Tampere
28 May, Tuesday
17° C

Proakatemian esseepankki

Onnellisuuden ja menestyksen suhde



Kirjoittanut: Ville Leino - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Jari Sarasvuo
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Onnellisuuden ja menestyksen suhde

 

 

Lähdin kirjoittamaan esseetä Jari Sarasvuo podcast -sarjan innoittamana. Jari Sarasvuo podcast on monologina toteutettua ajatuksen virtaa elämästä, ihmisyydestä ja bisneksestä. Viidennessä jaksossa aiheena on onnellisuuden ja menestyksen suhde. Kyseisessä jaksossa kuullaan Sarasvuon aikaisempaa tuotantoa olevan Mojo Morningsin -jaksoa, jossa Jari Sarasvuo käsittelee aiheita kävelylenkillä.

Kyseinen jakso on tuottajan mukaan klassikko, syynä tähän voi hyvin olla erikoinen ja paljon mediassa keskustelua herättänyt kohtaaminen, jossa Sarasvuo törmää koiraa ulkoiluttavaan naiseen ja tämä tallentuu ääniaalloille. Kohtaaminen päättyy lopulta siihen kun, Jari poimii koiran ulosteen keskeltä polkua käsiinsä ja siirtää ulosteen syrjään kävelytieltä. Suosittelen kuuntelemaan jakson, näin saat myös käsityksen siitä miten erikoinen tapahtuma ja jakson aihe liittyvät toisiinsa.

Jari Sarasvuo on varsin kiistanalainen hahmo mutta harvoin, jos koskaan hänen juttujaan kuunnellessa voi sanoa, että eipä tullut mitään uutta opittua. Podcastissa Jari Sarasvuo kertookin, kuinka hänen rönsyilevällä tyylillä onkin tarkoitus herättää kuulija itse ajattelemaan. Sarasvuon podcasteissa usein kuuleekin sananparren ”Hämmennys on tunnehinta oivalluksesta”.

 

 

Onnellisuus tuo menestystä itsestään

Podcastin alussa Sarasvuo toteaa, että ”Aina kun minä olen iloinen ja onnellinen, alkaa tulla saavutuksia ja menestystä ihan solkenaan”. Podcastissa Jari Sarasvuo kertoo tutkimuksista, joissa on paljastettu, että osalla meistä aivot tuottavat enemmän piinallisia ajatuksia, huolta ja kateutta. Jari puhuu podcastissa ”paskoista näytelmistä”, hän toteaa myös itse olevansa taipuvainen tämän tyyppiseen ajatteluun. Tämän tyyppinen negatiivinen ajattelu voi olla reflektio menneisyydestä, mutta menneessä tapahtuneet asiat tulee käsitellä ja tämän jälkeen haudata. Katumuksen täyteiset sanat kuten ”kumpa olisin” tulisi unohtaa ja tilalla käyttää esimerkiksi sanoja ”ensi kerralla” tai ”nyt kun”. Pelkästään tähän suuntaan ajattelun muuttaminen, voisi olla muutos parempaan. (Sarasvuo, 2023)

Koen itse olevani varsin onnellinen ihminen, elämäni on totta kai sisältänyt useampia onnettomia hetkiä ja stressaavia tilanteita. Käsitykseni onnellisuudesta on kuitenkin sellainen, että mikäli en koe onnettomuutta ja elämä on raiteillaan, koen itseni onnelliseksi. Näin ollen suurimman osan ajasta koen olevani onnellinen.  Podcastia kuunnellessani aloin kuitenkin miettimään miksi nykypäivänä puhutaan niin vähän onnettomuudesta vaan heti vastoinkäymisiä kohdatessa puhutaan, että minua masentaa. Onnettomuus sanana jopa vaikuttaa vähän hassulta käyttää. Tuntevatko ihmiset, että omia tuntemuksia vähätellään käyttämällä termin masentaa tilalla onnettomuutta? Asiaan hieman tutustuttuani huomasin kuitenkin, että pelkästään masennus terminä on vallan uusi keksintö. (Lahtinen, 2015)

 

 

Historiaa mielen mataluudesta

Masennus on siis varsin uusi termi. Suurin käänne masennuksen historiassa tapahtui vasta vuonna 1980, kun masennustila eli depressio sai uuden tautiluokituksen Yhdysvalloissa. Vasta tämän jälkeen lääkeyhtiöt alkoivat kehittämään lääkkeitä masennukseen ja vasta 1980-luvulla masennus tunnistettiin sairaudeksi suomessa. Mutta mielen sairastamista on tietysti ollut myös paljon ennen tätäkin. (Mäkinen, 2019)

Arkikielessä masennuksella tarkoitetaan apeaa tai matalaa mielialaa. Apeasta mielialasta löytyy viittauksia jo antiikin Kreikan ajalta, jossa puhuttiin melankoliasta. Sen aikaisen lääketieteen mukaan, se johtui liiallisesta mustan sapen määrästä. Melankolialla tarkoitettiin samalla taiteilijoiden ja filosofien luonnetyyppiä, sillä heille oli ominaista melankolinen tai ailahteleva mielenlaatu. (Lahtinen, 2015)

 

 

Podcast loppurutistus

Kelataan nyt takaisin Sarasvuon podcastiin ja sen hyviin oivalluksiin. Päällimmäisenä podcastista jäi mieleen sanat ”Menestys ei takaa onnellisuutta, vaan onnellisuus tekee menestymisestä todennäköisempää.” Tämän todistavat sadat tutkimukset, joten jahtaa mieluummin onnellisuutta, kuin menestystä. Podcastissa todetaan myös seuraavasti ”Onnellisen elämän salaisuus on sopeutumisessa muutoksiin, koska muutoksia tulee joka tapauksessa”. Kuten ehkä jo huomasit, podcast on täynnä mielenkiintoisia lainauksia, jotka laittoivat ainakin minut ajattelemaan. Mieleeni tulikin, miten onnellisuus näkyy akatemialla. (Sarasvuo, 2023)

 

 

Akatemia onnellisuus ja menestys

Ollaanko aksulla onnellisia? Ainakin teoriassa akatemialla on useita asioita, joiden pitäisi puoltaa onnellisuutta. Kreikkalainen filosofi Aristoteles on sanonut seuraavasti ”Mahdollisuus harjoittaa vapaasti omia kykyjään on onnen ydin.” Jos jossain suomalaisessa opinahjossa tämä toteutuu niin akatemialla. Ainakin Proakatemia -konsepti pitäisi mahdollistaa omien kykyjen harjoittamisen ja kehittämisen. Onnellisuuden tiellä voi kuitenkin olla epäonnistumisen pelko ja stressi. Voisiko se johtua omien ajatuksien sekavuudesta, oletuksista ja vääristä uskomuksista. Koen enemmän tekemättömyyden ja tekemättömien asioiden stressaavan kuin itse tekemisen. Epäonnistumisen pelko toisaalta on niin paljon pienempi paha kuin pelko siitä, että ei tee mitään. Avain onnellisuuteen akatemialla on tekeminen ja tekemisen perusteella löydät mikä itseäsi kiinnostaa paremmin kuin, että odotat mieluisen tekemisen ja merkityksen tulevan luoksesi itsestään.

Onnettomuus ja melankolia olisi siis parempi purkaa tekemisellä. Päätä kuitenkin tekeminen niin, että nautit siitä edes keskivertotekemistä enemmän. Kun aloitat tekemisen, on kyse sitten myymisestä, rakentamisesta, innovoinnista tai mistä tahansa tekemisestä. Ei sinulla silloin ole aikaa onnettomuuteen ja melankoliaan, sillä sinulla ei ole resursseja miettiä tämän kaltaisia asioita. Samalla opit itsestäsi ja nopeasti huomaat, että tätä paskaa en halua ainakaan tehdä. Uskon, että kokeilujen jälkeen löytyy itsellesi mieluisan homman, mitä voit lähteä viemään eteenpäin. Podcastia kuunnellessa nousi paljon hyviä pointteja, joista halusin luoda itselleni muistilistan. Monia listalla olevia asioita ei ole avattu esseessä mutta haluan tehdä listan, jotta voin palata listaan myöhemmin uudelleen.

 

 

Muutamat vinkit itselleni:

  1. Tunnista itsestäsi negatiivinen ajattelu ja tutustu termiin ANTS (Automatic negative thoughts) ja miten niistä pääsee eroon.
  2. Tutustu filosofi John Stuart Milliin ja seurausetiikan muotoon utilitarismiin ”Teemme oikein, jos tekomme edistävät onnellisuutta.”
  3. Vältä kateutta, ahneutta ja liiallista ylpeyttä
  4. Muista vääjäämättömien onnettomuuden tunteiden keskellä. ” Ei argumentti onnellisuutta vastaan ole se, että ihmisillä on myös onnettomia hetkiä.”
  5. Stressi uhkaa onnea. Luo sitä oman sietokyvyn rajoissa, jotta onnellisuus on mahdollista.
  6. Muista: ”Onni ei ole palkkio, onni on syy”
  7. Muista välillä rentoutua, jotta onnellisuuden ehtii tuntea ja saat siitä kiinni.
  8. Onnellisuus on yksi menestyksen avaintekijöistä.
  9. Kun olet onnellinen voi menestys tulla itsestään.

 

 

Loppusanat

Esseen kirjoitus prosessi oli vähintäänkin mielenkiintoinen. Päätin kirjoittaa esseen kyseisestä aiheesta, pelkän podcastin nimen perusteella, koska ajattelin että aiheesta olisi mielenkiintoista kirjoittaa. Loppujen lopuksi löysin itseni aika syvältä internetin syövereistä, jopa hyvin hakoteiltä. Essee ei varmasti ole lukijalle miellyttävin kokemus mutta uskon, että itselleni aiheeseen syventyminen toi ainakin paljon oppia.  Esseestä tulikin enemmän ajatuksen virtaa ja vähintään yhtä vaikeasti ymmärrettävää ja poukkoilevaa, kuin itse podcastista. Suosittelen kuitenkin tutustumaan Jari Sarasvuon tuotantoon ja otsikon aiheeseen.

 

 

Lähteet:

(Jari Sarasvuo podcast, Onnellisuuden ja menestyksen suhde, Trainers House, Youtube)

https://www.youtube.com/watch?v=YsD4CrK7Lz0

(Titta Lahtinen, Sairaus kirjallisuudessa, mielen sairaudet, Yle.fi)

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/13/sairaus-kirjallisuudessa-mielen-sairaudet

(Niklas Mäkinen, Masennuksesta on tullut uusi kansantauti, Yle.fi)

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/27/masennuksesta-on-tullut-uusi-kansantauti-mutta-mika-on-oikeasti-muuttunut

Kommentit
  • Tuomas Kuusisto

    Jos sanaa “onnellinen” ei olisi olemassa, miten kuvailisit yhdellä sanalla onnellista ihmistä?

    2.10.2023
  • Aleksi Kolunsarka

    Samaistuttavia ajatuksia tuosta Proakatemia-osuudesta. Puhuminen on pakenemista, kun tekeminen ja asioihin uudella tavalla suhtautuminen toisi aitoa vapautta sekä merkitystä tulevaisuuteen. Niin helppoa on itkeä tuloksien perään, jota on saanut työstä, jota ei ole koskaan tehnyt.

    15.10.2023
Kommentoi