Miten rakentaa toimiva visuaalinen brändi?

Alkusanat

Olemme tulleet siihen pisteeseen, että projektimme Tupa saa kokea visuaalisen täyskäännöksen. Alun alkaen ajatus visuaalisiin muutoksiin tuli siitä, että projektimme nimi on varsin hankala. Tupa Creative House -nimi on ollut nyt käytössämme vuoden ja pääongelmana on nimen pituus ja lausumisen vaikeus. Kun ei itsekkään tiedä, miten lausuisi oman projektinsa nimen, voi todeta, ettei se toimi. Asiakkaiden näkökulmasta erityisesti nimen pituus hämmentää. Osa sanoo Tupa, toiset taas Tupa Creative – kukaan ei kuitenkaan Tupa Creative House.

Mistä nimi sitten sai alkunsa?

Keksimme ensin nimen Tupa. Tupa ajatuksena herätti minussa ja Annissa ihanan mielenyhtymän, jossa kuvittelimme itsemme lämpimään pirttiin kotoisaan tunnelmaan tekemään asiakasläheistä markkinointia. Tupa-ajattelu yhdisti meitä, sillä olemme molemmat luonnonläheisiä ihmisiä sekä erityisesti fiilistelyn ammattilaisia. Kynttilät palavat jo elokuun lopussa ja joulua ei malteta odottaa. Creative House -loppuliite rakentui ensin pelkästä creative-sanasta. Koimme, että on hyödyllistä, jos nimessä on jokin alaan viittaava sana. Creative yksinään kuulosti kuitenkin pliisulta, joten se sai kaverikseen House-lopun.

Kun nimi oli päätetty, loppu tulikin sitten ryminällä. Tuvan visuaalinen brändi muodostettiin niin, että siinä on kummankin lempiväri sekä jokin niitä sitova väri. Näin saimme aikaan värimaailman, joka miellyttää meitä itseämme.

Kuva 1. Osa Tupa Creative Housen brändiohjeistuksesta.

Jossain kohtaa alkukesää 2023, Anni totesi, että logo kaipaa vähän enemmän leikkisyyttä. Niinpä muutimme sitä hieman menemään portaittain, ylimpänä Tupa, sitten Creative ja lopuksi House. Teetimme myös paidat, joissa oli isolla sloganimme ”Tuvan täydeltä tarinoita.” selässä. Kaikki tämä intoilu oli ihan parasta…

…Kunnes kupla puhkesi ja ymmärsimme, että mehän pystymme parempaan. Nyt, kun olemme hahmottaneet hieman paremmin käytännön kautta sen, mitä toimintamme edes on, on paljon helpompi lähteä luomaan brändiä sen päälle. Kun ydinajatus on selkeytynyt ja opit matkan varrella lisääntyneet, on täydellinen aika kehittää visuaalista ilmettä siihen suuntaan, että potentiaaliset asiakkaatkin uskaltaisivat luottaa oman brändinsä meidän käsiimme.

Mitä tekisin nyt toisin?

Ensi alkuun täytyy vielä korostaa, että visuaalinen ilme ei ole yhtä kuin brändi. Haluamme kehittää visuaalisen ilmeemme tukemaan brändiämme tavalla, jota se ei nyt toteuta. Villi Vision Mikko Nuuttila (2018) kirjoittaa blogitekstissään kattavasti siitä, miten luodaan visuaalinen brändi. Blogitekstissä on hyvä havainnollistava malli brändistä, joka osoittaa, miten pieni osa visuaalisuus brändissä loppupeleissä on. Sillä on kuitenkin suuri merkitys sen kannalta, mikäli haluamme itse ohjata muiden ihmisten mielikuvia meistä yrityksenä.

Kuva 2. Jasmi Koskelan mukaelma Mikko Nuuttilan (2018) mallista.

Visuaalisen ilmeen osalta tekisin toisin ainakin sen, etten valitsisi värimaailmaa omien mieltymysten pohjalta, vaan pohtisin syvällisemmin niiden merkitystä. Jokainen väri heijastaa erilaisia mielleyhtymiä, kuten punainen väri lämpöä, intohimoa ja voimaa (Nuuttila 2018). Miettisin visuaalista maailmaa enemmän asiakkaan näkökulmasta. Mitkä olisivat sellaiset värit, jotka eivät karkota ketään pois, mutta ovat tarpeeksi persoonalliset erottautumiseen? Pohtisin myös paremmin brändin persoonaa. Brändin persoona tarkoittaa brändin syvintä osaa, jonka kautta heijastamme identiteetin. Mitä paremmin voimme kuvailla brändin persoonaa, sitä helpompi sille on suunnitella visuaalinen ilme. Nuuttilan mukaan persoonaa on helpoin lähteä tarkastelemaan vastakkainasettelujen kautta. Esimerkiksi onko persoona iloinen vai vakava? Elävä vai hillitty? Runsas vai pelkistetty? Dynaaminen vai staattinen? (Nuuttila 2018.)

Yksi tärkeä asia on myös muistaa se, että brändi ei ole ikinä valmis. Tämän kaltaiset täyskäännökset, kuin mitä nyt Tuvalle tulemme tekemään eivät ole järkeviä usein pitkällä tähtäimellä. Esimerkiksi nimen muuttaminen voi olla todella suuri kolaus, jos brändiarvoa on jo keritty kerryttää paljon ja ihmiset tunnistavat nimesi. Myös muut merkittävät osat, kuten slogan, voi olla sellainen, jonka muuttaminen on haastavaa, etenkin jos slogan taipuu jo ihmisten huulilla. Mikäli kuitenkin muutat tällaista osaa, on varauduttava siihen, etteivät ihmiset omaksu muutosta kovinkaan nopeasti, tai ollenkaan. Tuvalle ei kuitenkaan ole vielä kerennyt muodostua brändillistä arvoa, joten muutoksia on helppo tehdä tässä kohtaa matalalla kynnyksellä. Myös osakeyhtiö määrittelee jossain määrin pysyvämmin yrityksen nimeä, joten haluamme nimen olevan sellainen, jota ei tarvitsisi enää pohdiskella. Suomen Digimarkkinointi Oy:n blogitekstissä korostetaan juuri sitä, että tärkeää on tehdä pohjatyö hyvin ja keskittyä siinä relevantteihin asioihin (Suomen digimarkkinointi oy n.d.). Pohjatyön ollessa hyvä, pienemmät muutokset ovat helpompia toteuttaa. Kun pohja on kunnossa, ei myöskään tule samanlaista tarvetta muuttaa radikaalisti koko brändiä, sillä se vastaa heti sitä, mitä olemme. Kuitenkin visuaalista brändiä on hyvä pitää elävänä pienellä jatkuvalla kehitystyöllä. Kun visuaalista ilmettä viilataan aika ajoin vastaamaan yrityksen sen hetkistä strategiaa, pysyy niin ilme, kuin merkityksellisyyskin kunnossa.

Hyvä motto Suomen Digimarkkinointi Oy:n mukaan visuaalisen ilmeen muokkaamiselle onkin

”Täytyy osata säännöt, jotta niitä voi rikkoa hallitusti.”

(Suomen Digimarkkinointi Oy n.d.)

Hyvänä esimerkkinä tästä Suomen Digimarkkinointi Oy:n blogitekstissä nostetaan kampanjat. Jos visuaalista brändiämme hallitaan ammattitaitoisesti, ei yksi ystävänpäiväkampanja tule pilaamaan sitä vaaleanpunaisella värimaailmallaan. Kampanjat, joilla poiketaan paljonkin yrityksen normaalista ilmeestä, saadaan myös mukavaa piristystä tasaisen tuottamisen rinnalle. Kampanjoissakin on kuitenkin hyvä muistaa se, että asiakkaan tulee tunnistaa yrityksesi peruspiirteet kampanjan alta. (Suomen Digimarkkinointi Oy n.d.) Hyvä brändi tunnistetaan, vaikka se olisikin monilta osin poikkeuksellisesti muokattu. Kampanjanomaisia piirteitä on myös esimerkiksi tuotteilla, joista löytyy erilaisia tuoteperheitä tai muita kokonaisuuksia. Esimerkiksi Fazer Geisha -suklaalla on täysin oma brändinsä, mutta siitä myös tunnistaa, että se on Fazerin suklaata.

Summasummarum

Kun lähdemme rakentamaan Tuvalle toimivampaa ilmettä, huomioimme ensimmäisenä asiakkaat. Ketkä ostavat meiltä? Kenelle me myymme? Miten puhuttelemme juuri heitä? Lisäksi laitamme oman julkisivun kuntoon. Emme ole olleet aktiivisia oman sosiaalisen mediamme suhteen. Se viestii heti myös asiakkaille, ettemme ole kovinkaan viitseliäitä tyyppejä. Jos oma somemme ei ole kunnossa, miksi asiakas luottaisi käsiimme hänen somensa?

Nyt, kun meillä on paremmin selvillä vuoden toiminnan jälkeen toimintamme ydin, voimme luoda sille oman persoonan hyödyntäen Nuuttilan (2018) mallia. Brändityötä aloittaessa rakennamme visuaalista puolta, mutta tärkeintä on muistaa, että brändi on paljon muutakin ja rakentuu ajan kanssa, eikä pakon edessä omassa kuplassamme.

LÄHTEET:

Suomen Digimarkkinointi Oy. N.d. Visuaalisen ilmeen kehitys. Blogiteksti. Luettu 22.11.2023. Viitattu 22.11.2023

https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/visuaalisen-ilmeen-kehitys

Nuuttila, M. 2018. Brändille visuaalinen ilme. Miten? Blogiteksti. Luettu 22.11.2023. Viitattu 22.11.2023.

Brändille visuaalinen ilme. Miten?