Olin vierailemassa Hurmoksen pajassa, johon ennakkotehtävänä oli lukea Ben Furmanin ja Mika D. Rubanovitschin kirja Valmenna onnistumaan. Nyt. 2020. Kirja oli ollut jo jonkin aikaa lukulistallani ja nyt siihen tuli sopivan motivoiva syy ja niinpä kuuntelin kirjan lähes yhtä soittoa. Kirja herätti minussa paljon ajatuksia ja laittoi miettimään omia ajattelu- ja toimintamallejani. Onnistunut kirja siis. Yksi kirjan mieleenpainuvimmista asioista, johon haluan nyt tarkemmin tarttua, oli ajatuksia palautteenannosta tai oikeastaan kuinka asian esittää. Esitänkö minä asiat valituksina ja moitteina vai toiveina? Sillä nimittäin on merkitystä esittääkö asiat osoittaakseen toisessa olevan virheitä ja haittoja vai kertooko toiveita. Kuinka toinen voisi tehdä  asiat toisin ja mitä hyötyä niistä olisi. Kuinka siis ilmaista rakentavalla tavalla tyytymättömyyttä johonkin asiaan, tilanteeseen tai toimintatapaan? Olen aikaisemmin esseissä reflektoinut palautteenantamista ja vastaanottamista ja kenen palautetta itse arvostan. Palaute on arvokas asia ja se on keino kehittää itseä, toisia ja koko yhteistä toimintaa. Entäpä jos palautetta on tarve antaa siitä syystä, että toisen toiminnassa ärsyttää tai raivostuttaa jokin? Ehkä tästä esseestä löytyy toimiva keino siihenkin.

Olemme tottuneet valittamiseen ja ongelmalähtöisyyteen. Se on helppoa. On helppoa löytää muista virheitä ja omaa oloa helpottaakseen on helppo valittaa sen enempää pohtimatta, miten asiat esittää. Valittaminen on sitä, että sanoo mihin on tyytymätön ja miksi se on muiden vika ja mitä kaikkea haittaa siitä seuraa. Moni meistä on sortunut tähän ja usea meistä tunnistaa henkilöitä, joiden tapa esittää asiat ovat enemmän ja vähemmän valittamisen kautta. Tämä tapa ei kuitenkaan välttämättä ole se kaikkein rakentavin ja paras tapa. Itseasiassa se voi kääntyä itseään vastaan. Ihmisellä käynnistyy herkästi puolustusreaktio, jolloin reaktiona voi olla hyökkäys, lamaannus tai pakeneminen tilanteesta.

Mitä jos esittäisitkin valituksen toiveena? Jos asia esitettäisiinkin siten mitä muutosta toivotaan ja miten siihen omasta mielestä päästään. Hyväksymme paljon helpommin sen, että meiltä puuttuu joku taito kuin että meissä olisi joku vika mikä pitää korjata. Valituksessa usein sanellaan vikoja ja epäkohtia kun taas toiveissa esitetään muutoksia toimintaan. (Furman & Rubanovitch, 2020)

Kirjassa esitettiin kaksi erilaista strategiaa kritiikin antoon ja tyytymättömyyden ilmaisuun. Toinen niistä on moitekäsi ja toinen toivekäsi. Seuraavaksi käydään molemman käden sormet läpi ja millaisia elementtejä niiden käyttäminen antaa palautteeseen. Mieti kumpaa kättä haluat seuraavan kerran käyttää kun jokin toisen toiminnassa ärsyttää.

Moitekäsi

Peukalo on moitekädessä aina-sormi. Se tarkoittaa pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Jos valitset moitekäden strategian käytä sanoja aina, joka kerta, ei koskaan ja taas.

Etusormi on vikasormi. Kerro, mitä toinen tekee väärin. Käytä myös mahdolliset materiaalit osoittaaksesi virheen kuten videot ja viestit, ja käyttä niitä todisteena väärästä tavasta. Pääasia että pystyt hyvin selkeästi osoittamaan virheen ja että vastaanottaja varmasti sen ymmärtää. Virheen voi sanoa vielä moneen kertaan ja eri tavoin, jotta se varmasti tulee selväksi.

Keskisormi on puolestaan haittasormi. Luettele nyt mitä kaikkea haittaa vikasormen osoittamilla teoilla tai tavoilla on hänelle ja muille.

Nimetön on syy-sormi. Tällä viitataan syyttäviin selityksiin. Oletko välinpitämätön vai onko sinulla motivaation puute? Ajatteletko vain itseäsi? Lisää vielä tarvittaessa joku psykiatrinen diagnoosi vahvistaaksesi selittävää syytä esimerkiksi väittämällä toisen olevan narsisti tai kärsivän huonosta itsetunnosta tai vaikka huonosta lapsuudesta. Mitä syitä vain keksitkin, joilla selität hänen puolestaan syyt toiminnan takana.

pikkurilli on kuurosormi. Sillä viitataan kyvyttömyyteen ottaa palautetta vastaan ja muuttaa toimintaansa sen mukaan. Voit vaikka aloittaa sen lauseella ”En tiedä kuinka monta kertaa tästä on sinulle sanottu jo…”

Moitekäden sormia ei tarvitse käyttää järjestyksessä vaan ne voi käyttää missä järjestyksessä tahansa tai niistä voi käyttää vain osan. Miltä kuulostaa? Toinen vaihtoehto on toivekäsi.

Toivekäsi

Peukalo on kontaktisormi. Ota kontakti kysymällä esimerkiksi olisiko hetki aikaa ja voitaisiinko jutella.

Etusormi on toivesormi. Palaute annetaan toiveen tai ehdotuksen muodossa. Ilmaistaan miten toisen halutaan toimivan.

Keskisormi on hyötysormi. Sen avulla pyyntö tai toive perustellaan siten että toinen ymmärtää minkä takia toiveen esittäjälle on tärkeää, että toimintaa muutetaan palautteen mukaisesti. Käydään myös hyödyt läpi niin itselle kuin muillekin.

Nimetön on usko sormi. Toiveen esittämisen jälkeen luodaan uskoa ja esitetään jotain optimistista. Sen tarkoituksena on osoittaa että toiveen esittäjä ajattelee toisesta ihmisestä hyvää. ”Ymmärrän että et tee tätä tarkoituksella.” ”Uskon sinun pystyvän siihen muutokseen.”

Pikkurilli on sopimussormi. Sillä sovitaan miten menetellään.

Mieti ensi kerralla kuinka asian esität. Olisiko se mahdollista esittää toivekäden keinoin?

Kritiikkisimulaattori

Haluatko nyt havainnollistaa miten eri tavoin nämä kaksi kättä toimivat? Kirjassa mainittiin nettisivu, josta löytyy Ben Furmanin kehittämä kritiikkisimulaattori, joka havainnollistaa miten eri tavoin asiat voi esittää. Se löytyy osoitteesta https://www.benfurman.com/selfhelper/hands_fin/start.php

Simulaattori nettisivuineen on hyvin yksinkertainen. Ensin annetaan aihioita, joista halutaan valittaa tai joihin halutaan muutosta ja sen jälkeen simulaattori muuttaa sen karkeaan moitekielen muotoon. Tämän jälkeen saat saman toivekielelle. Halusin tietenkin päästä kokeilemaan simulaattoria itse. Halusin antaa palautteen kuvitteelliselle henkilölle Keijolle siitä, että henkilö myöhästyy usein sovituista tapaamisista ja töiden määräajoista.

Moitekäden tapaan simulaattori asetteli palautteeni seuraavaan muotoon:

”Kuule Keijo, nyt ei kierrellä eikä kaarrella. Kuten hyvin tiedät- koska niin moni ihminen on yrittänyt tästä asiasta sinulle sanoa- sinulla on sellainen haitallinen tapa, että sinä usein myöhästyt sovituista tapaamisista ja sinä palautat työsi aina myöhässä. Muutenkin et välitä sovituista asioista. Etkö sinä hyvä ihminen ymmärrä, että se on huono juttu. Siitä on haittaa sekä itsellesi, että muille. Siitä seuraa mm. se että muut joutuvat odottaa ja muiden työt pitkittyvät. On myös vaikea luottaa sinuun. Mikä sinua oikein vaivaa? Miksi ihmeessä teet niin? Etkö välitä pätkääkään muista ihmisistä, vai mistä siinä oikein on kysymys? Mistähän se johtuu, että mitään edistystä tässä asiassa ei ole tapahtunut vaikka niin moni ihminen on yrittänyt sinulle asiasta sanoa? Koeta nyt jo hyvä ihminen muuttua, vai onko nyt niin että et pysty ottamaan vastaan suoraa ja rehellistä palautetta? Se minun on vielä sanottava, että jos tähän asiaan ei tule muutosta hyvin pian, et voi jatkaa työskentelyä täällä.”

Moitekäden palautteen resepti:

1. Aloita töykeästi
2. Korosta ongelman haittoja
3. Esitä loukkaava selitys.
4. Arvostele hänen vastaanottokykyään
5. Ja loppuun vielä liitä palautteeseen jokin uhkaus.

Kokeillaanpa nyt, kuinka simulaattori kääntää tämän asian toivekäden muotoon:

”Olen miettinyt sinua Keijo ja minulle on tullut mieleen yksi toivomus, jonka haluaisin esittää sinulle. Onko sinulla muutama minuutti aikaa ja onko nyt sopiva hetki? Kuten varmasti tiedät, sinulla on joskus sellainen tapa, että myöhästyt sovituista tapaamisista ja palautat työsi myöhässä. Muutenkin et välitä sovituista asioista. Ymmärrän kyllä, että ei se mistään muusta johdu kuin ihan vaan ajattelemattomuudesta, mutta siitä huolimatta haluaisin esittää sinulle seuraavanlaisen toivomuksen: Sen sijaan, että toimit sillä tavalla, minä toivon että olisit ajoissa tapaamisissa ja huolehtisit että työsi valmistuisi ajallaan. Siitä olisi paljon hyötyä, kuten esimerkiksi kenenkään aikaa ei menisi hukkaan odottelussa ja saisimme työt tehtyä tehokkaammin. Uskon myös, että se onnistuu sinulta, sillä ymmärrät että siitä on hyötyä paitsi muille niin ennen kaikkea itsellesi. Tämä on minun ajatukseni siitä, miten sinun kannattaisi toimia näissä tilanteissa, mutta ymmärrän että sinulla voi olla hyvinkin parempi ajatus itselläsi miten tämä kannattaisi hoitaa. Pannaan viisaat päämme yhteen. emmeköhän jotain keksi.”

Tälle palautteelle resepti on seuraava:

1. Aloita arvostavasti
2. Mainitse ongelma vain lyhyesti
3. Ole ymmärtäväinen
4. Kerro miten haluaisit hänen toimivan
5. Korosta muutoksen hyötyjä
6. Tarjoa osallistumismahdollisuutta
7. Ja loppuun vielä sano jotakin optimistista

Toivekäsi ja moitekäsi laittoi itseni ajattelemaan ja toivon itseltäni, että ajatus tulee myös käytäntöön seuraavassa tosi tilanteessa. Simulaattori oli loistava tapa havainnollistaa kuinka eri tavalla saman asian voi esittää. Tunnistan itse käyttäväni toivekäden keinoja mutta ainakin toistaiseksi vielä moitekäden sormiakin on vaihtelevasti mukana. Etenkin nopeassa tilanteessa tai tilanteessa, joka herättää valtavan suuren hetkellisen tunneryöpyn on moitekäsi helppo ja primitiivinen ratkaisu. Ensi kerralla ehkä muistan pysähtyä hetkeksi ennen rektiota ja miettiä että millä tavalla pääsen oikeasti toivomaani lopputulokseen ja silloin ehkä toivekäsi astuu isosti esille.

Lähteet:

Furman. B, Rubanovitsch. D. M, Valmenna onnistumaan. Nyt. 2020, Oy Imperial Sales AB

Kritiikkisimulaattori, https://www.benfurman.com/selfhelper/hands_fin/start.php, luettu 25.2.2024