Johdanto

Johdon rooli yritysten menestyksessä on aina ollut keskeinen. Kuitenkin perinteinen “käskyttävä” johtamistyyli on vähitellen väistymässä valmentavaa johtajuutta suosivien yritysten tieltä. Valmentava johtajuus on lähestymistapa, joka painottaa yksilöiden kehittämistä, motivoimista ja osallistamista, jotta he voisivat saavuttaa parhaan mahdollisen suorituskyvyn. Tässä esseessä tarkastellaan valmentavan johtajuuden peruspiirteitä, sen vaikutuksia organisaatioihin ja miksi se on välttämätöntä nykypäivän liike-elämässä. Tukeudumme esseessä kahteen kirjaan, joista toinen “Valmentava johtajuus” käsittelee eritoten valmentavaa johtamista ja toinen “Johda tunteita, menesty työelämässä” tiimijohtamista. Kirjassa “Valmentava johtajuus” esitellään valmentava johtajuus yhtenä modernin johtamisen kulmakivistä, jonka ymmärtäminen ja soveltaminen on kriittisessä asemassa yritysten ja tiimien menestymisen sekä organisaation kasvun kannalta. Kirjaa lukiessamme tarkoituksenamme oli kasvattaa tietämystämme kyseisestä aiheesta sekä toisaalta kehittää näkökulmia meidän johtamistyöskentelyä silmällä pitäen. Jos puhutaan siitä, mitä toivoimme saavan kirjasta, kun mietitään tiimiyrityksemme toimintaa. Tavoitteenamme sillä saralla oli ammentaa oppeja ja koppeja, joilla tiimiyrityksemme Flyyna voi kehittää toimintaansa.  

Kirja ”Valmentava johtajuus” tarjoaa lukijalleen valmentavan johtajuuden taustateoriaa sekä käytännön esimerkkejä. Se käsittelee valmentavan johtajuuden ajattelu- ja toimintamalleja FOKUS-alueilla, joista jokaista tulemme kuvaamaan tarkemmin omassa luvussaan, erillisinä kokonaisuuksina. Kirjassa korostetaan kokonaisvaltaista johtamista, arvostavaa, osallistavaa sekä tavoitteellista yhteistoimintaa. Kirjassa kuvataan valmentavaa johtamista seuraavasti: ”Valmentava johtajuus on kokonaisvaltainen tapa olla, vaikuttaa toisiin ja tulla vaikutetuksi. Se on arvostavaa, osallistavaa ja tavoitteellista yhteistoimintaa, jossa yksilöiden potentiaali vapautuu ryhmän ja organisaation käyttöön. Ryhmän potentiaali tukee vastavuoroisesti yksilöiden voimaantumista. Valmentava johtajuus perustuu luottamukseen ja se kuuluu kaikille.” 

Toisin sanoen, valmentava johtajuus poikkeaa perinteisestä, autoritäärisestä johtamistyylistä siinä, että se asettaa suuremman painoarvon yksilöiden kasvulle ja kehitykselle. Valmentavan johtajan rooli on toimia ohjaajana, tukijana ja mentoroijana, joka auttaa työntekijöitä löytämään omat vahvuutensa, kehittämään taitojaan ja saavuttamaan omat tavoitteensa. Tällainen lähestymistapa luo työntekijöille tunnetta omistajuudesta omasta työstään ja organisaatiostaan. 

Luottamuskapasiteetti 

Luottamus on yksi kirjan kantavista pääteemoista, ja se on myös ollut puheena sekä jollain tasolla jopa ongelmana meillä Flyynassa tiimiyrityksen kulttuuria rakennettaessa. Luottamus tiimissä on mielestäni asia, josta löytyy todella paljon faktoja ja tietoa siitä, miten luottamuksen saavuttaminen vaikuttaa yrityksen tai tiimin tekemiin tuloksiin. Sen sijaan kauheasti konkreettisia asioita, joilla 20 henkisen tiimin luottamusta saisi paremmalle tasolle ei kirjassa esiintynyt. Nimittäin sen kehittäminen näin suuressa tiimissä on erittäin hidasta ja vaivalloista.  Toisaalta todellisen luottamuksen tasoa on haasteellista mitata, joten toivoimme löytävän kirjasta lisää ymmärrystä aiheeseen liittyen. Kirjassa ei mielestämme käyty mitään täysin uutta, vaan samoja asioita olemmekin jo käyneet läpi keskusteluissamme aiheen tiimoilta.  

Luottamuskapasiteettiin vaikuttaa kirjan mukaan alla mainitut kolme osa-aluetta, joista taas hyvällä tasolla olevien sopimus- ja kommunikaatioluottamuksen on todettu edistävän merkittävästi pätevyysluottamusta. 

 Sopimuksenvarainen luottamus 

Tärkein asia, joka kiteyttää koko käsitteen, on: pidä lupaukset itsellesi ja toisille. Mikäli lupauksen pitämisessäsi on ongelmia, sinun tulee kommunikoida siitä avoimesti. Valmentavana johtajana toimiessa selkeät ohjeistukset tehtävää sekä sen suorittamista varten ovat tärkeitä ja heijastuu tuloksiin. Osoita vastuun jakamisella luottamusta alaisillesi ja lisää heidän merkityksellisyyden tunnetta. 

 Kommunikaatioluottamus 

Kommunikoi avoimesti ja yksinkertaisesti, hyödynnä siinä viittä toiminta- ja käyttäytymistapaa: tiedon jakaminen, rehellisyys, virheiden myöntäminen, kriittisen palautteen antaminen ja hyväntahtoinen puhuminen. Valmentavana johtajana käytä avointa ilmaisua ja opi sitä kautta virheistäsi, luo turvallisia tilanteita keskusteluille. Käytä kriittistä, mutta rakentavaa palautetta tasapainossa myönteisen palautteen kanssa, näin rakentaen luottamusta. Harjoita positiivista kommunikointia, vahvistaen yhteisöllisyyttä ja luottamusta työyhteisössä. 

 Pätevyysluottamus 

Edistä halukkuutta oppia toisilta, vaadi sinua ympäröiviltä ihmisiltä avointa tiedonvaihtoa ja selkeää odotusten asettelua. Tunnusta toisten osaamista, ohjaa heitä oppimisessa ja vastuuta heitä myöskin päätöksentekoon, näin vahvistaen pätevyysluottamusta. Valmentavan johtajuuden ytimessä onkin johtajan persoona ja itsetuntemus. Tärkeää on, myös laajentaa työntekijöiden päätösvaltaa ja kannusta heitä itsenäiseen päätöksentekoon, lisäten heidän sitoutuneisuutta. Yhteinen oppiminen, dialogi ja osaamisen jakaminen ovat perusta pätevyysluottamuksen kasvulle ja kehitykselle, ne ovat siksi myös valmentavan johtajuuden keskiössä. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että yksi valmentavan johtajuuden peruspilareista on aktiivinen kuunteleminen. Valmentava johtaja ei pelkästään anna ohjeita, vaan hän kuuntelee työntekijöitä ja kannustaa heitä ilmaisemaan omia ideoitaan ja näkemyksiään. Tämä johtaa avoimeen ja luottavaiseen kommunikaatioon sekä sitä kautta ilmapiiriin organisaatiossa, mikä edistää uusien ideoiden syntymistä ja innovatiivisuutta. Valmentava johtaja myös kannustaa työntekijöitä ajattelemaan itse ja ratkaisemaan ongelmia omilla taidoillaan. Kokemukseni mukaan tämän perusteella valmentajamme Tarja on ainakin tältä osin valmentava johtaja. 

Motivaation lisääminen on toinen valmentavan johtajuuden ydinasioita. Sen sijaan, että käytettäisiin porkkanan ja kepin menetelmää, valmentava johtaja motivoi työntekijöitä löytämään heidän sisäisen motivaationsa. Tämä saavutetaan usein tukemalla työntekijöiden henkilökohtaisia tavoitteita ja auttamalla heitä ymmärtämään, miten heidän työnsä liittyy suurempaan kokonaisuuteen. Motivoituneet työntekijät ovat tuottavampia ja sitoutuneempia organisaatioon. Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä, valmentava johtajuus edistää kestävää menestystä. Se luo vahvan organisaatiokulttuurin, joka perustuu avoimuuteen, luottamukseen ja yhteistyöhön. Tällainen kulttuuri auttaa organisaatiota selviytymään vaikeuksista ja vaikeina aikoina ylläpitämään työntekijöiden sitoutumista ja uskoa tulevaisuuteen. 

Kirjassa painotetaan useassa kohdassa yksilön vastuuta ja rehellistä peiliin katsomista siitä, millaista oma toiminta on. Omaan vastuuseen liittyvät pohdinnat ja reflektoinnit vaativat kuitenkin erityistä osaamista. 

Realistisuus luottamuksen tukena

Realistisuus on hyvä ohjenuora oman luottamuksellisuuden itsearvioinnissa. Tärkeää on kyseenalaistaa ja tarkastella omia ajatusmalleja. Kirjassa paljon painoarvoa annettiin tiimin työskentelyn tarkastelemiselle erilaisten kaavojen ja teorioiden kautta. Kyseisessä kirjassa kerrottiin myös paljon tärkeitä keskustelua synnyttäviä ja keskustelua ohjaavia tukikysymyksiä. Niiden avulla meidän olisi mahdollista käydä rikastakin dialogia esimerkiksi tiimin nykytilanteesta ja suunnasta. 

Esiintyneet yhteistyön muodot saivat pohtimaan sitä, millä tasolla tiimiyrityksemme tällä hetkellä oikein on. Omien, tämän hetkisen näkemystemme mukaan, me olemme ikään kuin yksilöurheilijoita, jokaisella on oma suunta ja olemme vailla yhteistä suuntaa. Ihminen on itsekäs, vaikka kuinka olisimme muka tiimipelaajia, on luonnollista, että ihminen ajattelee loppupeleissä aina vain “omaa napaansa”. Tästä syystä vielä on ollut vaikea löytää yhteistä suuntaa, koska me olemme eri taitotasoilla, meillä on eri intressit ja olemme erilaisista lähtökohdista.  Toisaalta hyvä, että yksilöillä on omia projekti-ideoita, mutta jokaisella toiminnalla on myös vastavaikutus.  

Mielestämme jo alusta asti olemme Flyynassa puhuneet rahan ja vaurastumisen olevan tärkeä intressi melkein kaikille. Kysymys kuuluukin, miten se ohjaa toimintaamme? Moni odottelee jotain valmista, eikä ole valmis työskentelemään omien intressien eteen. Onko se silloin oikea, aito intressi? Kirjassa mainittua tavoitteiden seurantaa ja niiden mittaamista on tiimissämme vaikea toteuttaa, selkeiden tavoitteiden puuttuessa. Kirjan esimerkissä kiertokulku, esitetään tavoitteiden asettamisen ja tavoitteiden seurannan kiertokulku seuraavasti: ”Tavoitteiden asettamisen jälkeen ryhdytään tekemään arkityötä. Eletään ja tehdään perustehtävän mukaisia hommia, kunnes säännöllisin väliajoin pysähdytään tutkimaan yhdessä tehtyä. Jatkuvan arvioinnin prosessissa tavoitteiden asettamisen jälkeen työskennellään yhdessä niitä kohti, pysähdytään ja arvioidaan yhdessä kehitystä, kunnes jatketaan jälleen työskentelyä yhdessä.” 

Reflektoimme myöskin vähän viime kevään BL-kautta valmentavan johtamisen, sekä toisaalta myös tiimijohtamisen näkökulmasta. Yksi tiimijohtamisen peruspilareista on avoin kommunikaatio. Hyvä ja avoin kommunikaatio on ratkaisevan tärkeää, jotta tiimin jäsenet voivat ymmärtää toistensa odotuksia, jakaa ideoitaan ja ratkaista ongelmia yhdessä. Tämä johtaa parempaan päätöksentekoon ja vähentää mahdollisuutta konflikteihin. Lisäksi avoin kommunikaatio edistää luottamuksen rakentumista tiimin sisällä. 

Kommunikaatio oli ehkä yksi suurimmista haasteista viime kevään BL-kautta miettiessämme. Kommunikaatiota toki oli, mutta ei tarpeeksi, eikä se pyörinyt aina oikeiden asioiden äärellä. On hyvä, että asiat synnyttää keskustelua, mutta johtajan on tärkeä tunnistaa myös, milloin keskustelu lähtee sivuraiteille niin, ettei siitä ole enää hyötyä meille tiiminä tai tarvittavien asioiden eteenpäin viemisessä. Palaverit saattoivat kestää kolmesta neljään tuntiin. Kommunikaationkin saralla kulunut BL-kausi oli todella tärkeä ajanjakso oppimisen näkökulmasta. 

Valmentava johtaminen oli melko vieras termi viimekeväänä, sitä ei tiedostettu, sillä johtajakokemus oli aika minimaalista. Valmentavan johtamisen asioita ei oikeastaan tehty tai jos tehtiin, niitä tehtiin tiedostamattaan. Kevään BL-kaudella keskityttiin todellakin vain tiimiin ja tiimin rakentamiseen, menemättä sen enempää yksilötaitoihin tai yksilöiden kasvuun ja kehitykseen yrittäjinä. Tästä syystä onkin todettava, että koemme valmentavan johtajuuden erittäin haasteellisena toteuttaa tiimiyritys -ympäristössä. Koska olemme kaikki vasta oppimassa, on selvää, ettei mitään mahdollisimman tehokasta tai tuottavaa johtajuusmallia pysty noudattamaan. Johtamiskäyttäytyminen pohjautuu enemmänkin omaan kokemukseen johtajana sekä johdettavana. On siis hyvin yleistä ja oletettavaakin, että tiimissämme johtamistottumukset ovat hyvin konservatiivisia. 

Pohdinta

Lopuksi, on tärkeää huomata, että sekä valmentava johtajuus, että tiimijohtajuus vaativat johtajilta erityisiä taitoja, kuten kuuntelemista, valmentamista ja konfliktien hallintaa. Heidän tehtävänään on tukea tiimin jäseniä ja auttaa ja kannustaa heitä saavuttamaan yhteiset tavoitteet. On myös todettava, ettei kummatkaan johtajuuskäsitteet anna yksinkertaista ratkaisua kaikkiin organisaation haasteisiin. Ongelman ratkaisu vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja taitoa. Johtajien on oltava valmiita oppimaan uutta ja mukautumaan muuttuviin tarpeisiin. Kuitenkin valmentava- sekä tiimijohtajuus tarjoavat pitkällä aikavälillä monia etuja organisaatioille ja yksilöille. 

Valmentava johtajuus on välttämätön nykypäivän liike-elämässä, joka vaatii jatkuvaa sopeutumista ja innovointia. Se auttaa organisaatioita saavuttamaan kestävää menestystä ja yksilöitä kasvamaan ja kehittymään. Johtajien, jotka omaksuvat valmentavan johtajuuden periaatteet, tulisi odottaa näkevänsä positiivisia muutoksia organisaation kulttuurissa ja suorituskyvyssä. Valmentava johtajuus ei ole ainoastaan ohimenevä trendi, vaan se on pysyvä muutos liike-elämän toimintatavoissa. 

On myös kirjoitettu kirja nimellä “Valmentava tiimin johtaminen”, se voisi olla mielenkiintoinen jatkumo lukemillemme kirjoille. 

Lähdeluettelo:

1. Kirja. Valmentava johtajuus. Marjo-Riitta Ristikangas ja Vesa Ristikangas. 2017. Alma Talent. [Viitattu: 25.10.2023] https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/EACBCXCTDG#
2. Kirja. Johda tunteita-menesty työelämässä. Camilla Tuominen. 2018. Tammi. [Viitattu: 23.10.2023] https://www.bookbeat.fi/kirja/johda-tunteita-menesty-tyoelamassa-250226?gclid=Cj0KCQjwqP2pBhDMARIsAJQ0CzprXKFB1HeqmWysp9mQE_m-7QmzH-sP8R5d_FCa1oNAESZa4mLpbWkaAi1qEALw_wcB
3. Nettisivu. Kauppalehti. Artikkeli. Valmentava ja yrittjämäinen johtajuus toimii tässä ajassa, menestys vaatii kokeilemaan uutta. 2021. [Viitattu: 23.10.2023] https://www.kauppalehti.fi/uutiset/valmentava-ja-yrittajamainen-johtajuus-toimii-tassa-ajassa-menestys-vaatii-kokeilemaan-uutta/c6a0bec1-d6d2-44b0-8758-42dd2a097f6b