Oikeaa vai väärää yrittämistä?

Johdanto

Oletko yrittäjä vääristä syistä? Onko sinulla syytä olla yrittäjä? Tässä esseessä pohditaan edellä mainittuja kysymyksiä ja syvennytään syihin, joiden takia syntyy uusia yrittäjiä. Pohjaksi olen kasannut omia kokemuksia itsestäni ja minua ympäröivistä ihmisistä akatemialla ja sen ulkopuolella sekä lukenut Kim Väisäsen kirjan, Väärää yrittämistä: Kun teet kotiläksysi, rahan tuloa ei voi estää.

Yritysten arvot

Miksi perustat yrityksen ja mitkä ovat sen käyttäytymistä ohjaavat arvot? Yrityksellä pitää olla alusta alkaen jokin merkitys ja suunnitelma, mitä kohti yritys on menossa ja mitä yrittäjä siitä saa.

Jokaisella yrityksellä on arvot heti perustamispäivästä lähtien. Eri asia on se, että osaako yritys sanoa, mitkä sen arvot ovat. Arvot voi muuttua yrityksen edetessä ja maailman muuttuessa yrityksen ympärillä. Tärkeää on pystyä tarkastelemaan omaa toimintaansa tarvittaessa myös kriittisesti. Väisäsen vinkki onkin, että arvo -sanan tilalle kannattaa vaihtaa sana käyttäytyminen. Tällöin oman yrityksen arvoja on helpompi tarkastella.

(Kim Väisänen. )

Arvoja määriteltäessä joudutaan keskittymään joihinkin yrityksen arvoihin ja sanomaan joillekin arvoille ei. Yritys jää helposti kiinni, mikäli se markkinoi erilasia arvoja, kuin miltä toiminta todellisuudessa näyttää. Taas voimme vaihtaa sanan arvo tilalle käyttäytyminen ja yrityksen todellisten arvojen nimeäminen on taas helpompaa. Jos työntekijät eivät allekirjoita yrityksen arvoja, eivätkä käyttäydy niiden mukaan, ne jäävät vain sanojen helinäksi. Yrityksen arvot tuleekin miettiä niin, että niiden tärkein tehtävä on ohjata työntekijöitä työssään. (kim

Monesti tuntuu, että yrityksillä on hienon kuuloisia ja tarpeeksi ympäripyöreitä arvoja, joita pystytään perustelemaan eri tavoin. Yrityksellä tulee olla selvää heti alusta alkaen, miten se palvelee asiakkaitaan, omistajiaan ja työntekijöitään.

Onko yrittäjyys sinun juttusi?

Seuraavaksi käsittelyssä on Väisäsen tekemä lista asioista, joita tarkastelemalla pitäisi pystyä katsomaan, onko itsestä yrittäjäksi vai ei. Lista on kirjassa nimellä kiireisen lukijan pikavitonen. Listan avulla voit vastata kysymyksiin mitä, milloin ja miksi. Käyn kohta kohdalta asiat paremmin läpi aiheesta tekemässäni podcast -jaksossa, mutta kerään tähän esseeseen tiivistetymmän version.

Listan ensimmäinen kohta toteaa, että mikäli sinulla ei ole kykyä sietää epävarmuutta ja ottaa riskejä, yrittäjyys ei ole sinun juttusi. Väisänen myös rohkaisee, että oma-aloitteisuus ja ongelmanratkaisukyky ovat ehdottomia edellytyksiä yrittäjyyteen. Tämän pystyn allekirjoittaman helposti ja olen akatemian aikana oppinut itsestäni sen, että pidän ongelmanratkaisua vaativista töistä ja mikäli sitä ei suoraan anneta, niin alan keksimään asioita, joilla työtä saa kehitettyä eteenpäin ja sen takia yrittäjyys on sopiva uravalinta minulle.

Toisena kohtana kirjassa sanotaan, että yrittäjyys on Suomessa todella arvostettua ja tulisi vain keskittyä omaan tekemiseen, eikä kuunnella muiden narinaa yrittäjyyden vähästä arvostuksesta. En halua ainakaan tässä esseessä ottaa kantaa politiikkaan siitä, onko Suomessa yrittäjillä hyvät vai huonot oltavat, joten lähestyisin asiaa enemmän siltä kannalta, että keskity vain omaan tekemiseen äläkä kuuntele muita. Joka tapauksessa yrittäjyydestä puhutaan paljon erilaisia asioita. Tuntuu että monet ihannoivat ja luovat mielikuvia isoista rahasummista ja pienistä työmääristä, kun taas yleensä nimenomaan vanhemmat yrittäjät ovat jo hieman kyynisiä asian suhteen.

Seuraavana eli kolmantena kohtana on, että yrittämisessä auttaa, mikäli kyvyt ja haasteet ovat tasapainossa. Usko omaan tekemiseen auttaa eteenpäin, mutta enemmän auttaa relevantti substanssiosaaminen. Kyvyt ja haasteet on tärkeää olla tasapainossa, koska kuten aiemmin sanoin, alan etsimään kehityksenkohteita työssä, jossa ei ole tarpeeksi mysteerejä ratkaistavana. Tämä johtaa siihen, että usein palkkatöissä ennen pitkää tulee seinä vastaan siinä, kuinka paljon voit itse vaikuttaa työhösi ja sen takia tuntuu turhauttavalta, kun ei saa kehittää tai nähdä omaa kädenjälkeä. Ja tiedonjanoa pitää nähdäkseni löytyä yrittäjältä sen verran että kokemuksen ja substanssiosaamisen hankkimisen ei pitäisi olla ongelma.

Neljännessä kohdassa sanotaan, että parhaiten yrittäjyydessä onnistuu, kun harjoittelee sitä ensin jonkun muun palkkalistoilla ja riskillä. Kokemusta kannattaa kerryttää muiden palkkalistoilla ja pelkkä raha ei riitä motiiviksi yrittämiselle. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että toisten palkkalistoilla on huolettomampaa ja mukavampaa tehdä samaa työtä, kuin yrittäjänä. Olen kerran ollut perustamassa yritystä, mutta sain mahdollisuuden luoda saman konseptin toisen yrityksen alle ja se oli todella opettavaista. Nykyään voisin olla valmis perustamaan sen yrityksen omaksi kokonaisuudekseen, mutta se jääköön nähtäväksi. Joskus se vaatii jopa itsekriittistä ajattelua, onko kannattavaa lähteä yrittäjäksi, vai voitko tehdä saman tyylistä työtä jonkun muun palkkalistoilla isommalla hyöty – riski suhteella. Siitä pääsemmekin viimeiseen kohtaan.

Viidennessä kohdassa Väisänen sanoo pioneerin kohtalon olevan pääsääntöisesti tyly, koska kaupallistaja vie aina pidemmän korren. Näin ollen pitäisi miettiä, milloin on paras aika tuoda oma tuote tai palvelu markkinoille. Tästä ei ole itsellä isommin mitään kokemuksia. Tapauskohtaisesti, jos olen tuomassa uutta innovatiivista tuotetta markkinoille, pidän varani ja mietin tarkkaan, kannattaako se juuri nyt, vai voisiko sen myydä jollekin isommalle toimijalle.

Mitä ja kenen kanssa? Tekisinkö palkkatöiden ohessa, vai täyspäiväisesti?

Yritystä perustaessa, ainakin akatemian ulkopuolella, ensimmäisenä on varmaakin ollut mielessä, että mitä tehdään. Kun olet saanut idean, mitä tehdä, kannattaa alkaa miettimään, että keitä ihmisiä tarvitsee ympärilleen. Eräs yrittäjä ja kansanedustaja, muuan Harry ”Hjallis” Harkimo on sanonut, että ei hänellä ole, eikä kuulukaan olla tietoa ja taitoa kaikesta, vaan hän on osannut aina ottaa mukaan ihmisiä, jotka ovat sitten osanneet sen, mitä hän ei. Hyvän tiimin rakentaminen itselleen ja yrityksen tarpeiden mukaisesti on yksi tärkeimmistä asioista, joka voi viedä yrityksen luvattuun maahan.

Monet ihmiset ovat kuitenkin niin kutsuttuja yksinäisiä susia, jotka haluavat hoitaa asiansa ja työnsä itse. Olla itse vastuussa ja nauttia työnsä hedelmistä tai kärsiä tappioista. Monesti yksinäisten susien suurimmissa motiiveissa on vapaus. Se houkuttelee yksinyrittäjiä lähtemään yrittäjäksi ja tällöin heillä saattaakin käydä niin, ettei sitä maagista yrittäjän vapautta ikinä pääse saavuttamaan. Yksinyrittäjällä on toki vapaus valita 0oikeastaan kaikesta itse, mutta siinä ollaan kasvotusten kaksin asiakkaan kanssa ja silloin yleensä kannattaa mennä asiakkaan ehdoilla, jotta saa leivän pöytään. Joskus tulee nähneeksi joitain kahviloita, jotka ovat hieman kauempana keskustasta ja ovat auki vain klo. 10 – 13. Joskus ne jopa ovat ihan tyhjillään koko aukioloaikansa ja silloin saattaa miettiä, että onko yrittäjä vain halunnut tehdä nuo kyseiset tunnit töitä, vai mistä moinen johtuu?

Oman työn vaihtaminen yrittämiseen, ei välttämättä sekään ole fiksuin mahdollinen ratkaisu. Joissain tapauksissa voi olla mahdollista tehdä siis oma työnsä samalla tyylillä, kuten ennen, mutta hoitaa maksu vain laskuttamalla, eikä palkkakuitin kautta. Tässä tilanteessa pitää olla tarkkana, sillä verottaja saattaa tulkita sopimussuhteen aidoksi työsuhteeksi ja näin ollen et olekaan enää yrittäjä vaan työsuhteen kiertäjä. Työsuhteenkierrosta pääsee maksamaan pitkän pennin verottajalle ja sitä silmällä pitäen teemme päätöksemme myös akatemialla. Pidämme myös huolta, että sopimukset toimeksiantajien kanssa tulevat tehdyksi juridisesti oikein.

Pohdinta

Yrittämään ei voi lähteä epävarmana, mutta pelkällä itsevarmuudella pääsee vain tietyn matkaa, kun asiapitoisen osaamisen kysyntä kasvaa, mitä pidemmälle yritys etenee ja kasvaa. Seuraava kuvitteellinen seinä voi tulla vastaan yrityksen tai yrittäjän arvojen takia. Jos teet sitä vääristä syistä, ei yrittäjyys vie sinua kovin pitkälle. Kun tämäkin seinä on murskattu ja läpi päästy, seuraava este on kokoonpano. Kuten akatemialla opetetaan: ilman tiimiä voit päästä pitkälle, mutta tiimin kanssa teitä ei rajoita mikään.

Syiden yrittämiselle pitää olla tarpeeksi vahvat ja motivoivat, jotta voit päästä siinä pitkälle. On turha syytellä ulkoisia tekijöitä, saati asiakkaita, jos et ole menestynyt ja saanut jahtia ja rantatonttia kahden vuoden pyristelyiden jälkeen. Asiakkaat ovat ne, kenelle sitä työtä teet. Varsinkin yksinyrittäjänä ja pienemmissä yrityksissä tulet olemaan intiimimmin yhteydessä asiakkaisiisi ja heidät voit silloin mieltää työnantajiksesi, sillä he ovat ne, jotka isojenkin konsernien työntekijöiden palkat maksavat. Älä ole se tyyppi, joka sanoo poliisille, että yrittäjänä olet suuri veronmaksaja ja näin ollen hänen palkkansa maksaja, mutta samalla teet yritystoimintaasi vain itsellesi ja menetät näin asiakkaasi.

Lähteet

Väisänen. K. 2020. Väärää yrittämistä. Äänikirja. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 04.12.2023. Vaatii käyttöoikeuden. https://nextory.com/fi/book/vaaraa-yrittamista-kun-teet-kotilaksysi-rahantuloa-ei-voi-estaa-577381/?utm_source=google&utm_medium=Paid&utm_campaign=Google%20%7C%20Search%20%7C%20DSA%20Titles%20%7C%20NXFI&utm_term&gad_source=1&gclid=CjwKCAiAjrarBhAWEiwA2qWdCCwGX2XDA7SL8cyXZYmqOXP6OPDauhm2JSJiStbvyFfQdtRT9TI2IhoCRdAQAvD_BwE