Proakatemialla tiimiyritykset eivät maksa palkkaa jäsenilleen, ainakaan tällä hetkellä. “Palkka” maksetaan laskutuksen kautta, eli tiimin jäsenet laskuttavat tiimiyritystä toiminimen tai kevytyrittäjäpalvelun kautta. Alihankinnalla tarkoitetaan tilannetta, jossa yritys ostaa työn tuloksen tai palvelun toiselta yritykseltä (Meriluoto 2023), eli tiimiyritykset Proakatemialla käyttävät alihankkijoina omia jäseniään. Esimerkiksi tiimiyritys myy asiakkaalle nurmikon leikkuun. Työn suorittaa tiimin jäsen, tiimiyritys laskuttaa asiakasta työstä ja lopuksi tiimin jäsen laskuttaa tiimiyritystä työstä. Tämä on tyypillisin alihankintaketju, johon akatemialla törmätään. Jos esimerkissä tiimiyritys maksaisi jäsenelleen palkan, kyseessä ei olisi alihankinta vaan “tavallinen” tilanne, jossa yritys laskuttaa asiakasta palvelusta ja maksaa palvelun suorittaneille työntekijöille palkan.  

Miksi akatemialla ei makseta palkkaa, johtuu pitkälle työnantajamaksuista. Palkan päälle työnantaja maksaa sivukuluja, jotka ovat noin 40-45% (Bisnes.fi n.d.). On siis “halvempaa” maksaa työnkorvaus laskutuksen kautta, jolloin laskuttaja (palkansaaja) on itse vastuussa eläkkeestään ja muista vakuutuksistaan. Opiskelija, joka on toiminimiyrittäjä, hyötyy myös itse tilanteessa, jossa hän ei saa palkkaa, vaan laskuttaa tulonsa. Yrittäjä voi laittaa kirjanpitoon erilaisia kuluja ja näin tehdä poistoja sekä vähennyksiä, jonka avulla nettotulot voi tiputtaa opintotukirajan alapuolelle. Lisäksi toiminimiyrittäjä voi kirjata työmatkan kilometrit ja saada niistä korvaukset. Normaalitilanteessa korkeakouluopiskelija ei saa matkakorvausta, mutta kun koulu onkin yritys, voi matkasta hakea kilometrikorvaukset. Suomi on kuin kilometrin halkaisijan kokoinen lautapeli, jossa on loputtomasti sääntöjä ja eniten sääntöjä osaava voittaa. 

Onko tämä yrittäjyyttä? 

Toiminimi on yritysmuoto, siinä missä muutkin. Toiminimellä on oma y-tunnus. Toiminimi laatii tilinpäätökset, pitää kirjanpitoa ja suorittaa kaikki yrittäjän velvollisuudet. Jos tiimiyrityksen jäsen on toiminimiyrittäjä, on hän ihan oikea yrittäjä. Mutta onko “yrittäjämäistä” laskuttaa omaa tiimiyritystä, jolla on täysi mahdollisuus maksaa työkorvaus palkkana, varsinkin jos tiimiyrityksen visiona on yksi yhtenäinen yritys? Tähän vastaa jokainen eri lailla omien näkemyksiensä pohjalta. Jos tiimin visio on olla yhtenäinen yritys, alihankinta ei ainakaan tue visiota. Jokaisen tiimiläisen laskuttaessa yhteistä yritystä, muuttuu yhteinen yritys (osuuskunta) laskutusosuuskunnaksi/työosuuskunnaksi. 

Toiminimen ohella tiimiyrittäjät ovat löytäneet löyhemmän keinon välttää työnantajakulut: kevytyrittäjyys. “Olet kevytyrittäjä, jos työllistät itsesi ja toimit yrittäjämäisesti perustamatta kuitenkaan omaa yritystä” (Vero.fi 2023). Tiimin jäsen siis toimii lähtökohtaisesti “yrittäjämäisesti”, mutta jos kevytyrittäjyys on luotu vain tiimiyrityksen laskuttamista varten, ollaan kaukana “oikeasta” yrittäjyydestä. Kevytyrittäjä ei voi hyödyntää edellä mainitsemiani etuja, mitä toiminimiyrittäjä voi. Kevytyrittäjyyttä käytetään sen helppouden vuoksi. Kevytyrittäjä ei “joudu” perustamaan omaa yritystä, vaan toimii kevytyrittäjäpalvelun asiakkaana. Kevytyrittäjä on paperilla asiakas, ei yrittäjä.  

Mitä tiimi haluaa? 

Mikä on tiimin tavoite: yhtenäinen yritys, jonka sisällä kaikki omistaa yhtä paljon, vai yhtenäinen alusta, jonka pohjalta voi rakentaa omia yrityksiä. Tällä hetkellä tiimiyritykset ovat “alustoja”. Vaikka tiimiyritys on “vain” alusta aloittaa oma liiketoiminta, sei ei vähennä tiimin merkitystä. Tiimi voi tukea projektia yhtä lailla, vaikka se ei käytännössä ole osa tiimiyritystä. Ristiriita onkin pikemmin paperilla kuin käytännössä: projekti on teoriassa osa tiimiyritystä, mutta käytännössä täysin erillinen osa, joka toimii itsenäisesti. Onko tällöin kyseessä tiimiyritys vai ei? Verottajan silmissä tämä on yksi yhtenäinen yritys. Kirjanpitäjä nyökyttelee myös päätään, kysyttäessä onko tämä yksi yritys. Tiimiläisten näkemys asiasta on taas moniulotteisempi. Jos tiimi työskentelee vahvasti projektien tukena, tilanteessa ei ole ongelmaa. Jos taas tiimin yhteinen toiminta sakkaa, alkaa projektien ympärille muodostumaan omia kuppikuntia, jotka selvittävät itse omat ongelmansa.  

Empirian missio on Empiria Oy, eli Empiria jatkaisi yhtenäistä toimintaa osakeyhtiönä opintojemme jälkeen. Missio on laadittu noin vuosi sitten ja se on ehtinyt vanhentua, kun tiimiläisten henkilökohtaiset tavoitteet ovat muuttuneet. En usko, että moni ajattelee jatkavansa toimintaa Empirian alla, kun tiimi on toiminut alustana, eikä yhtenäisenä yrityksenä. Empiriasta yritettiin saada yhtenäistä yritystä mm. erilaisten talousmallien avulla, jotka kannustaisivat yhtenäiseen toimintaan. Erilaisten kokeilujen käytäntöönpano ja tiimin sitouttaminen niihin osoittautua hankalaksi, ellei mahdottomaksi, joten Empiriasta jäi/tuli laskutusosuuskunta. Missio on kunnianhimoinen, mutta tässä kohtaa mission toteuttaminen vaatisi niin paljon töitä, ettei tiimi ehtisi enää muuta tehdä opintojen aikana.  

Lopuksi 

Olen sitä mieltä, että Empiria on pian uuden missio dialogin edessä, kun realiteetit alkavat paljastua. Luulen, että uusi missio tulee kannustamaan yritystoimintaa, oli se sitten muodoltaan minkälaista tahansa. Tärkeintä tulee olemaan se, että jokainen yrittää; kirjaimellisesti. Mielestäni kevytyrittäjyys ei ole varsinaista yrittämistä, mutta se on pieni askel kohti suurempaa, siksi en halua tuomita sitä. Kannustan kaikkia kuitenkin perustamaan toiminimen, se mahdollistaa monet edut, kokemukset ja on sitä “oikeaa” yrittäjyyttä. Tärkeintä myös koko yhteisön kannalta on yrittäminen. Sillä ei ole merkitystä onko osuuskunta vain alusta vai yhteinen yritys, vaan sillä, että resurssit priorisoidaan tekemiseen. Empiriassa niin kuin Proakatemian koko yhteisössä on käytetty liikaa resursseja kaiken maailman vatvomiseen ja miettimiseen, kuinka saadaan tiimit toimivaksi. Resurssit kannattaa sen sijaan suunnata yrittämiseen, oli se sitten muodoltaan mitä vain. Tekeminen yhdistää enemmän kuin asioiden vatvominen. Usein myös vastaukset löytyvät tekemisen kautta, ei paikallaan miettien. 

Kaikki yhtiö muodot (sis. Kevytyrittäjä) ja alihankinnat ovat yrittäjyyttä. Mikä on yrittäjämäistä, on asia erikseen, eikä termejä tule sekoittaa keskenään. On monia yrittäjiä, jotka eivät ole lainkaan yrittäjämäisiä. 

Lähteet: 

Bisnes.fi n.d. Työnantajamaksut. Verkkosivu. Viitattu 22.9.2023. https://bisnes.fi/tyonantajamaksut/ 

Verohallinto. 2023. Kevytyrittäjä – näin hoidat veroasiat. Verkkosivu. Viitattu 22.9.2023. 

https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/yritystoiminta/uusi-yritys/kevytyrittaja/#:~:text=Olet%20kevytyritt%C3%A4j%C3%A4%2C%20jos%20ty%C3%B6llist%C3%A4t%20itsesi,joka%20v%C3%A4litt%C3%A4%C3%A4%20maksun%20edelleen%20sinulle.