”Motivaatio on bullshittiä, sanoo Laura Mäntynen podcastissään: ”Miksi epäonnistumme meidän tavoitteissamme”. Laura puhuu tunteista ongelmana motivaation takana.

Aivojen tarkoitus on pitää meidät hengissä, joka selittää sen miksi uudet asiat jännittävät meitä. Aivoissamme sijaitsee mantelitumake, joka koettaa suojella meitä kaikelta uudelta ja mahdollisesti vaaralliselta. Se on tavallaan rakennettu meidän sisäämme. Aivot oppivat uuden asian kunnolla vasta kolmen kuukauden aikana ja vasta silloin asiasta voi tulla meille totuttu rutiini ja tapa. Valitettavasti monet ovat tässä vaiheessa jo luovuttaneet tavoitteistaan ja luistuneet takaisin entiseen.

Miksi me sitten epäonnistumme tavoitteissamme?

Me keskitymme koko prosessiin. Isoon kasaan pieniä askelia, jotka vaikuttavat jo pelkkänä ajatuksena pyhiinvaellukselta! Jos ajattelisimme matkamme vain yksi askel kerrallaan, olisi meidän huomattavasti helpompaa päästä tavoitteisiimme.
Kun ajattelemme tavoitteet prosessina ahdistumme sen miljoonista pienistä vaiheista ja huonoimmassa tapauksessa jätämme haasteen ottamatta. Projektin ajatteleminen päivä kerrallaan on huomattavasti armollisempaa ja voin melkein vannoa, että sillä pääsee pidemmälle.
Mennään pienin askelin kohti tavoitetta, asetetaan paljon välitavoitteita, eikä laiteta rimaa liian korkealle.
On todella tärkeää asettaa sellaiset tavoitteet joihin voit varmasti päästä, etenkin alussa. Kun itsensä on ylittänyt ja päässyt tavoitteeseen on helpompaa pusertaa kohti taas hieman parempaa suoritusta.

Sisäinen motivaatio

Toinen tärkeä asia tavoitteen saavuttamisessa on sisäisen motivaation löytäminen.
Miksi teet juuri sen mitä teet ja mitä haluat sillä saavuttaa. Mikä sinulle on tavoitteen saavuttamisessa tärkeää?
Etsi jokin niin inspiroiva “miksi”, että sinun ei tarvitse kyseenalaistaa sitä ”heikkoinakaan” hetkinä. Kirjoita “miksi” paperille ja allekirjoita se. Asiasta tulee välittömästi merkityksellisempi ja voit tosiaan kokea sitoutuneesi siihen.
Jos haluat voit myös kuvata fiiliksesi sen jälkeen kun olet saavuttanut tai tehnyt jotain tavoitteesi eteen. Jos tavoitteesi on esimerkiksi käydä neljä kertaa viikossa kuntosalilla, kuvaa fiiliksesi kuntosalilla käymisen jälkeen ja kerro siitä mitä fiiliksiä reenaaminen ja salille raahautuminen sai aikaan. Voit tästä lähitien aina katsoa fiilisvideon kun salille meno ärsyttää, eikä huvita yhtään!

Toinen asia mikä helpottaa päätöksentekoa esimerkiksi kuntosalille lähtemisestä on kirjoittaa paperille asiat mitä saat jos menet reenaamaan, ja mitä saat jos et mene.
Voit esimerkiksi kirjoittaa: Saan… kunnioitusta keholleni, paremman olon, pidemmän elämän ja energiaa päivään. Saan jos en mene… väsymystä, masenteneisuutta ja pettyneen olon. Lopulta allekirjoita tämäkin paperi, jolloin hyväksyt molemmat vaihtoehdot, mutta tiedät myös molempien päätösten mahdolliset seuraukset!

Syy vai seuraus?

Viimeinen pointti tavoitteen saavuttamiseen ja motivaation löytämiseen on miettiä hoidatko syytä vai seurasta. Jos olet esimerksiksi pudottamassa painoa, on hyvä miettiä mikä lihomisen on aiheuttanut. On hyvä pohtia syytä lihomiselle. Onko sen laukaissut esimerkiksi ero parisuhteesta, kriisi elämässä, tunteisiin syönti vai mikä. Jos et ensin etsi syytä ongelman takana et lopulta hoida perimmäistä haastetta. Nimittäin vastaavien kriisejen tapahtuessa palaat jälleen ylensyömään, kun et ole hoitanut tunteita sen takana.
Laidutus ei itsessään siis poista ongelmaa. Tutki tapojasi ja keksi sen tilalle uusi. Jos harrastat esimerkiksi tunnesyömistä, ota tilalle jokin uusi rutiini. Voit esimerkiksi aina ikävän tunteen tullen lähteä vartiksi ulos kävelemään. Tee siitä rutiini syömisen tilalle.

Otan taatusti käyttöön omien tavoitteiden allekirjoittamisen! Se, että tiedostan jatkuvasti mitä saan jos pysyn tavoitteessani ja mitä saan jos en pysy, auttaa minun kaltaistani impulsiivista tunneihmistä taatusti pysymään helpommin tavoitteessa ja lopulta saavuttamaan ne.

https://soundcloud.com/laurrenna/yhdeksas-jakso-miksi-epaonnistumme-meidan-tavoitteissa
Soundcloud, Miksi epäonnistumme meidän tavoitteissa, Laura Mäntynen, ”laurrenna”