Aleksi Röyhkiö & Verneri Halttula

Johdanto

Olemme molemmat Aleksi ja Verneri neljännen vuoden opiskelijoita ja päätimme aloittaa opinnäytetyön tekemisen jo aikaisin kesällä. Ajattelimme sen olevan hyvä ratkaisu, koska viimeinen syksy tulee olemaan kiireinen omien henkilökohtaisten tuntien osalta, sekä tiimin osalta. Työn aloittaminen ja loppuun saaminen hyvissä ajoin antaa rutkasti mielenrauhaa puuttuviin tunteihin sekä tiimin kanssa olemiseen ja siihen panostamiseen. Tässä esseessä käymme hieman läpi omia tuntemuksiamme opinnäytetyöstä. Toivomme sen tuovan myös lukijalle mielenrauhaa ja ajatuksia siitä, että työn edetessä väkisinkin kohtaa haasteita, mutta ne ovat selätettävissä.

Mietteet opinnäytetyöstä ennen aloittamista

Ennen oman työni aloittamista olin kuullut siitä paljon hyvää sekä huonoa. Eniten minulle painotettiin työn viemää aikaa ja panosta, joka tulisi yllättämään. Jo opparin kirjoittaneet hokivat aina samaa asiaa. Minulle tulisi helposti niin sanottu putkinäkö, jolloin tuntuisi, että en saisi mitään aikaiseksi. Tekstini tuntuisi olevan huonoa, sekä työni junnaisi paikallaan. Tämän takia minua rohkaistiin olemaan runsaasti yhteydessä omaan oppari ohjaajaani, sekä hyödyntämään esimerkiksi läheisiäni. Heiltä saisin oman putkeni ulkopuolista perspektiiviä työhöni. Vaikka kaikki tuntuisi olevan paikallaan etenemättä ollenkaan, tulisin huomaamaan, kuinka työni olisi kuin olisikin pikkuhiljaa valmis.

Otin itse opinnäyetetyön todella tosissani ja käytin valmistautumiseen paljon ajatustyötä. Lukemassani kirjassa käsiteltiin useita minuakin askarruttavia kysymyksiä kuten: Mitä aihetta käsittelen opinnäytetyössä? Miten löydän oikean menetelmän? Miten teen sopivia valintoja ja mitä niiden jälkeen pitäisi tehdä? (Näin onnistut opinnäytetyössä, Vilkka, 2021). Nämä kysymykset pyörivät päässäni todella pitkään ja tuntui mahdottomalta ymmärtää opparin laajuutta ja sitä, mistä edes pitäisi aloittaa.

Kohdatut hankaluudet, kun työ on lähes valmis

Kohtasin monia haasteita opinnäytetyötä kirjoittaessani. Osaan niistä olin pystynyt jo varautumaan ja ne olivat tiedossani, mutta osaa haasteista en osannut odottaa. On tietysti yksilöllistä, millaisia haasteita tulee kohtaamaan. Se riippuu myös hyvin paljon omasta itselle asettamasta vaatimustasosta arvosanan suhteen. Itse lähdin hakemaan täyttä 5 numerona, mutta isoimpana motivoivana tekijänä minua ajoi eteenpäin oppiminen tästä kyseistä aihealueesta. Tulen tekemään tulevaisuudessa töitä aiheen parissa, joten asetin itselleni korkean vaatimustosin sille, kuinka hyvin tulen osaamaan asian työn ollessa valmis.

Koin myös paljon ahdistusta työn edetessä siitä, kuinka tunsin vain junnaavan paikallani. Aluksi en ymmärtänyt työn rakennetta ja oli vaikea löytää itselle tietty ohjenuora siihen, miten työn tulisi edetä. Tämän löydyttyä asioiden selvittäminen oli suhteellisen helppoa, mutta niiden pukeminen järkevästi sanoiksi juuri oikeaan järjestykseen toi harmaita hiuksia. Tästä asiasta minua varoitettiin jo ennen työn aloittamista ja onneksi olen pikkuhiljaa huomannut työni olevan edennyt juuri oikealla tavalla. Seuraavat haasteet tuottaa työni tarkastuttaminen ja korjattavien asioiden totetuttaminen oikealla tavalla. En ole vielä läheskään tyytyväinen työni tulokseen, mutta olen varma, että työni tulee lopussa olemaan loistava. Numerolla ei ole enää niin suurta merkitystä itselleni, mutta saamani tietomäärä ja osaaminen tulee olemaan merkittävää.

Opinnäytetyö mahdollisuutena 

Näin itse opinnäytetyöni isona mahdollisuutena hoitaa kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Olen aloittanut toimeksiantajanani toimivan yrityksen palkkalistoilla työt jo tämän vuoden helmikuussa ja työnkuvaani kuuluu opetella ulkomaanvientiä. Tarkoitukseni on aloittaa tässä yrityksessä koko päivä työnä vientipäällikön roolissa. Näin opparini mahdollisuutena opetella ja selvittää tarvitsemiani asioita kaikessa rauhassa ilman minkäänlaisia aika paineita. Kokemukseni tämän tyylisestä työstä on todella vähissä, mutta olen saanut valtuudet ja rauhan opiskella aihetta perinpohjaisesti. Uskon, että tämän tyylinen mahdollisuus tulee olemaan minulle todella tärkeä ensi vuotta ja tulevaisuutta ajatellen.

Rohkaisen siis kaikkia tätä esseetä lukevia olemaan avoin ja ennakkoluuloton opinnäytetyötä kohtaan. Yrittäkää löytää jokin sellainen aihe, joka tulisi hyödyttämään ensinnäkin teitä itseänne. Voitte miettiä asiaa siltä kantilta, että milloin tulette paneutumaan näin paljon yhteen tiettyyn asiaan? Milloin olette elämässänne käyttäneet tai tulette käyttämään näin paljon omaa aikaanne jonkin tietyn asian tutkimiseen ja selvittämiseen? Näitä kysymyksiä pohtiessanne, uskon teidän pääsevän hieman kärryille pointistani. Opparin opintopisteet muuttaessa tunneiksi, käytät noin 400 tuntia yhden asian osaamiseen perinpohjaisesti. 400 tunnissa (50 täydessä työpäivässä) pystyt olemaan tietyn aiheen asiantuntija, joten miksi et käyttäisi tätä aikaa johonkin itseäsi eteenpäin vievään asiaan. Monet opiskelijat tekevät opparin vain asiakasta varten, joka on tietysti hyväksyttyä, mutta mielestäni tämä ajattelutapa on väärä. Arvostakaa omaa aikaanne ja käyttäkää sitä ensinnä itseänne varten!

Opinnäytetyö syventävänä opintona

Otin omaksi opinnäytetyön aiheekseni markkinointiviestinnän tutkimisen ravintolalle. Minulla on aiempaa koulutus ja työtaustaa ravintola-alalta, joka ymmärtää minua hahmottamaan asioiden mittasuhteen, sekä markkinointiviestinnän tärkeyden kyseisellä alalla. Olen opiskellut Proakatemialla ollessani paljon markkinointiin, viestintään ja myyntiin liittyviä asioita, ja suurin osa projekteistanikin pyörii näiden aihealueiden ympärillä. Voisin sanoa, että opinnäytetyön toimeksiantajan ja aiheen valitseminen meni täysin nappiin. Olen pystynyt hyödyntämään ennalta olevaa tietoani ja pystynyt käsittelemään asioita uudella ja modernilla tavalla omassa teoria ja tutkimus osiossani.

Usein sanotaan, että opinnäytetyön aiheeksi ei kannata valita aihetta, josta tietää jo liikaa, sillä oppimisprosessi kärsii sellaisessa tilanteessa. Oma näkemykseni kuitenkin on se, että aiemmin opittu ravintola-alan osaaminen suhteutettuna tiimiopinnoissa opittuihin liiketalouden peruspilareihin, on antanut minulle loistavan mahdollisuuden oppia lisää siitä kuinka pystyn yhdistämään omaa osaamistani saman aihepiirin sisään, mitä olen vuosien varrella haalinut kynsiini.

Koen, että opinnäytetyön valmistuessa olen saanut kattavan käsityksen siitä, mikä on tämänhetkinen tietotaitoni taso yhdistettynä markkinointi ja ravintola-ala. Koen myös opinnäytetyön toimivan hyvänä esimerkkinä tulevia opiskelijoita varten, jotka pähkäilevät oman aiheensa valitsemisen kanssa. Jos voisin kiteyttää johonkin slowguniin millä tavalla saa omasta aiheesta irti, niin se voisi olla seuraavanlainen. ”Ota jotain tuttua, ja hyödynnä se uuteen”. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että saina aloitettua opinnäytetyön tekemisen jo viimeisenä keväänä opinnoista. Se on antanut minulle mahdollisuuden syventyä kunnolla opinnäytetyöhön ja on mahdollistanut minulle sykleittäin jaksot, jolloin olen terävimmilläni ja saan kaiken mahdollisen irti työn tekemisestä.

Aikataulutus

Opinnäytetyön aikataulutus on hyvin keskeinen asia valmistumisen kannalta, sillä sen tulee olla tiettyyn päivään mennessä viimeistä arviointia vaille valmis. Olen onneksi aloittanut prosessin kevään aikana siksi, ettei minun tarvitse kiirehtiä ja vaivata mieltäni enää viimeisenä syksynä aiheen tiimoilta. Vaikka kesä on ollut tietenkin tuttuun tapaani kiireinen, on viikosta löytynyt aina pari päivää syventyä opinnäytetyön tekemiseen ihan toden teolla.

Aikataulutus ei sinänsä ole koskaan ollut helppoa asia minulle, jonka vuoksi olen saanut hyviä ohjeita ja vinkkejä muilta kirjoittajilta, sekä omalta opinnäytetyön ohjaajaltani. Niin simppeliä kuin se onkin, niin määrä vähenee kirjoittaessa, ja jos ei kirjoita, ei myöskään edisty. Itse olen aina suosinut tapaa, jolla käytännössä luen, viittaan ja kirjoitan samanaikaisesti. Taktiikkani mahdollistaa minulle sen, että pysyn selvillä ajatuksistani ja saan kaikki poukkoilevat ajatukset ja ideat suoraan paperille ilman, että minun täytyy plärätä moni sivuista muistivihkoa kesken varsinaisen opinnäytetyön kirjoittamista.

On olemassa monia tapoja miten lopputyön aikataulutusta pystyy jäsentelemään, mutta after all kuitenkin jokaisella meistä on oma tapa työstää näin laajaa kokonaisuutta. Monia varmasti jännittää, että kuinka pitkä lopputyön tulee olla ja kuinka paljon siihen täytyy varata viikossa tunteja, että työ etenee riittävällä tahdilla. Oma aikataulutukseni on sitä luokka että olisin ollut pahassa pulassa jättääkseni opparin viimeiselle syksylle, mutta onneksi olen oppinut vuosien varrella olemaan kaukaa viisas tällaisissa asioissa.

Työn tärkeys suhteutettuna voimavaroihin

Faktaa on se, että opinnäytetyö tulee kuluttamaan paljon ajallisia, sekä jaksamisen resursseja kirjoittajilta. Juuri siksi olemme ydinkysymyksen äärellä lopputyön osalta siinä, kuinka opinnäytetyöstä saa itselleen kehittävän kokonaisuuden, jotta voisit käyttää hyödyksi nuo edellä mainitut resurssit, joita työnteko vie. Theseuksesta löytyy lukematon määrä valmiita opinnäytetöitä, joista on suotuisaa katsoa runkoa omalle työlleen. Oppimisen näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, ettei stressata liikaa muodollisista asioista, sillä opinnäytetyön kuuluu olla kirjoittajan näköinen. Kuka tahansa osaa tarvittaessa kirjoittaa pitkän litanian monotonista tekstiä paperille jostain tietyistä lähteistä. Tärkeää on mielestäni se, miten pystyt hyödyntämään akateemiset ja muut lähteet omannäköisesti paperille, niin että opinnäytetyö näyttää sinun tekemältäsi ja siltä, että olet oppinut jotain kirjoittaessasi sitä.

Ajan varaaminen opparin kirjoittamiselle on elintärkeää sen takia, ettei kukaan jaksa kirjoittaa ja keskittyä väsyneenä ja uupuneena akateemisista lähteistä ja pyöritellä päässään täyttä sangollista teoriatietoa aiheen ympäriltä. Yksinkertaisesti asiat ja pää ei vain pysy kasassa sellaisessa mielentilassa. Oppimisnäkökulman ja työn laadun vuoksi on tärkeä pitää henkilökohtaisesta hyvinvoinnista huolta työtä tehdessä, tämä ehkäisee myös loppuun palamisia ja romahduksia opinnäytetyön aikana.

Opinnäytetyö parityönä

Olen itse kirjoittanut opinnäytetyötä parityönä kaverini kanssa, joka opiskelee liiketaloutta Tampereella. Olemme päättäneet tehdä työn parina siksi, että kummankaan vahvuuksiin ei aikatauluttaminen kuulu. Olemme onnistuneet loistavalla tasolla luomaan yhteisiä kirjoituspäiviä, jolloin olemme saaneet myös toista näkökulmaa ja perspektiiviä asioiden käsittelyyn. Olemme kiinnostuneet saman tyyppisistä asioista opinnäytetyön aiheen ympärillä, jonka vuoksi toiselta kysyminen ja asioiden yhdistäminen on ollut helppoa.

Opinnäytetyötä ei kannata lähteä kirjoittamaan parina/ryhmässä sillä verukkeella, että työn saa helpommin alta pois, sillä asioiden yhdistäminen ei ole helppoa ja opparin täytyy kuitenkin olla yhtenäinen kokemus, johon ei kaivata varsinaisesti eri kirjoittajien näkökulmia asioista. Hyvällä tasapainoisella tekemisellä kuitenkin saa mahdollistettua loistavan kokonaisuuden, missä on laajasti lähteitä hankittuna. Toki jos kirjoittaminen ei ole molemmille osapuolille helppoa, voi toinen toimia muistiinpano pankkina ja vastavuoroisesti toinen omalla tekemisellään kannustaa kirjoittamiseen ja sen helppouteen oppimisprosessia näkökulmana pitäen.

Uskomme kuitenkin kirjoittaja parini kanssa siihen, että emme suosittele opinnäytetyön kirjoittamiseen isompaa ryhmää kuin kaksi henkeä. Mitä useampi kirjoittajia on, sitä vaikeampaa on yhdistää ajatuksia ja saada työstä kokonaisvaltainen teoria ja tutkimuspaketti. Olen hyvin onnellinen, että oma työmme alkaa olemaan loppusuoralla ja oma opinnäytetyöohjaajamme on antanut paljon erilaisia näkökulmia ja kehuja siitä, kuinka hyvin olemme täydentäneet toisiamme ja edenneet yhteisellä opinnäytetyön kirjoitus matkalla. Voimme siis lämpimästi suositella opparin kirjoittamista parina, jos opiskelijakavereista löytyy sopiva kumppani yhteisen asian äärelle.

Lopuksi

Päätimme kirjoittaa esseen aiheesta, sillä omat kirjoitusprosessimme ovat hyvin erilaisia, ja kokonaisuudessaan essee antaa vaihtoehtoja ja näkökulmaa siitä, millaista sen kirjoittaminen ja prosessi kokonaiskuvana vaikuttaa. Suurin osa opiskelukavereistamme ei ole vielä opinnäytetyötä aloittanut, joten toimikoon tämä essee hyvänä lähtöalustana uusille opparin kirjoittajille ja kesken eräisen työn kanssa pähkäilevien opiskelijoiden keskuudessa.

Olemme yhtä mieltä siitä, että ennen kirjoittamisen aloittamista työ vaikutti olevan huomattavasti isompi ja hankalampi prosessi kuin kuvittelimmekaan. Kun aihe on mukava ja kokee oppivansa matkan aikana, on opparin edistyminen todella nopeaa ja tuskatonta.

Uskomme että pystymme jatkossa hyödyntämään opinnäytetyöstä saatuja oppeja ja kirjoitustaitoja myös valmistumisen jälkeisissä haasteissa.

Lähteet:

Opinnäytetyö lähteet

Theseus.fi

Opinnäytetyö palaverit & pajat