Tampere
17 Jun, Monday
23° C

Proakatemian esseepankki

Muumeja ja Filosofeja



Kirjoittanut: Maria Jussila - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Muumit ja olemisen arvoitus
Jukka Laajarinne
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kirjassa ”Muumit ja olemisen arvoitus” Jukka Laajarinne pohtii olemassaoloa olemassaolon filosofien ja muumien tarinoiden kautta. Kirjassa käydään läpi monia aiheita olemassaolosta, kuten elämän merkitystä, vapautta ja elämän arvaamattomuutta. Kirja saa myös lukijan itsensä pohtimaan sitä, kuka minä olen ja mikä on minun paikkani tässä maailmassa. Kirjassa siteerattavat eksistentialistit eli olemassaolon filosofit ajattelevat, että: ”Oleminen on aina ennen olemusta”, jolla tarkoitetaan, että se mitä ihminen on ja mikä hänen elämänsä tarkoitus on, määräytyvät vain elämää elämällä. Kirjan olemus kiteytyy hyvin kirjan lauseeseen: ”Mutta miten tästä kaikesta, kummitustalosta, talvesta tai elämästä – voi löytää merkityksen?”

 

 

Elämän arvaamattomuus

 

Monesti me ihmiset erehdymme ajattelemaan, että elämä on tuttua, luotettavaa ja ennalta arvattavaa. Elämme hautautuneina rauhoittaviin lyhytnäköisiin selityksiin ja lohduttaudumme elämän jokapäiväisyyteen ja unohdamme elämän arvaamattomuuden. Saksalainen psykiatri ja filosofi Karl Jaspers on kirjoittanut, kuinka heräämme tähän elämän arvaamattomuuteen, kun joku rajatilanne, kuten kuolema, sattuma ja maailman epäluotettavuus aina välillä osoittavat paikkamme todellisuudessa. Tällainen virheellinen ajatus maailmasta kehittyy kumminkin vasta aikuisena. Lapsena meille oli selvää, että maailma on arvaamaton emmekä me tiedä siitä juuri mitään. Filosofi Martin Heidegger ja muut hänen jälkeensä ovat kuvailleet elämäämme niin, että olemme ikään kuin heitettyinä maailmaan, jätettyinä. Tämä Heideggerin jumalaton ja kohtaloton näkemys olemassaolosta kuvaa hyvin lähtöasetelmaa, josta olemassaolon filosofiassa maailmaa usein lähdetään tarkastelemaan. Kaikki on sattumaa. Kirjassa kerrotaan muumien tarina Taikatalvi, jossa muumipeikko kysyy Tuu-tikilta, ”Kerro minulle lumesta? Minä en käsitä sitä.” Tähän Tuu-tikki vastaa: ”En minäkään. Sen luulee olevan kylmää, mutta jos siitä tekee lumitalon, on talo lämmin. Sen luulee olevan valkoista, mutta toisinaan se on punertavaa ja toisinaan sinistä. Se voi olla hyvin pehmeätä ja se voi olla kovaa kuin kivi. Mikään ei ole varmaa.” Tuu-tikkin kerrotaan ymmärtäneen sen mikä meidänkin tulisi ymmärtää: ”Maailmaa ei voi käsittää eikä mikään ole varmaa.”

 

 

Vapaus

 

”Vapaus on paras asia.”

 

-Tove Jansson

 

Kirjassa käsitellään elämän arvaamattomuuden lisäksi vapautta ja erityisesti valinnan vapautta. Se, kuinka koko maailma ja elämä on pohjimmiltaan arvaamaton, on sekin vapautta. Arvaamattomassa maailmassa on ihmisellä vapaus valita, mutta kuten Jean-Paul Sartre toteaa kirjassaan Eksistentialismikin on humanismia, ”- On totta, että valinta on vapaa, mutta toisaalta emme myöskään voi jättää valitsematta.” Kirjassa puhutaan paljon vapaudesta valita sekä siitä, miten me teemme valintoja, kuten emme tietäisi valinnan olevan vapaa. ”Miten tässä elämässä kävisi, jos emme olisi juuttuneita totunnaisiin rooleihimme ja käyttäytymismalleihimme vaan alkaisimme elää vapaasti? Mitä jos Viljaana ei tänä juhannuksena kutsuisi ikäviä sukulaisiaan? Mitä tapahtuisi, jos Muumimamma äkkiä lakkaisi pesemästä astioitaan?” Kirjan kohta kiteyttää hyvin sen, kuinka vapaus on ihmisestä itsestään kiinni ja hyvin usein me itse valitsemme olla olematta vapaita. Søren Kierkegaard kirjassaan Ahdistus kuvaa asetelmaa seuraavasti: ”Vapaus on hänen autuutensa. Vapaus olla tekemättä tuota tai tätä tässä maailmassa, mutta ennen kaikkea vapaus tulla tietoiseksi vapaudesta.” Jokaisella meillä on siis yksilöllisiä tapoja järjestää maailmaa ja niihin juuri vapaus käsityksemme perustuu. Filosofi Jean-Paul Sartren mukaan yksilön kokemusta vapaudesta edes vankilaan sulkeminen ei pysty viemään. Vankila vaan asettaa ne puitteet, joissa valintoja joudumme tekemään. Kirjassa viitataan tarinaan Vaarallinen juhannus, jossa Muumipeikko, Niiskuneiti ja Viljaana joutuvat kaltereiden taakse ja joutuvat valinnan eteen, kuuntelevatko he hemuleita, jotka ovat heidät vanginneet. ”Ovatko he vankeja, jotka vain toivovat vapautta vai valitsevatko he toisin?” lausahduksen kirjasta voi myös rinnastaa yksilön omaan elämään. Päättääkö ihminen itse olla vanki, joka vain toivoo vapautta vai valitseeko hän toisin?

 

 

Arvaamattomuutta, vapautta ja valintoja

 

Kirja avaa olemassaolon filosofiaa elämän merkityksen, elämän arvaamattomuuden ja vapauden näkökulmista. Maailman sekä elämän katsominen täysin ennakoimattomana ja arvaamattomana tuntuu ajatuksena turvattomalta, ja sana vapaus kauniilta, vaikka juuri vapaus on aina väistämättä ennakoimatonta ja arvaamatonta. Vapaus, valinnan vapaus ja vapauden valitseminen myös herättää paljon ajatuksia. Vankilavertaus Sartresta ja muumeista, jossa vapaus kuvataan valintana, voi rinnastaa jokaisen yksilön päivittäiseen elämään. Me ihmiset teemme, joka päivä valintoja kaikessa mitä me teemme. Valintoja tehdessämme määrittelemme itsemme. Millainen haluaa olla? Millainen haluaa olla muiden silmissä ja millainen omissaan? Valitsemista ja vapautta ei koskaan pääse pakoon.

Kommentit
  • Mari-Anne Kuosa

    Mielenkiintoinen essee, joka pisti ajattelemaan myös omia valintoja joita tehnyt ja vapauden tunnetta omassa elämässä!?

    15.9.2022
Kommentoi