Tampere
18 May, Saturday
17° C

Proakatemian esseepankki

Miten rakentaa tuottoisa tiimi?



Kirjoittanut: Nea Systä - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Testing business ideas
David J. Bland
Alex Osterwalder
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Miten rakentaa tuottoisa tiimi?

Rakennanko tiimini intuitiolla, taitojen perusteella, persoonallisuuden perusteella, työelämän kokemuksen perusteella, tarvittavien ominaisuuksien perusteella vai spesifin osaamisen perusteella? Siinäpä vasta kinkkinen kysymys yrittäjälle, joka lähtee rakentamaan ympärilleen osaavaa tiimiä, jossa jokaisen on hyvä olla.

Proakatemialla vakiintunut käytäntö on jakaa tuntemattomat ihmiset persoonallisuustestien mukaisesti mahdollisimman kattaviksi ja monipuolisiksi tiimeiksi. Yrityselämässä rekrytoijat haastattelevat tulokkaita työtehtävään vaadittavien ominaisuuksien mukaisesti ja pienyrittäjät sekä startupit omalla tyylillään. Mikä sitten olisi se paras tyyli mahdollisimman toimivan ja tehokkaan tiimin rakentamiseen?

Tutkitustikin bisneksen menestyminen vaatii toimivan tiimin, joten miten asiaa kannattaisi lähteä lähestymään?

Olit sitten yksityisyrittäjä, startup-yrittäjä tai töissä isossa yrityksessä, voit ja sinun kannattaa rakentaa toimiva tiimi ympärillesi. Mikäli sinulla ei ole vielä käynnistynyttä toimintaa ja tulovirtaa palkata itsellesi työntekijöitä, voit kasvattaa tiimiäsi myös muilla keinoin. Esimerkkinä mainittakoon harjoittelijat, yhteistyökumppanit, sijoittajat, sparraajat sekä muut verkostot. Oletko ajatellut, että he ovat käytännössä osa tiimiäsi, vaikka ette tekisikään yhdessä töitä jatkuvasti. Olen toiminut opiskeluiden aikana pääosin tuotekehityksen parissa innovoiden, joten otan tarkasteluun enemmänkin startupmaailman tuotekehitystiimin- ja projektit.

Mitä taitoja vaaditaan, jotta saadaan rakennettua tuottoisa tiimi?

Moniammatillinen, ydinosaamistaidot eli muotoiluosaamisen, tuotekehitysosaamisen, tekniikkaosaamisen, laintuntemuksen, myynnin, markkinoinnin, taloushallinnon, datan ja tutkimuksen taidot omaava tiimi, tarvitaanko siihen muuta vai tarvitaanko näitäkään taitoja? Ei välttämättä. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, puuttuvat osaamisalueet voidaan aina täydentää myös ulkopuolisella osaamisella tai teknologialla. (Bland & Orterwalder 2020,6.) Jotta voisin ravistella hieman ajattelua ja näkökulmiasi, oletko pohtinut ottavasi harjoittelijan omaan projektiisi?

Itsestäni tuntuu siltä, että harva meistä Proakatemialla ajattelee edes tätä mahdollisuutta, mutta miksi ei? Projektit on meille jokaiselle oppimisen paikkoja itsessään, mutta opiskelemme myös tiimijohtamista, joten miksi emme veisi tätä käytäntöön ja “palkkaisi” harjoittelijoita? Toisaalta taas teknologisia työkaluja on jo maailma pullollaan. Esimerkiksi lakiasioissa löytyy tukea erilaisista työkaluista, kuten esimerkiksi Docuesta, joka tarjoaa käyttövalmiit juridiset sisällöt kaikkiin yritystoiminnan tilanteisiin kohtuuhinnoilla. Lakimiehen palkkaaminen tulisi melko kalliiksi alkuvaiheessa olevalle yritykselle, mutta lainvoimaisuus tulee tottakai ottaa huomioon. Markkinointiin, myyntiin sekä asiakaskokemukseen löytyy runsaasti valmisratkaisuita, mutta esimerkiksi HubSpot voisi olla aloittelevan tiimin ja projektin kannalta oiva työkalu testata. HubSpot tarjoaa monenlaisia ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin, mutta mikäli tekninen osaaminen ei ole tiimissä hallussa, HubSpotista voi olla suuri apu tällaisessa tilanteessa. Mitenkäs sitten muotoiluosaaminen ja tuotekehitys? Emme ole palvelumuotoilun tai muotoilun ammattilaisia, mutta työkaluja ja vinkkejä tähänkin tarkoitukseen löytyy internetin ihmeellisestä maailmasta runsaasti. Helposti lähestyttäviä oppaita sekä työkaluja löytyy esimerkiksi Krepalilta, Into-Digitalilta, Ideapakalta sekä Palvelumuotoilu Palolta.

Olen aikasemminkin kirjoittanut esseitä verkostoitumisen tärkeydestä. Apua kyllä löytyy, kun sitä osaa, uskaltaa ja rohkaistuu kysymään. Varsinkin opiskelijoilla on hyvät lähtökohdat lähetä kartoittamaan erilaisia kumppaneita ja osaajia mukaan, kunhan haluttu suunta vastaa myös vastapuolen ajatuksia. Tamperelta löytyy runsaasti paikkoja sekä tapahtumia, joissa pääsee verkostoitumaan aivan ilmaiseksi.

Jotta pääset alkuun tiimin muodostamisessa, on hyvä määritellä itse omat osaamisalueet ja projektissa vaadittavat taidot. Sitä kautta on helpompi lähteä rakentamaan tiimiä. Jos tämä vaihe jää välistä, on melko todennäköistä, että valitset ympärillesi hyvin samanhenkisiä “kavereita” ja jotkut osa-alueet saattavat olla jatkossa mutkikkaampia ratkaista. Muuttuvassa maailmassa on myös hyvä huomioida se, että et kerää tiimiisi samanlaisista esimerkiksi vain samoista lähtökohdista olevia, samanlaisia ajatuksia pyöritteleviä ja saman sukupuolisia ihmisiä. Pyri miettimään bisnestäsi hieman laajemmin ja mieti esimerkiksi skaalautuvuutta ja kansainvälistä bisnestä, onko tällöin aivan samanhenkiset ihmiset parhaita arvioimaan sen, mitä toisella puolella maailmaa olevat ihmiset aidosti tarvitsevat ja kaipaavat? (Bland & Osterwalder 2020, 7.)

Pyri pohtimaan kaikkia taitoja ja ominaisuuksia kriittisesti, jotta voit tehdä tulevaisuudenkin kannalta järkeviä ratkaisuja yrityksesi tärkeintä palikkaa rakentaessasi. Mieti kaipaatko tiimiisi yrittäjämindsetin tai yrittäjyydestä kokemusta omaavia ihmisiä  ja mitä hyötyä tai haittaa tästä ja kaikista edellämainituista ominaisuuksista voisi bisneksellesi olla.

Tiimisuunnittelu on välttämätöntä, mutta ei riittävää. Sinulla voi olla yrittäjäkokemusta, mutta vuorovaikutuksessa tiimisi kanssa on myös osoitettava yrittäjyyden ominaisuuksia. Tiimikäyttäytyminen voidaan purkaa kuuteen kategoriaan, jotka ovat tiimin menestykseen johtavia indikaattoreita. Nämä kuusi indikaattoria , joiden mukaan tiimien tulisi toimia ovat: Datavaikutteinen käyttäytyminen, asiakaskeskeinen käyttäytyminen, interaktiivinen lähestymistapa, kokeiluun ohjatuvuva toiminta, yrittäjämäinen asenne sekä oletuksia kyseenalaistava toiminta. (Bland & Osterwalder 2020, 8,9.)

Millainen ympäristö vaaditaan tuotteliaan tiimi ylläpitämiseen?

Jotta tiimi voi menestyä, tarvitaan ympärille tiettyjä tukirakenteita. Näitä ovat esimerkiksi sitoutumista, joka pitää taata yrityksen puolesta. Monet eri projektit päällekkäin ja muuttuva ympäristö sammuttaa varmasti sen roihuavimman kipinän. Toisena tarvitsee varmistaa rahallinen puoli, sillä kukaanhan meistä ei pidemmän päälle voi töitä tehdä ilmaiseksi ilman minkäänlaista korvausta. Kohtuullinen korvaus auttaa motivoimaan ihmisiä. Yrityksen kehittäminen vaatii aikaa ja resursseja ja yksi näistä on juurikin raha. Ilman budjettia, on hankala päästä pitkälle. Kolmantena mainittakoot autonomisuus. Jos joudumme mikromanageeraamaan, olemme tehneet prosessin alkuvaiheessa jo jotakin väärin. Rakenna ympäristö, toimintatavat ja kulttuuri sellaiseksi, että se mahdollistaa omatoimisuuden, sillä se on yksi ihmisen perustarpeisiinkin liittyvistä ominaisuuksista hyvinvoinnissa. (Bland & Osterwalder 2020, 8,9.)

 

Lopuksi vielä…

Muista tarjota:

  • tukea johtajana tai yhtiökumppanina
  • valmentavaa otetta erityisesti yrityksen alkumetreillä
  • kontakti asiakkaisiin, asiakasymmärryksen keräämiseksi
  • suuntaa -> strategia, ohjaus sekä keskeiset suotusindikaattori (KPI)

Linjatkaa yhdessä:

  • yhteiset tavoitteet
  • sitoutuminen/roolitus
  • yhteiset resurssit
  • riskit

Näillä etiäppäin!

 

Lähteenä toimi oma pääkoppa, palvelumuotoilun eri teokset, joita on luettu jo aikaisemmin sekä pääroolissa David J. Blandin & Alex Osterwalderin huikea teos “Testing Business Ideas”

Kommentoi