Edellistä esseetä kirjoittaessa tajusin Lean-ajattelun kiinnostavan minua aiheena ja päätin jatkaa aiheesta vielä enemmän käytännön esimerkkien kautta. Edellisen esseen kohdalla tajusin myös Leanin soveltuvan erinomaisesti juuri akatemiakäyttöön sen korostaman startup-asenteen ja nopean luomissyklinsä ansiosta. Päätin myös samalla tutkia, kuinka Lean pärjää toista hyvin tunnettua toimintamallia vastaan ja että miten nämä eroavat toisistaan ominaisuuksiltaan. Tätä avaankin jo heti seuraavassa kappaleessa, mutta suosittelen sitä ennen vielä lukemaan edellisen esseeni aiheesta kokonaisuuden ymmärtämiseksi.

MVP vs. Massatuotanto

The Lean Startup tuo mukanaan teoriaosuuden lisäksi läjäpäin käytännön temppuja, joita kuka tahansa startup-yrittäjä, toimitusjohtaja tai jopa yrityksen sisällä toimiva ns. sisäinen yrittäjä voi soveltaa. Näihin lukeutuu muun muassa Taiichi Ohnon Toyotankin menestyksestä vastuussa oleva teoria Pienten tuotantoerien voimasta (eng. The Power of Small Badges). Kyseinen teoria nojaa teollisuuden aloilla tunnetun massatuotannon vastakohtaan eli pieniin tuotantoeriin sekä niiden nopeuteen. Mutta eikö massatuotanto vähennä yksittäisen tuotteen hintaa ja anna täten skaalaedun eniten sitä hyödyntävälle? Kyllä antaa, mutta asiaa on tarkasteltava nyt startupin näkökulmasta. Sanotaan, että autoyrityksesi valmistaa sadan auton sijasta vain yhden auton tai jopa yhden osan kerrallaan. Miten hyödyt? Jos tuotannossa tapahtuu virhe, kärsii siitä yksi auto sadan auton sijasta ja vahinko on helpommin korjattavissa. Jos asiakkaan auto hajoaa ja hän tarvitsee siihen varaosan lähimmästä huoltoliikkeestä, on uusi osa valmiina lähetettäväksi liikkeeseen hetkessä. Sinulla ei myöskään tarvitse olla varastollista kyseistä osaa valmiina tai 99 turhaa varaosaa varastoitavana. Teoria palaa myös MVP:hen, sillä jos kukaan ei ostakaan bensiiniautoasi, on sinun nopeampi ja halvempi tehdä Riessin mainitsema Käännös (eng. Pivot) yrityksen suunnassa ja alkaa kehittämään sitä visiotasi tulevaisuuden sähköautosta. Näin syntyy jälleen vähemmän jätettä, sekä säästyy runsaasti arvokasta aikaa ja rahaa, joita startupeilla harvemmin onkaan ylimääräistä. (Ries 2011.)

Suosikkiesimerkkini kirjan metodien toimivuudesta on kuitenkin nettikenkäkauppa Zappoksen tarina. Zappoksen perustajalle, Nick Swinmurnille, syntyi idea nettikenkäkaupasta ja tämän mukana hypoteesi: ostaisivatko ihmiset kenkiä netistä, jos heillä olisi siihen mahdollisuus? Hypoteesia testatakseen Swinmurn rakensi MVP:n ottamalla kuvia kilpailevan kivijalkakenkäkaupan kengistä ja myymällä niitä netissä. Svinmurn lupasi kenkäkaupalle ostavansa kengät heiltä täyteen hintaan tehdessään kaupat netissä. Svinmurn ei täten tarvinnut MVP:tä varten lainkaan varastoa, eikä valtavia pääomia sellaisen perustamiseksi. Hypoteesin osoittauduttua oikeaksi, tiesi Svinmurn nettikenkäkaupalle olevan kysyntää. (Ries 2011.) Zappos julkaistiinkin vuonna 1999 sivustona ShoeSite.com ja on siitä lähtien pärjännytkin kiitettävästi liikevaihdon ollessa Forbesin mukaan ”reilut kaksi miljardia dollaria vuosittain” (Pontefract 2015, käännetty englannista).

Leanin soveltaminen projekteissa

Lean-metodeita pystyy tietenkin soveltamaan myös ns. akatemiaprojekteissa. Ensimmäinen soveltamisen mahdollisuus tulee jo projektisuunnitelmaa tehdessä. Pohtiessasi vaihtoehtoja projektisi toteutuksen aikajanan suhteen, kehotan miettimään Lean-ajattelutavan mukaisesti. Tällöin ajatteluasi voisi ohjata esimerkiksi seuraavat kysymykset: Miten saan tuotteeni/palveluni valmiiksi mahdollisimman nopeasti ja edullisesti? Kenelle tuotetta/palvelua tarjoan ja mitä dataa minun pitäisi heidän kulutuskäyttäytymisestänsä kerätä validoidakseni kysynnän aitouden?

Miettiessäsi tuotettasi ikään kuin ”käytännön kautta” ja Lean-metodien avulla, saavutat varmuuden tuotteesi kysynnästä. Tämä kävi toteen myös nettisivuja pienyrityksille valmistavan yritykseni A1 Kotisivujen kanssa. Myöhemmin ajateltuna koko yrityksen perustaminen pohjautui puolivahingossa tekemääni tarvekartoitukseen nettisivujen tarpeesta kohdeyleisössäni eli pirkanmaalaisissa pk-yrityksissä. Tapauksessani etsin kesätyöyrityksiä, jotka voisivat minut seuraavana kesänä palkata, jolloin huomasin, ettei kaikilla etsimilläni yrityksillä ollut edes yhteystietoja löydettävissä netissä, saati nykyaikaisia nettisivuja. Täten löytyi kysyntä, johon uskoin pystyväni vastata, vaikken nettisivuja koskaan aikaisemmin ollut tehnytkään. Tiesin myös nopean selvityksen jälkeen, ettei nettisivujen tekemisen kustannusrakenne ollut myöskään korkea tuotteen ollessa digitaalinen, tehden siitä täydellisen tuotteen opiskelijalle, jolla tietokone oli jo entuudestaan.

Osaamisenkin löydyttyä netistä, olivat asiakkaat viimeinen puuttuva palanen. Tässäkin tuli tilaisuus valita joko kallis tai ns. Lean-ratkaisu. Kallis vaihtoehto olisi ollut käyttää kallisarvoista aikaa ja rahaa markkinointiin asiakashankinnan käynnistämiseksi. Valitsin kuitenkin silloin helpommalta tuntuneen polun ja päätin aloittaa pyytämällä tuntemaani yrittäjää koeasiakkaakseni veloituksetta. Vaikka veloituksetta tekeminen ei kyseisessä hetkessä ollut kannattavaa liiketoimintaa vaan päinvastoin tappiollista, ovat siitä seuranneet jälkivaikutukset maksaneet itsensä takaisin moninkertaisesti. Olen pystynyt käyttämään sivuja useasti referenssinä mahdollistaen tulevia kauppoja, asiakas on itse ollut tyytyväinen ja puhunut yrityksestäni hyvää eteenpäin ja olen jopa pystynyt myymään samalle yrittäjätutulleni jatkokehitystä samaisille sivuille.

Pohdinta

Yrittäjiä ja yrittäjähenkisiä ihmisiä tarvitaan maailmassa. Ilman oikeita ihmisiä sekä oikeanlaista asennetta epäonnistumista ja niiden avulla kasvamista kohtaan, ei startupilla ole oikeita avaimia menestykseen. Tämä takia ei olekaan harvinaista, että startuppeja rahoittavat tahot ostavatkin enemmän itse yrittäjän eikä hänen pitchaamaa tuotetta. Lean-metodit johtavat väkisinkin kunnianhimoiseen ajatteluun ja niin sen mielestäni pitäisikin olla startuppien keskuudessa. Jos nimittäin ajattelet pelin olevan hävitty jo ennen alkuvihellystä, tulee taululla olemaan murskalukemat vastustajallesi tukevan leidin laulaessa, kerta toisensa jälkeen.

Lähteet

Pontefract, D. 2015. What Is Happening At Zappos? Forbes. Viitattu 9.11.2022. https://www.forbes.com/sites/danpontefract/2015/05/11/what-is-happening-at-zappos/?sh=4594e2ab4ed8

Ries, E. 2011. The Lean Startup. Yhdysvallat: Crown Business.