Kävin Tiimimestari valmennuksen 2020-2021. Se oli opettavainen valmennus. Teemat, joihin uppouduimme, oli hyvin tuttuja jo Proakatemialta, mutta lähdin innokkaana silti tutkimaan millaisia ajatuksia ja oivalluksia herää, kun dialogia käydäänkin täysin eri ihmisten kanssa niin, että he ovat työnsä puolesta siellä. Pohdin alkuun vaikuttaakohan tietylainen työ identiteetti siihen, kuinka ihmiset ovat valmennuksessa. Olin myös erittäin kiinnostunut valmentamisesta ja halusin ymmärtää siitä lisää. Olin siis erittäin utelias siitä, kuinka tällainen vuoden valmennus kuljetetaan läpi, millainen valmentajien rooli tässä prosessissa on sekä kuinka he luovat luottamusta tiimiin. Tämä osuus oli lähtökohtaisesti valmennukseen lähtiessä minua eniten kiinnostava asia. Tiimimestarit valmennuksessa oli viisi eri aihealuetta, jossa jokaisessa oli oma lähikertansa. Ne olivat oppiminen, johtaninen, asiakkuudet, innovointi & bränsi sekä karaktääri kerta. Tässä esseessä kerron tarkemmin oppimisen, johtamisen ja asiakkuuksien kolahduksista.

1. Oppiminen

Oppimisen kerran olin poikkeuksellisesti opettaja porukan kanssa. Sillä kerralla pohdimme sitä, kuinka yhteisöissä jokainen voisi vahvistaa sekä omaa, että toisten kasvutarinaa oppijana. Puheissa oli myös paljon se, kuinka tulevaisuuden taitoihin kuten tunneälyyn, myötätuntoon, vuorovaikutukseen, rakkauteen, rehellisyyteen ja resilienssiin voisi keskittyä myös koulumaailmassa.

Oppiminen on kykyä muuttua ja muutos on jatkuvaa. Tulevaisuudessa on tärkeää osata etsiä ja yhdistää tietoa, mutta ulkoa opettelu ei ole enää tärkeää. Ihmistaidot tulevat silti korostumaan. Oppimisen keskiössä on avoimuus, läsnäolo ja kuunteleminen. Ajatukset eivät tarvitse olla valmiina vaan voi olla läsnä ja katsoa mitä yhdessä dialogissa lähtee kehittymään. Oppiminen on myös itsensä äärelle pysähtymistä ja hiljentymistä. Kun on kyse oppimisesta, on tärkeää säilyttää kasvun asenne. Se tarkoittaa kykyä tietoisesti valita oma suhtautuminen asioihin. Se on yhteydessä siihen millaisia merkityksiä itse luo asioille.

Ihmiset ovat erilaisia oppijoita ja kaikenlaiset tavat oppia ovat oikeanlaisia. Kun tuntee itsensä, osaa nähdä omat vahvuudet ja heikkoudet ja näin myös tunnistaa parhaat tavat itselle oppia asioita. Näin oppimisesta voi tehdä helpompaa ja mielekkäämpää. Oppimista auttaa tunnetila missä oppiinen tapahtuu. Siitä syystä ilmapiiri on erittäin tärkeää, missä oppiminen tapahtuu. Oppimisen kannalta myös tyhjä tila on tärkeää. Ilman tyhjää luovuudelle ei ole tilaa. Nykyään meillä ihmisillä on niin paljon ärsykkeitä, että tyhjä tila saattaa tuntua haastavalta. Kuitenkin uuden tiedon omaksuminen ja läsnäolo kaipaa sitä, että ihmisellä on riittävästi myös tyhjää ja tilaa palautua.

Oppiminen elämässä on jatkuvaa. Sitä tapahtuu myös tiedostamatta. Omassakin elämässäni suurimmat opit olen ymmärtänyt vasta jälkikäteen. Välillä voi olla vaikeaa nähdä joidenkin asioiden merkitystä siinä hetkessä. Jälkikäteen kuitenkin asioita reflektoidessa voi ymmärtää miksi asiat ovat tapahtuneet juuri niin kuin on tapahtunut. Merkityksellisyys motivoi myös oppimaan.

”Tiimi on yksilön oppimisen väline. Yhteinen kokemuksien ja oppimisen jakaminen kasvattaa yksilön osaamista”. – Tiimiakatemia Global

2. Johtaminen

Johtamisen kerran olin oman valmennus porukan kanssa. Siihen kuului Lähitapiolasta ja Turvasta esimies asemassa olevia. Tämän kerran aiheita joita kävimme dialogissa läpi oli aluksi se kuinka kaikki ensin lähtee itsensä johtamisesta. Siitä, että osaa tunnistaa omat vahvuudet ja heikkoudet, jotta voi keskittää energian siihen mikä tulee luonnollisesti ja on itselle tärkeää. On hyvä kysyä itseltään, millainen johtaja olen itselleni? On hyvä tulla tieotiseksi omasta sisäisestä puheesta ja siitä, kuinka puhuu itselleen. Onko kannustava vai ankara. Kun pystyy hyväskymään keskeneräisyyden itsessään, on helpompaa hyväksyä se myös muissa.

Tiimissä johtavat ajatukset (arvot, visio, missio) johtavat toimintaa. On tärkeää, että kaikki tiimissä obvat tietoisia niistä ja on sitoutunut niihin. Johtajan tärkein tehtävä on luoda tunnelma ja luottamuksen ilmapiiri. Hän voi itse esimerkillään näyttää mallia ja sitä kautta tunnelma alkaa rakentumaan. Sellainen ilmapiiri, josa tiimiläiset voivat alkaa luottaa toisiinsa pikkuhiljaa. Luottamusta rakentaa se, jos valmentaja tai johtaja myöntää ja näyttää myös oman inhimillisyytensä. Silloin myös tiimin jäsenten hiljalleen turvallista tehdä sama. Johtaminen vaatii rohkeutta, rajoja, herkkyyttä, hyvää itsetuntemusta sekä häpeän ja epäonnistumisen pelon sietämistä. Johtajan tärkeitä tehtäviä on läsnäolo ja kuunteleminen, niin kuin tiimin jäsentenkin. Valmentaminen on kokeiluja ja reflektointia siitä mikä toimii ja mikä ei toimi. Luottamus valmentajaan/johtajaan on kaiken keskiössä. Johtajuus ei ole pelkkä titteli. Se on johtaja, joka näkee vision ja sen, kuinka päästään tiiminä yhdessä eteenpäin.

Johtamisen kerralla synnytimme Johtajuus minussa työkalun, jonka avulla on voi tulla tietoisemmaksi omasta johtajuudestaan.

3. Asiakkuudet

Asiakkuuksien kerralla toimin lillana. Se oli opettavainen kokemus. Tällä kerralla lillat valittiin vasta lähivalmennuskerran alussa, ja siitä syystä en ollut osannut varautua sen kummemmin, että olisin siinä roolissa. Se oli oikeastaan aika kiva, että sain hypätä rooliin aika nopeasti. Päälimmäisenä mieleen roolista jäi että on tärkeää luoda tila sille, että tiimiläisten ajatukset saa tulla rauhassa esille. Lopulta kuitenkin jokainen on vastuussa itse siitä mitä tuo tiimiin ja millaista energiaa ja ilmapiiriä tukee. Asiakkuudet kerta oli erilainen kuin muut kerrat, ja muistan tiimin ärsytystä siitä aheesta. Monien oli vaikeaa sopeutua siihen, ettei asiat kuljekkaan niin kuin he ovat ajatelleet. Onnistuin mielestäni lillana tässä. Aluksi oli aikaa ja tilaa puida asiaa ja harmitusta, mutta toisaalta oli tärkeää päästä kuopasta myös eteenpäin niin, ettei kaikki aika kulu sen puimiseen. Opin sen kuinka erilaisista tunnetiloista voidaan päästä läpi yhdessä tiiminä kun kaikki yhdessä kantaa vastuuta. Lopputulos oli onnistunut ja tiimin tunnelma hyvä. Pystyimme puhumaan kokemuksesta avoimesti. Oivalsin, että on tärkeää olla läsnä, kuunnella ja kysyä. Halusin panostaa luotettavan ja hyvän ilmapiirin rakentamiseen ja siinä mielestäni onnistuin.

Asiakkuudet kerralla pohdimme asiakaskokemusta strategiana ja sitä millaisiin asiakkaisiin kannattaa suunnata eniten resursseja. Työkaluna tässä oli asiakasportaat (potentiaalinen asiakas – asiakas – kanta-asiakas – suosittelija-asiakas – vaikuttaja-asiakas).

Yritykset kilpailevat asiakaskokemuksella ja se on merkittävä kilpailuetu. Yrityksen on hyvä pohtia sitä millaisia emootioita haluamme luoda. Asiakaskokemus on johtamisen kovinta ydintä. Asiakkuudet on rakettimallin ytimessä, jossa tuote/palvelu luodaan yhdessä asiakkaan kanssa ja samalla kehitetään brändiä.