Tampere
24 May, Friday
24° C

Proakatemian esseepankki

Miten valloittaa muotimaailma ja pysyä sen huipulla?



Kirjoittanut: Emilia Parikka - tiimistä FLIP Solutions.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Grace - Elämäni muodin maailmassa
Grace Coddington
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Luin Grace Coddingtonin elämänkerran, joka keskittyi vahvasti hänen suhteisiinsa ja elämäänsä muotimaailmassa. Grace on muotitoimittaja ja Voguen luova johtaja, joka on tehnyt pitkän uran niin kameran edessä, kuin sen takanakin. Hänellä on yli 50 vuoden kokemus alalta, joten hän todellakin tietää mistä puhuu. Koska olen suuri muodin rakastaja ja haaveillut usein itsekin muotialasta, päätin tutkia, miten Grace valloitti muotimaailman.

 

Gracen lapsuudesta ja nuoruudesta

 

Grace syntyi 1941 Angleseyssa Walesissä ja kasvoi siellä sateisen harmaissa maisemissa kaivaten vehreyttä. Jo nuorena Grace rakasti muotia ja selaili Vogueta ihastellen sen kauniita kuvia. (Coddington, 2013)

 

Kahdeksantoista vuotta täytettyään Grace totesi, että hänen oli aika poistua pikkuruiselta saarelta ja lähteä tavoittelemaan unelmiaan suuressa maailmassa. (Coddington, 2013) Tämä antaa mielestäni ensimmäisen ohjeen menestyksen tielle; sinun täytyy mennä sinne missä muotimaailma on.

 

Mallin urasta

 

Gracen mallinura sai alkunsa hänen ystävättärensä Angelan yllyttämänä. Nimi Grace, joka alun perin oli hänen kolmas nimensä, päätyi taiteilija nimeksi Panchetta ystävän suosituksesta, sillä tämä näki nimen sopivan paremmin mallin uralle. Mallinuran tavoittelu, ei suinkaan ollut yllättävää, sillä hänelle oli jo pitkään huomauteltu pituudesta ja siitä, miten Grace voisi olla täydellinen malli. (Coddington, 2013)

 

Ensimmäinen mallintyö ei ehkä ollut sitä, mitä Grace oli odottanut. Valokuvaaja Norman Parkinson halusi kuvata Gracen alasti metsikössä, jostain syystä nuori nainen oli kuullut vain sanan ”kuvata” ja olikin aluksi erittäin hämmentynyt, kun häntä pyydettiinkin riisuutumaan. (Coddington, 2013)

 

Hakeuduttuaan mukaan Voguen järjestämään mallikilpailuun, voitti Grace sen Young Idea kategorian ja sai palkinnoksi kuvaussession lehden kanssa. Tuhkimo tarina alkoi, kun yhtäkkiä kaikki halusivat hänet kuviinsa. Siihen aikaan mallien odotettiin laittautuvan itse, joten Gracekin kävi kurssin, jolla oppi käyttämään kosmetiikkaa ammattimaisesti. (Coddington, 2013)

 

Kun Grace lähetettiin Ranskaan kuuluisan Eileen Fordin arvioitavaksi, lyttäsi tämä nuoren naisen täysin todeten, ettei uskonut hänellä olevan mitään mahdollisuuksia muotimaailmassa. Hänen onnistui kuitenkin myöhemmässä vaiheessa päästä osaksi myös ranskalaista muotimaailmaa, jossa hän oppi miten ilkeitä ranskalaiset mallit olivat. Gracea ei kutsuttu lounaalle, eikä hänelle juurikaan muuten puhuttu. Hieman alle 30-vuotiaana Grace sai kuulla olevansa liian vanha malliksi ja päätyi tavoittelemaan muotitoimittajan uraa. (Coddington, 2013)

Kuva 1: Gracen ensimmäinen kansi Voguen mallina. (Coddington 2013)

Voguesta

 

Grace sai tarjouksen muotitoimittajan tehtävistä Queenistä, mutta kieltäytyi sillä halusi tähdätä sinne mistä oli koko uransa haaveillut: Voguesta. Marit Allen järjesti Gracelle haastattelun brittiläisen Voguen silloisen päätoimittajan Beatrix Millerin kanssa. Vaikka haastattelu lounas tuntui Gracesta menevän aivan metsää, päätyi hän kuitenkin saamaan paikan nuorempana muotitoimittajana. (Coddington, 2013)

 

Brittiläisessä Voguessa Grace koki monia mielenkiintoisia hetkiä, kuten Prinssi Charlesin kuvaukset, sekä lukuisat muotinäytökset, joita hän pääsi seuraamaan lähietäisyydeltä. Grace tutustui myös moniin ihmisiin, kuten Norman Parkinson (valokuvaaja), Anna Wintouriin (Voguen nykyinen päätoimittaja), sekä Lolou de la Falais (YSL pukukorujen suunnittelija). (Coddington, 2013)

 

Vuonna 1988 Grace siirtyi Annan kutsusta yhdysvaltalaiseen Vogueen, työskenneltyään hetken Calvin Kleinille. Niiden vuosien aikana, Grace oppi Annalta tyyneyden tärkeyden, sillä tämä ei hätkähtänyt vaikka mitä tapahtui ympärillä. Tämä auttoi Gracea työskentelemään myös hankalien mallien tai valokuvaajien kanssa, sillä hän ei menettänyt heti hermojaan. (Coddington, 2013) Tämä on varmasti muotimaailmassa tärkeää, sillä koskaan ei tiedä kenen kanssa joutuu työskentelemään ja joskus oma hermostuminen täytyy hillitä, jotta ei tule polttaneeksi siltoja.

 

Mahdollisuuksiin tarttumisesta

 

Yksi tärkeä teema kirjassa oli mahdollisuuksiin tarttuminen. Grace asetti itsensä tilanteisiin, joissa hän kohtasi tärkeitä ihmisiä ja löysi mahdollisuuksia. Kun hänelle tarjottiin ensimmäistä mallintyötä, hän tarttui siihen epäröimättä. Kun hän näki mahdollisuuden hakea brittiläiseen Vogueen, hän teki juuri niin epäilemättä omia kykyjään. (Coddington, 2013)

 

Tätä joudun toisinaan muistuttaa itsellenikin, että mahdollisuudet, eivät kävele ovelleni, vaan minun on mentävä ulos maailmaan ja tartuttava niihin, kun ne ilmestyvät eteeni. Siihen liittyy vahvasti avoimen mielen tärkeys. Toisaalta taas, jos tiedän tarkasti mistä unelmoin, on minun pyrittävä siihen ja tavoiteltava niitä asioita, jotka mahdollistavat unelmani.

 

Kuva 2: Yksi monista kuvista joiden taiteellisena muotitoimittajana Grace toimi. (Coddington 2013)

Suhteiden tärkeydestä

 

Kirjassa oli miljoonia tärkeitä ja kuuluisia nimiä, joista puoliakaan en pysty enää muistaa. Nimiä enemmän kiinnitin huomiota siihen, miten yksi kohtaaminen johti toiseen ja kolmanteen ja miten niistä aina poiki uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Gracen tutustuminen Brownsin Robert Forrestin ja rouva Burstenin kanssa, johti siihen, että hän sai näiden verkostojen kautta puhuttua itsensä Azzedine Alaïan luomusten yksityiseen katselmukseen ja pääsi jopa tapaamaan suunnittelijan. (Coddington, 2013)

 

Verkosotituminen on erittäin tärkeää ja vaikka et pääsisi heti lähelle sitä henkilöä, jonka tiedät voivan viedä uraasi eteenpäin, kannattaa katsella hänen ympärilleen ja pyrkiä verkostoitumaan niiden ihmisten kanssa, sillä yksi ihminen, johtaa toiseen ja kolmanteen ja lopulta uskomattomiin mahdollisuuksiin.

 

 

Erilaisuudesta

 

Grace kuvailee itseään omalaatuiseksi tyypiksi, ennemmin kuin kauniiksi malliksi ja sanoo tämän olevan kenties osasyynä sille, että hän itsekin valitsee mielenkiintoisia ja merkillisiä tyttöjä Vogueen. (Coddington, 2013)

 

Anna Wintouria pidetään ehkä kylmänä hahmona, mutta Grace kertoo siitä miten tärkeää, on olla välittämättä siitä mitä muut sinusta ajattelevat ja keskittyä olemaan omaitsensä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten Anna meni katsomaan ”Paholainen pukeutuu Pradaan” -elokuvaa täysin Pradaan pukeutuneena, vaikka elokuva ei esittänyt häntä kovin hyvässä valossa. Gracen tavoin Anna on päässyt muodin huipulle, joten ehkä tässä välinpitämättömyydessä ja suurieleisessä erilaisuudessa on jotakin menestyksen ainesta. (Coddington, 2013)

 

Yksi Gracen tavaramerkeistä brittiläisen Voguen aikaan oli hattu tai tiukasti sidottu huivi, mihin hän aina pukeutui julkisesti hirveän hiuskriisin vuoksi. Tämä erityislaatuinen pukeutuminen kiinnitti muiden huomion ja loi Gracelle omalaatuisen ihmisen maineen. (Coddington, 2013) Omalaatuisuus erottuu massasta ja näin ollen tekee ihmisestä mielenkiintoisemman, mikä auttaa pysymään ihmisten mielissä ja näin ollen myös huipulla.

 

Luettuani kirjan ymmärrän, että pyrkiäkseen muotimaailman huipulle on ensin mentävä muotimaailman keskelle. Tämän lisäksi on oltava valmis tarttumaan mahdollisuuksiin ja tutustuttava ihmisiin rohkeasti ja epäröimättä, sillä koskaan ei tiedä mitä siitä kohtaamisesta saattaa poikia. Gracen elämänkerta antoi hyvän läpileikkauksen siihen mitä muotimaailmassa tapahtuu ja millaista siellä on työskennellä. Nyt olen huomattavasti valmiimpi lähtemään kohti muotimaailman huippua ja sen valloitusta.

 

Kirjoittanut: Emilia Parikka

 

LÄHTEET:

 

Coddington, G. 2013. Grace. Elämäni muodin maailmassa. 1. painos. Keuruu: Otavan kirjapaino.

Kuva 1: Coddington, G. 2013. Grace. Elämäni muodin maailmassa. 1. painos. Keuruu: Otavan kirjapaino.

Kuva 2: Coddington, G. 2013. Grace. Elämäni muodin maailmassa. 1. painos. Keuruu: Otavan kirjapaino.

Kommentoi