Johdanto 

Ropinan ensimmäinen mökkipaja oli Ikaalisissa Kauppilan matkailutilalla 4.–6.3. Valmistelut alkoivat kuitenkin jo kauan ennen varsinaista mökkeilyä. Halusin ehdottomasti olla järjestämässä mökkipajaa. Olihan siinä paljon kaikkea suunniteltavaa ja mielenkiintoista tekemistä.  Vastuu mökkipajan järjestämisestä siirtyi luonnollisesti henkilöstö ja hyvinvointi tiimille, johon myös itse kuulun.  Ymmärsimme nopeasti, että jonkun täytyy olla tästä kaikesta päävastuussa, niinpä päätinkin ottaa roolin vastaan. Opin prosessin aikana valtavan paljon itsestäni ja tiimistämme. Olin lukenut juuri ennen mökkipajaa Thomas Eriksonin kirjat Idiootit ympärilläni (2019) ja Kehnot pomot ympärilläni (2021). Kirjoissa puhutaan erilaisten persoonallisuustyyppien tavoista toimia ja työskennellä. Oli hyvä tiedostaa, miten laajasti omat toimintatapani voisivat vaikuttaa muihin tiimimme jäseniin. Koenkin että näiden asioiden miettiminen juuri ennen mökkipajaa auttoi minua toimimaan tiukoissakin tilanteissa johdonmukaisesti ja järkevästi. Kokemukseni olivat jokseenkin ristiriitaisia ja haluankin nyt kertoa teille miltä vastuuroolissa oleminen tuntui ja mitä onnistumisia ja haasteita meillä oli matkan aikana. 

Vastuuhenkilön rooli ennen mökkipajaa 

Kun päätin ottaa mökkipajan vastuuhenkilön roolin itselleni, tiesin kuinka paljon suunnittelua ja työtä se vaatisi ennen mökkipajan alkua. En kuitenkaan ollut osannut odottaa, etten pääsisi kunnolla roolistani eroon koko mökkipajan aikana. Roolin hoitaminen ennen mökkipajaa oli mukavaa ja tuntui hyvältä saada hommia eteenpäin. Olen luonteeltani vastuuntuntoinen ja sosiaalinen, joten vastuurooliin astuminen tuntui luontevalta.  

Kun aloitimme mökkipajan suunnitellun, ensimmäisenä mieleemme tuli valmentajamme Veijon ehdottama paikka Ikaalisista. Matkailutila sijaitsi rauhallisella paikalla peltojen keskellä ja siellä olisi hyvät tilat meidän tiimillemme. Ehdoton bonus kuulosti olevan kotiruoka, jota tilalla tarjoiltiin. Hetken neuvottelujen ja pohtimisen jälkeen päätimme olla yhteydessä Kauppilan matkailutilaan. Yhteystyö matkailutilan ja tiimimme välillä oli luontevaa. Hoidimme viestittelyn pääosassa sähköpostilla, mutta Kallen sai hyvin kiinni myös soittamalla. Sovimme Kallen kanssa muun muassa majoituksen ajankohdasta, hinnasta, huonetoiveistamme ja tarpeistamme sekä ruokailuun liittyvistä asioista kuten erikoisruokavalioista ja ruokailuajankohdista. Lisäksi suunnittelimme kyydit sekä meno ja paluu ajat. Myös aikataulun suunnittelu oli meidän heiniämme. Tiimissämme on 23 henkilöä, joten hyvä aikataulutus oli tärkeää, jotta kaikki oppisopimukset ehdittiin käydä läpi kahden päivän aikana. Suunnittelu ja asioiden eteenpäin vieminen oli mukavaa ja edistyi nopeasti.  

Aina kaikki ei mene niin kuin Strömsössä 

Kaikki ei kuitenkaan mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Yllätyksiä tuppaa aina tulemaan. Ja vaikka asioista oli sovittu ja paikka hommattu tuli tiimillämme pieni paniikki, kun tajusimme etteivät rahamme riittäisi mökkipajan maksamiseen.  Aloimme pohtia vaihtoehtoja tilanteesta selviämiseen. Mietimme paikan vaihtamista, kun huomasimme halvempiakin vaihtoehtoja olevan tarjolla. Meille oli annettu selvä haaste, johon emme olleet yltäneet. Istuimme alas ja pohdimme tilannetta.  Tuntui hankalalta olla päättämässä siitä, miten toimisimme. Lopulta päätimme niellä tappiomme ja yrittää uudestaan. Päätöksemme Kauppilan tilan valitsemisesta ei miellyttänyt kaikkia, jonka ymmärrän täysin. Kävimme tiimissämme paljon keskustelua siitä miksi näin toimittiin ja miten toimisimme jatkossa. Näissä tilanteissa nousi vahvasti pinnalle Eriksonin (2019) ja (2021) kuvaamat persoonallisuus tyypit. Kirjoissa puhuttiin paljon siitä miten eri tavalla kukin meistä reagoi paineen alla, miten toimimme ja miten toimintamme vaikuttaa muihin ympärillä oleviin. Uskon että näiden asioiden tiedostaminen auttoi minua toimimaan haastavissa tilanteissa. Emme saaneet kerättyä rahoja kasaan ja lopulta kaikki maksoivat mökkipajan omista roposistaan. Hävetti myöntää epäonnistuminen, mutta olen valtavan ylpeä siitä, miten kaikki tsemppasivat ja hyväksyivät tilanteen. Jokainen pystyi joustamaan omastaan tiimin takia. 

Mökkipajaan valmistautuminen oli siis välillä yhtä karuselliä. Tunteet heittelivät laidasta laitaan ja välillä oli todella tehtävä töitä hyvän fiiliksen ylläpitämiseksi. Olin kuitenkin yllättynyt siitä, kuinka nopeasti tilanne hyväksyttiin ja oman navan tuijottelu vaihtui tiimin hyvinvoinnista huolehtimiseen. Olen ylpeä siitä, miten hoidimme erimielisyydet ja miten pystyimme keskustelemaan suoraan ja avoimesti. Loppujen lopuksi saimme asiat järjestymään ja lähdimme mökkipajaan avoimella ja hyvällä mielellä 

Vastuuhenkilön rooli mökkipajassa 

Kun päätin ottaa vastuun tiimimme puolesta, astuin samalla jollakin tasolla johtajan saappaisiin, vaikken sitä niin ajatellutkaan. Välillä oli hyvin vaikeaa määritellä sitä, kuinka paljon minun kuului ottaa koppia vai pitikö lainkaan. Vaikka hommaa ei loppujen lopuksi ollut hirveästi tunsin vastuuroolini mökkipajan aikana jonkinlaisena taakkana. En tarkoita tällä sitä, ettenkö olisi halunnut huolehtia kaiken toimivuudesta vaan enneminkin sitä, ettei minulla ollut tietoa siitä, kuinka isossa roolissa minun kuului olla. Luonnollisestikin kaikki viestintä tiimin ja majatalon henkilökunnan välillä meni minun kauttani, sillä tiesin kaikesta eniten. Lisäksi huolehdin monesta asiasta kuten aikataulutuksesta.  Mökillä jokainen haluaa nauttia ja rentoutua, joten aikatauluista kiinni pitäminen ja asioista muistuttelu tuntui ajoittain hankalalta. Uskon että epämiellyttävät tunteet johtajuudesta johtuivat ennemminkin ympäristöstä kuin itse vastuuroolista. Tiedän kuitenkin, että aina on jonkun sekin rooli otettava ja tällä kertaa rooli oli minulla. 

Ristiriitaiset tuntemukset saivat minut pohtimaan omaa johtajuuttani. Eikö ympäristö tuntunut luontevalta vai miksi “johtajan” roolin ottaminen oli yhtäkkiä vastenmielistä, vaikka yleensä se on minulle luontevaa ja mukavaa? Mistä johtui, etten osannut päästää irti vaan koin olevani vastuussa kaikesta mitä ympärilläni tapahtui? Olisinko voinut toimia jotenkin eri tavalla ja miten toimisin tällaisessa tilanteessa jatkossa? Tuntui että kysymyksiä oli paljon enemmän kuin vastauksia, Osaan olen saanut jo vastaukset mutta useimpien vastausten kohdalla kestää varmastikin pidemmän aikaa.  

Mökkipajan jälkeiset tunnelmat 

Vaikka mökkipajaa edeltävä aika ja omat ajatukseni ja tuntemukseni olivat yhtä vuoristorataa, oli mökkipajamme joka tapauksessa varsin mukava ja piristävä kokemus, tiimiytyminen tapahtui kuin itsestään ja opimme toisistamme valtavan paljon. En olisi voinut kuvitellakaan, että muutaman päivän aikana tiimimme sisällä oleva luottamus voisi kasvaa niin paljon. Myös vastuuroolissa olo opetti minulle paljon itsestäni, tiimistämme sekä johtajuudesta. Kokemus haastoi meidät kohtaamaan odottamattomia tilanteita ja osoitti, kuinka tärkeää on, että tiimillä on yhteinen tavoite ja päämäärä, jonka eteen työskennellä. Yhteiset haasteet vahvistivat tiimimme yhteishenkeä ja osoittivat, että yhdessä voimme saavuttaa enemmän.  Tämä kokemus kasvatti ja antoi arvokkaita oppeja tulevaisuutta varten. 

Lähteet 

Erikson. 2019. Idiootit ympärilläni- Kuinka ymmärtää muita ja itseään. EU. Atena kustannus Oy 

Erikson. 2021. Kehnot pomot ympärilläni- Miksi hyvä johtaminen on niin vaikeaa. Keuruu. Atena kustannus Oy 

ChatGPT.2023. Hyödynsin rakenteen muodostamisessa. Viitattu 7.4.2024