Joillekin kipu on osa joka päiväistä arkea, jonka kanssa oppii pikkuhiljaa elämään. Ne, jotka eivät elä kivun kanssa päivittäin kohtaavat elämässään ajanjaksoja, päiviä ja hetkiä, kun kokevat kipua. Mitä teet, kun tunnet kivun alkavan selässäsi, polvessasi, tai päätäsi alkaa särkeä? Kenties haet särkylääkkeen ja jäät odottamaan lääkkeen vaikutusta. Jos tämä ei auta tai kipu ilmestyy uudestaan ja uudestaan, saatat kääntyä lääkärin puoleen. Lääkäri kirjoittaa sinulle reseptin lääkkeeseen, jonka tulisi auttaa sinua kipusi kanssa. Lääkkeen ottaminen on ehkä se helpoin, nopein ja yleisin keino millä saada kipu hallintaan. On myös paljon muita keinoja millä kipuaan pystyy hallitsemaan. Yksi näistä on musiikki.

Ymmärrys ja tieto kivusta on viime vuosikymmenillä lisääntynyt hurjasti. Kivun hoidossa olennaista on ymmärtää kivun eri tyypit ja niiden mekanismit, jotta kipua saataisiin hoidettua mahdollisimman tehokkaasti. Lääkkeetöntä kivun hoitoa käytetään aina kun se on mahdollista ja tarvittaessa yhdistetään lääkehoitoon. Erilaisia lääkkeettömiä kivun hoitomenetelmiä ovat erilaiset kylmä ja lämpö hoidot, joita voidaan käyttää esimerkiksi pehmytkudosvammojen, leikkausten ja nyrjähdysten yhteydessä. Mekaaniseen kipuun eli kipuun, joka syntyy tietynlaisesta liikkeestä tai asennosta, voidaan käyttää esimerkiksi hierontaa, manipulaatiota, mobilisointia tai akupunktiota.

Kipukokemus syntyy aivoissa ja sen syntyyn vaikuttavat monet eri tekijät. Aivot vertailevat kipukokemusta aiempiin kokemuksiin ja tämän perusteella päättävät onko kipu haitallista vai ei. Kivun tuntemukseen voivat vaikuttaa niin omat tunteet, ympäröivät olosuhteet kuin kivulle annettu merkitys. Näin ollen kipukokemus on hyvin yksilöllinen.

Musiikilla saadaan aikaan positiivisia tunnetiloja, joilla on suuri merkitys kivunlievityksessä. Musiikilla voidaan myös vaikuttaa fysiologisiin muutoksiin kuten verenpaineeseen, hengitystiheyteen ja hormonipitoisuuksiin. Musiikki laukaisee emotionaalisia reaktioita, jotka vaikuttavat aivoissa aktivoiden kipuun liittyviä alueita ja muokkaa kipuärsykkeen aistimista lievemmäksi. Ajatusten kohdistaminen muualle kuin kipuun toimii myös kivunlievittäjänä ja tässä musiikki toimii myös erinomaisesti.

Musiikin kuunteleminen vaikuttaa hormonitoimintaamme. Endorfiinit ovat hyvää oloa tuottavia hormoneja ja ne ovat kehon luonnollisia kivun lievittäjiä. Omaa mielimusiikkia kuunnellessa keho tuottaa endorfiineja, jolloin voi tuntea taivaallista hyvää oloa ja kipukynnys kasvaa. Musiikin kuuntelu lisää myös kehossa opiaattireseptoreita, joihin endorfiinit kiinnittyvät. Näin keho pystyy myös vastaanottamaan suuremman määrän endorfiinia. Musiikkia kuuntelemalla pystyy myös vaikuttamaan kehon kortisolitasoon, joka on kehon stressihormoni. Mitä vähemmän kortisolia kehossa on, sitä rentoutuneempi ja tyynempi olo kuuntelijalla todennäköisesti on. Oman lempikappaleen tai artistin kuuntelu vähentää todistetusti kortisolipitoisuutta kehossa ja auttaa kuuntelijaa rentoutumaan.

Musiikilla on tutkitusti vaikutusta kivun hallinnassa. Se vähentää kipulääkkeiden tarvetta ja lievittää ahdistuneisuutta. Oman mielimusiikin kuunteleminen ja ylipäätään itse valitun musiikin kuunteleminen vaikuttaa kivun hallinnassa paremmin kuin minkä tahansa musiikin kuuntelu. Kipukokemus on yksilöllistä ja musiikin vaikuttavuus perustuu hormonien ja fysiologisten muutosten lisäksi tunnetilojen luomiseen. Seuraavalla kerralla kun selkää alkaa kolottamaan kokeile laittaa kuulokkeet korviin ja lempimusiikkia soimaan.

LÄHTEET:

Komppi.fi. 2019. Kipukokemus syntyy aivoissa ja siksi siihen on tarjolla monenlaista lääkkeetöntä apua. Blogi kirjoitus. https://komppi.net/kivun-kokemus-ja-laakkeeton-hoito/#

Alaranta Nina. 2014. Musiikin käyttö leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa. Syventävien opintojen kirjallinen työ. Tampereen yliopisto. Lääketietellinen yksikkö. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/96833/gradu07238.pdf;jsessionid=3767CE011AD3C173AE422F96640E8F19?sequence=1

Hannuksela. A, Hyppönen. K & Kolhonen. A. 2017. Musiikki aikuispotilaiden lääkkeettömän kivun hoito menetelmänä. Opinnäytetyö. Sosiaali-, terveys-, ja liikunta-ala. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Jyväskylä. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/138979/Hannuksela_Anne.%20pdf.pdf;jsessionid=CFBB00491E29738FFBFCBE21385BD4F5?sequence=1

Holma. T, Jussila. M & Makkonen. T. 2020. Musiikin käyttö kivunlievityksessä. Opinnäytetyö. Sairaanhoitajakoulutus. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/335381/Holma_Tommi_Jussila_Mira_Makkonen_Tinja.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Pitkäniemi. A, Sihvonen. A.J, Särkämö. T, & Soinila. S. 2020. Musiikki-interventiot kivun hoidon osana. Lääkärilehti. Artikkeli. 37/2020 vsk 75, s. 1843-1848. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/musiikki-interventiot-kivun-hoidon-osana/?public=c4f48a03ed7ee43e98fb9cea119d1c29