja sitouttaa meitä kohti yhteisiä tavoitteita.  

 

Osuuskunnan perustamiseen valitsimme oman tiimin, joka oli vastuussa perustamispaketin tekemisestä. Syvennymme itse papereiden tekoon myöhemmin tämän esseen aikana. Perustamispapereihin oli kuitenkin kirjattava osuuskunnan hallitus, sekä pakollinen hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen lisäksi muodostimme tiimiimme eri osastoja, kuten admin, HR, finance, marketing ja sustainability. Hallituksen vastuulla on pitää huolta, että tiimi toimii oikein ja tarpeen tullen puuttua epäkohtiin tai jopa ääritapauksissa keskustella osuuskunnan jäsenen erottamisesta. Osastoilla puolestaan on omat vastuualueensa, eli finance-osasto pitää huolen osuuskunnan talousasioista ja marketing-osasto markkinoinnista. Hallituksen ja osastojen lisäksi tiimimme rakenteeseen kuuluu business leader (BL) ja team leader (TL). BL on vetovastuussa osuuskunnan taloudellisesta puolesta ja TL tiimistä kokonaisena. Olemme kokeneet tällaisen rakenteen erittäin toimivaksi näiden ensimmäisten kuukausien aikana. 

 

Yritystä perustettaessa monen mielessä pyörii suuri kysymys: mikä tulee yrityksen nimeksi? Meidän osuuskuntamme antoi tämän vastuun markkinointiosastolle. Varasimme yhden tapaamisen pelkästään nimen keksimiselle, jolloin käytimme ideointiin brainstorming-tekniikkaa, eli hulluimpienkin ideoiden heittelyä. Loppujen lopuksi vastaan tuli sana “kaaos”, joka puhutteli meitä. Lähdimme pyörittelemään sanaa ja sen eri merkityksiä, kunnes tykästyimme siihen paljon. Se kuvasi meitä. Olimme monipuolinen ryhmä täynnä vahvoja yksilöitä, jotka omaavat kuitenkin samanlaiset arvot. Emme näe kaaosta huonona asiana, vaan meille se tarkoittaa uutta ja innovoivaa. Yksi sloganimme syntyi ihan vahingossa yhden pajan aikana: “after chaos comes change” eli kaaoksen jälkeen tulee muutos. Haluamme uudistaa maailmaa ja tehdä siitä paremman paikan kyseenalaistamalla vanhoja kaavoja.  

 

 

MIKÄ ON OSUUSKUNTA? 

 

Yksi Suomen suosituimmista yritysmuodoista on osuuskunta. Useissa yritysmuodoissa päätavoitteena on voiton maksimointi, kun taas osuuskunnassa sen jäsenet käyttävät osuuskunnan tarjoamia palveluita hyväkseen.  Osuuskunta on muodoltaan juuri sopiva usealle jäsenelle ja yrittämisen kokeiluun, sillä jokaisella jäsenellä on yhtä paljon päätösvaltaa ja yrityksen perustamis- kustannukset ovat matalat. Yrityksen osakkaat voivat myös tehdä erilaisia projekteja eikä kaikkien tarvitse tehdä samaa asiaa.  Osuuskunnan tulojen ylijäämästä osakkaat voivat halutessaan nostaa palkkaa. Osuuskunnan muuttaminen osakeyhtiöksi on myös mahdollista, mikäli osuuskunnan tavoitteet painottuvat liiketoiminnan ja tulojen kasvattamiseen. (Osuuskunnan perustaminen n.d.) 

 

Toisaalta yritysmuodon vaihdoksen voi tehdä myös toiseen suuntaan tehden näin ollen osuuskuntatoiminnasta melko vapaata. Yksityistä osakeyhtiötä osuuskunnaksi muutettaessa täytyy huomioida osakeyhtiön osakkeenomistajien määrä, joka määrittelee yhtiörakenteen. Lähtökohtaisesti kuitenkin tällainen päätös yritysmuodon muuttamisesta voidaan tehdä vain kaikkien osakkeenomistajien sekä optio-oikeuksien sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoiden suostumuksella. (Hoppu & Hoppu 2016.) 

 

Suomessa yritykset jaetaan pääomayrityksiin ja henkilöyrityksiin. Osuuskunta sekä osakeyhtiö kuuluvat pääomayrityksiin ja henkilöyrityksiin kuuluvat kommandiittiyhtiöt ja avoimet yhtiöt. Henkilöyhtiöissä yhtiömiehet ovat henkilökohtaisella omaisuudellaan vastuussa veloista ja velvoitteista, kun taas pääomayritykset ovat itsessään verovelvollisia oikeushenkilöitä. Suurimmat erot henkilöyrityksillä ja pääomayrityksillä on vastuissa ja verotuksessa. Osuuskunnan voi halutessaan perustaa yksi henkilö kuten myös osakeyhtiön, mutta yleensä perustajia on useampia varsinkin osuuskunnissa (Moilanen, Peltokoski, Pirkkalainen & Toivanen 2014, 222–225). 

 

Yksi osuuskunnan ja osakeyhtiön merkittävimmistä eroista on yrityksen pääoman käyttäytyminen. Osakeyhtiössä on aina tietty määrä osakkeita, vaikka jäsenmäärä vaihtelisi. Osakeyhtiöön liittyminen ei ole yhtä yksinkertaista kuin osuuskuntaan vaan se vaatii aina erityisjärjestelyitä, joita kutsutaan osakeanniksi. Osakeyhtiöt jaetaan myös niiden suuruuden perusteella kahteen eri ryhmään, jotka ovat julkiset osakeyhtiöt ja yksityiset osakeyhtiöt. Julkisissa osakeyhtiöissä pääoma on vähintään 80 000 euroa, kun taas yksityisessä osakeyhtiössä pääoman määrän täytyy olla vähintään 2500 euroa. Osuuskunnissa ei ole vastaavanlaisia vaatimuksia niiden pääomalle ja myös jäsenten vaihtelu osuuskunnan sisällä on sujuvaa. Jäsenten vaihtuessa myös osuuskunnan pääoma muuttuu. Osuuskuntaa perustaessa tulee harkita, kuinka saa liiketoiminnastaan kannattavaa perustamiskustannusten ollessa alhaiset. Investointien tekeminen tulee nopeasti vastaan ja myös käyttöpääomaa tarvitaan liiketoiminnan aloittamiseksi ja kehittämiseksi. (Moilanen ym. 2014, 226.) 

 

Vaikka jollakin osuuskunnan jäsenellä omistusosuus on jäsenmaksua suurempi, hänellä ei silti ole enempää päätösvaltaa, kuin muilla osuuskunnan jäsenillä, mikäli säännöt eivät toisin sano. Osakeyhtiön sisäisen äänestämisen äänimäärät perustuvat osakkaan omistamiin osakkeiden määrään eli kun osakkaalla on enemmän osakkeita, hänellä on myös enemmän vaikutusvaltaa. Osuuskunnassa lähtökohtaisesti kaikilla on saman verran vaikutusvaltaa omistusmääristä riippumatta. Olennainen ero osuuskunnan ja osakeyhtiön välillä on myös se, että osuuskunnan osuuksia ei voi siirtää samalla tavalla, kuin osakeyhtiössä. Osuuskunnassa on vain kolme vaihtoehtoa osuuksien muuttumiseen ja ne ovat jäsenen liittyminen, eroaminen tai erottaminen. Tämä mahdollistaa varman pohjan osuuskunnan toiminnalle ja vähentää riskejä liittyen osuuksien muuttamiseen vastoin yhteisiä tavoitteita.  Osuuskunta soveltuu erinomaisesti yhdessä tekemiseen sen joustavuuden ansiosta. (Moilanen ym. 2014, 226–230.) 

 

 

PERUSTAMISASIAKIRJAT 

 

Lähdimme perustamistiimimme kanssa tutkimaan, mitä meidän tulee ottaa huomioon osuuskunnan papereita laatiessa, sillä tavoitteemme oli hoitaa paperityöt ykkösellä maaliin, sekä välttyä ylimääräiseltä työltä. Onneksi tässäkin asiassa ei tarvinnut olla täysin yksin, vain saimme kummitiimiltämme SYNTRE:ltä hyviä vinkkejä papereiden laatimiseen. Proakatemialla on tapana nimetä jokaiselle uudelle tiimille vanhemman vuosikurssin tiimi auttamaan, neuvomaan ja tukemaan. Olemme saaneet kullanarvoisia neuvoja SYNTRE:ltä, emmekä olisi päässeet alkuun ilman heitä. Löysimme myös todella kattavan infopaketin osuuskunnan perustamisesta Pellervon Osuuskunnan perustajan oppaasta, johon on myös tässä esseessä viitattu. Meillä on itsellämme vastuu kysyä muilta ja etsiä tietoa, tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka Proakatemia toimii. 

 

Osuuskunta syntyy rekisteröimällä ja on aina velvollinen tekemään rekisteröimisilmoituksen kaupparekisteriin. Osuuskunnan perustamisilmoitus lähetetään paperisena postitse Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kaupparekisteriin. Perustamisesta ilmoitetaan PRH:n ja Verohallinnon yhteiseen yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ). Osuuskunta perustetaan kirjallisella perustamissopimuksella, jonka allekirjoittajat ovat osuuskunnan perustajia, joista tulee samalla osuuskunnan jäseniä. Perustajana voi olla yksi tai useampia henkilöitä. Myös ulkomaalainen, jolla on pysyvä asuinpaikka ETA-alueen ulkopuolella voi toimia osuuskunnan perustajana. (Pellervo n.d.) 

 

Huomioitavaa on, että osuuskunnan perustamisilmoitus maksaa 380 euroa. Hinta vuonna 2023. (PRH n.d). Tästä on hyvä keskustalla tiimin kanssa, jotta löydätte teille toimivan tavan maksun suorittamiseen sillä osuuskuntaa perustettaessahan ei vielä yhteistä pankkitiliä ole. Maksu tulee tehdä ennen perustamispapereiden lähettämistä, sillä suoritetusta maksusta liitetään tosite mukaan perustamispakettiin. Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta löytyy selkeät ohjeet maksun suorittamiseen. 

 

 

PERUSTAMISPAKETTI  

 

YTJ:ssä, eli yritys- ja yhteistietojärjestelmässä on kattava paketti, josta löytyy kaikki tarvittavat tiedot osuuskunnan perustamiseen. Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) perustamispaketista löytyy kaikki osuuskunnan perustamisessa ja rekisteriin ilmoittamisessa tarvittavat asiakirjat: perustamissopimus, osuuskunnan säännöt, perustamisilmoituslomake Y1, kaupparekisterin liitelomake 2 ja henkilötietolomake. PRH:n perustamispaketti on suunniteltu osuuskunnalle, jolle riittää vakiomuotoiset säännöt. 

Linkki perustamispakettiin: https://www.ytj.fi/material/collections/130qAsSyM/jkjYutqru/osuuskunta-perustamispaketti.pdf 

 

Ohjeet olivat selkeät myös kansainvälisessä tiimissä toimimiseen ja uskommekin, että tiimityöllä ja tarkkaavaisuudella saimme paperit ykkösellä maaliin. Alkukartoituksessa kävimme läpi kaikki perustamissopimuksen kohdat ja lähdimme syventymään, mitä meidän tulee näiden eteen tehdä ja miten tuomme tärkeät sopimukselliset asiat ymmärrettävästi tiimillemme esille.  

Perustamissopimuksessa tulee olla laissa määrätty vähimmäissisältö, joita ovat: 

  1. sopimuksen päivämäärä 
  2. kaikki perustajajäsenet ja kunkin merkitsemät osuudet 
  3. osuudesta osuuskunnalle maksettava määrä (osuuskuntamaksu) 
  4. osuuden maksuaika  
  5. osuuskunnan hallituksen jäsenet (Pellervo n.d.) 

Asiakirjoissa on mainittava myös tilintarkastaja ja mahdollinen varatilintarkastaja, jos sellaiset valitaan. Päätimme itse merkitä rastin “tilintarkastajia ei ole valittu” -ruutuun. Toinen mainittava asia on osuuskunnan tilikausi, joka normaalisti on 12 kuukautta. Tilikausi ilmaistaan kuukauden päivänä, jolloin tilikausi alkaa ja jolloin se päättyy. Esim.” osuuskunnan tilikausi on 1.1.–31.12.” Valitsimme oman tilikautemme olevan juuri tuo 1.1.–31.12. selkeyden ja sen faktan vuoksi, että valmistumme jouluna 2025 eli juuri 3 tilikautta tulee sopivasti. (PRH n.d.) 

 

 

KAUPPAREKISTERI 

 

Kaupparekisteri on rekisteri suomalaisista yrityksistä, jota hallinnoi Patentti- ja rekisterihallitus eli PRH. Kaupparekisteriin on kerätty koko maan kattavat viralliset tiedot yrityksistä ja tunnistetietona yrityksistä käytetään Y-tunnusta. 

 

Osuuskunta on ilmoitettava rekisteröitäväksi kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa osuuskunnan perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Ilmoitus tehdään perustamisilmoituslomakkeella Y1 sekä täytetään liitelomake 2 ja henkilötietolomake, jotka löytyvät myös Pellervon perustamispaketista. Osuuskuntaa rekisteröitäessä kaupparekisteri tarkastaa sääntöjen määräysten lainvoimaisuuden ja palauttaa paperit takaisin, jos havaitsee lain tai muun hyvän tavan vastaisia asetuksia. (Pellervo n.d.) 

 

Kaupparekisterin perustamisilmoituksen tekemisestä ovat vastuussa osuuskunnan hallituksen varsinaiset jäsenet. Perustamisilmoituslomakkeet (perustamisilmoituslomake Y1, liitelomake 2 ja henkilötietolomake) jätetään alkuperäisinä. Mukaan ilmoitukseen liitetään seuraavat liitteet: 

  1. perustamissopimus alkuperäisenä 
  2. osuuskunnan säännöt 
  3. pöytäkirja hallituksen puheenjohtajan valinnasta (puheenjohtaja voidaan nimetä myös perustamissopimuksessa) 
  4. tosite (kuitti tai tiliote) suoritetusta käsittelymaksusta. (Pellervo n.d.) 

 

 

OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT  

 

Osuuskuntaa rekisteröitäessä kaupparekisteriin on perustamissopimukseen liitettävä kopio osuuskunnan virallisista säännöistä, joita osuuskunta toiminnallaan noudattaa. Nämäkin liitteet tulee toimittaa perustamispaketin mukana paperisena. Osuuskuntalain säännökset ovat suurimmalta osin tahdonvaltaisia eli osuuskunta voi omissa säännöissään määrätä asiasta toisin. Jäsenillä on osuuskuntalain 1 luvun 9§ mukaan oikeus määrätä säännöissä osuuskunnan toiminnasta. Toki sääntöihin ei voi ottaa määräyksiä, jotka olisivat osuuskuntalain tai muun lain vastaisia. Kaikki osuuskunnan toimintaan liittyvät asiat, joista ei olla määrätty osuuskunnan säännöissä, ratkaistaan osuuskuntalain mukaisesti. (Pellervo n.d.) 

 

Omalla kohdallamme säännöt tehtiin myös englanniksi. Koska osuuskunnan voi Suomessa rekisteröidä vain suomeksi ei ongelmaa ollut niinkään PRH puolesta vaan, miten saada kaikki ymmärtämään viralliset säännöt oikein. Käännöstyö itsessäänkään ei ole yksinkertaista esimerkiksi sanojen tyylierot saattavat muuttaa asian merkitystä, jolloin toisella kielellä tarkoitetaan hieman eri asiaa.  

 

Osuuskuntalain 3 luvussa mainitaan pakollisista määräyksistä, jotka tulee sisällyttää osuuskunnan sääntöihin. Nämä pakolliset mainittavat kohdat ovat: 

  1. osuuskunnan toiminimi 
  2. osuuskunnan kotipaikka, joka tulee olla Suomen kunta 
  3. osuuskunnan toimiala 

Osuuskunta voi päättää käyttää nimeään kahdella tai useammallakin kielellä. Mikäli osuuskunta päättää näin toimia on jokaisen toiminimen ilmaisu mainittava säännöissä. Nimeä valittaessa tarvitsee huomioida, että osuuskunnan toiminimen täytyy olla yksilöivä sekä erottua jo muista rekisteröidyistä toiminimistä tai olla niihin sekoitettavissa. Toiminimilain mukaan osuuskunnan toiminimessä tulee olla sana ”osuuskunta” tai yhdysosa ”osuus” tai lyhennys ”osk”. Jos osuuskunnalle valitaan vieraskielinen toiminimi, tulee muotojen olla käännöksiä suomenkielisestä toiminimestä. Eli osuuskunnalla ei voi olla eri toiminimiä eri kielillä. (Pellervo n.d.) Valitsimme itse tiiminä käyttää pelkästään suomenkielistä muotoa nimestä Kaaos, vaikka englanniksi käännös olisi ollut suora Chaos. Ajattelimme yhden nimen käytön ehkäisevän sekaannuksia ja selkeyttävän myöskin osuuskunnan markkinointia.  

 

Osuuskunnan toimialasta käy ilmi millä alalla osuuskunta toimii esimerkiksi ajoneuvojen korjaus, josta käy ilmi mitä osuuskunta tekee. Toimialoja voi merkitä useamman ja tuleekin olla mainittu kaikki ne alat, joilla osuuskunta toimii ja näiden täytyy olla totuudenmukaisia. Toimialaa ei tule kuitenkaan kirjoittaa liian laveasti, jotta rekisteröinti sujuu helpommin. Myöskin toiminimisuoja määräytyy viimekädessä yrityksen tosiasiallisen toimialan perusteella. (PRH n.d.) Proakatemialla lähtökohtaisesti jokainen tiimiyritys valitsee toimialakseen ”muut palvelut liike-elämälle ja kaikki muu laillinen liiketoiminta”. Tämä mahdollistaa kaikenlaisten projektien toteuttamisen ja omanlaisen liiketoiminnan harjoittamisen. Toki toimiala on näin ollen lavea, mutta kapeammin rajattu merkintä rajoittaisi osuuskunnan toimintaa liiaksi ja rajaisi varmasti monia projekteja ulkopuolelle. 

 

Säännöillä pyritään räätälöimään osuuskunnan toiminta niin, että se parhaiten palvelee osuuskuntaa ja sen jäseniä. Osuuskunnan voi perustaa käyttämällä osuuskuntalain vähimmäissisällön mukaisia minimisääntöjä. Kuitenkaan minimivaatimukset täyttävät säännöt harvoin riittävät, mutta toisaalta kannattaa välttää myös osuuskunnan toimintaa liian tarkasti rajaavia sääntöjä, ettei niitä tarvitse lähteä myöhemmin muuttamaan. Sääntöjen muuttaminen myöhemmin edellyttää aina vähintään kahden kolmasosan määräenemmistön hyväksymistä, ne kannattaa siis laatia perustamisvaiheessa huolellisesti. (Pellervo n.d.) Päädyimme itse tekemään muutoksia muun muassa jäsenen irtisanoutumiseen ja osuuskuntamaksuun, koska koimme niiden olevan tarpeellisia osuuskunnallemme. 

 

 

POHDINNAT 

 

Proakatemialla jokainen tiimi perustaa osuuskunnan ja se onkin kaikista sopivin yritysmuoto tiimiyrittämiseen. Siinä kuitenkin ajetaan taloudellista yhteistoimintaa osuuskunnan omien jäsenten eduksi. Osuuskunta osoittautui olevan todella joustava ja sopiva juuri pienyritysten yritysmuodoksi ja sen perustaminen monen jäsenen kanssa onnistui mutkitta. Osuuskunta on myös hyvä väline yrittäjien väliseen yhteistyöhön ja jäsenten oman työn laskutus osuuskunnalta onnistuu kätevästi. Osuuskunnan perustamiseen ei myöskään tarvitse suurempaa pääomaa vaan pienemmälläkin investoinnilla pääsee alkuun.  

 

Huomasimme kuitenkin prosessin alussa, että vaikka osuuskunta on todella joustava yritysmuoto sen perustaminen ei olekaan aivan yksinkertainen homma. Jouduimme pohtimaan ja selvittämään monia kohtia niin perustamispapereissa kuin säännöissäkin ennen papereiden virallista täyttämistä. Voisi jopa sanoa, että osuuskunnan perustaminen on hankalampaa kuin vaikkapa osakeyhtiön perustaminen. Osuuskunnan toimintaa kuitenkin ohjaa niin moni seikka, joista täytyy sopia jäsenten kanssa kuten jäsenyyden ehdot, hallitus sekä säännöt, jotka kirjoitimme myös englanniksi.  

 

Moilanen ym. (2014) nostavat kirjassaan Uusi osuuskunta – tekijöiden liike, mielenkiintoisen vertauksen, jonka mukaan osuuskuntaan kannattaa suhtautua kuten rakastumiseen. Alun hullaantumisen jälkeen alkaa arki, jonka järjestäminen on pidemmän päälle olennaisinta. Onnellisten suhteiden perustana on avoimuus, luottamus ja tasavertaisuus. Nämä ovat myös hyviä lähtökohtia osuuskunnalle. Tärkeää on löytää uusia keinoja, joilla hullaannutte aina uudelleen ja uudelleen. (Moilanen ym. 2014, 203.) 

 

Yhteenvetona paperiprosessistamme nostamme yhteistyön merkityksen. Yhteistyö on osuuskunnan perusta, sekä sen toiminnan ydin. Pelkästään jo sillä, että lähdimme tähän perustamisprosessiin tiiminä, on merkityksellistä osuuskunnallemme. Tavoitteenamme on luoda tiimissämme vahvaa yhteisöllisyyttä, kehittää vuorovaikutustaitojamme, sekä edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Mikä siis onkaan parempi tapa, kun lähteä rohkeasti mukaan eri projekteihin, mahdollisimman avoimin mielin.  

 

 

LÄHTEET 

 

Hoppu, E. & Hoppu, K. 2016. Kauppa- ja varallisuusoikeuden pääpiirteet. E-kirja. Helsinki: Alma Talent oy. Viitattu 18.3.2022. Vaatii käyttöoikeuden. https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/JAEBGXBTDG# 

Moilanen, H. Peltokoski, J. Pirkkalainen, J. & Toivanen, T. 2014. Uusi osuuskunta – Tekijöiden liike. Helsinki: Into Kustannus Oy. 

Pellervo. n.d. Osuuskunnan perustamisen käytännön toimet. Verkkosivu. Viitattu 22.3.2023. https://perustajanopas.pellervo.fi/osuuskunnan-perustamisen-kaytannon-toimet/ 

Pellervo. n.d. Säännöt selkeiksi (osuuskunnan mallisäännöt). Verkkosivu. Viitattu 28.2.2023. https://perustajanopas.pellervo.fi/osuuskunnan-mallisaannot/ 

PRH. n.d. Osuuskunnan perustamispaketti. Verkkolomake. Viitattu 26.3.2023. https://www.ytj.fi/material/collections/130qAsSyM/jkjYutqru/osuuskunta-perustamispaketti.pdf 

Osuuskunnan perustaminen. n.d. Yrityksen perustaminen. net. Viitattu 6.3.2023 

https://yrityksen-perustaminen.net/osuuskunnan-perustaminen/ 

 

Kommentoi