Proakatemia yhteisölle innovoinnista puhuminen on tuttua puuhaa. Mitä se on, mikä sen tarkoitus on ja miten sitä toteutetaan. Sen takia koen sen myös kiinnostavaksi tutkimisen kohteeksi, sillä siitä on useita mielipiteitä ja näkökulmia. Keskitynkin tässä esseessä innovointiin ja etenekin innovointiprosessin kehittämiseen ja luomiseen, osittain tiimiläiseni Markon esseen innoittamana. En puhu tiimien puolesta, mutta mulla on kokemus, että tiimit eivät suorita jatkuvaa systemaattista innovointia. Innovointia, jonka tarkoitus olisi kehittää jotain uutta tai parantaa vanhaa. Näenkin, että tästä häiritsee ja estää tilanne, missä tiimin sisällä on pienempiä projekteja, jotka sujuvat jo hyvin. Tällöin projektia suorittava tiimin osa ei näe pakolta syytä osallistua innovointiin, koska heillä menee jo hyvin. Heillä on jo projekti, joten miksi innovoida, mutta tässä näen mahdollisuuden. Innovointia ei tarvitse tehdä pelkästään uuden luomiseksi. Sitä voidaan hyödyntää ongelmanratkaisuun ja kehittämiseen myös.

Olen pitänyt Motivelle noin neljä pajaa innovoinnista ja olin myös innovointiprosessista vastaava henkilö tiiminäytöissä, kuten 24H:ssa. Sen takia aihe kiinnostaa niin paljon. Tämän takia mulla onkin jonkinlainen haju tästä prosessista ja miten se periaatteessa toimii. En todellakaan ole mikään asiantuntija, mutta toivottavasti tästä esseestä jää sinulle, uuden luojalle, joitakin hyviä ajatuksia ja ideoita itsellesi, tiimillesi ja ennen kaikkea yhteisölle. Minun näkemykseni mukaan, me emme hyödynnä ristipölytystä tarpeeksi innovointiin ja se on suuri virhe. Yksi yleinen piirre innovoinnissa on kuitenkin tuoda yhteen ihmisiä useista eri taustoista ja eri aiheiden asiantuntijoita. Näitä pystytään hyödyntämään keskustelun rikastamiseen näkökulmien eroavaisuuksien takia.

Olen koonnut alapuolelle kolme tärkeää asiaa, jotka nousevat tasaisin väliajoin esille eri lähteistä. Nämä kolme asiaa ovat innovoinnin kolme tukijalkaa, hiljaisten mukaan ottaminen ja innovoinnin jatkuvuus.  Perehdyn näihin aiheisiin vielä erikseen.

Innovoinnin kolme tukijalkaa

Toimivaan innovointitiimiin tarvitaan kolme tukijalkaa. Kun nämä toimivat, on tehty hyvä esityö dialogille ja etenkin innovoinnille.

Tukijalat:

1. Luottamus. Innovointia rajoittaa PELKO. Pelko, että näytät tyhmältä, pelko tulevaisuuden tuntemattomuudesta ja pelko ottaa ensimmäinen askel. Innovointitiimissä on tärkeää positiivinen psykologia ja se, että kaikki tiedostavat kaikkien ideoiden olevan tervetulleita.
2. Avoimuus, ajatus pyörii mielessä, kunnes ne otetaan esille. Siihen asti se täyttää mieltäsi muilta ajatuksilta. Kun halutaan tuottaa paljon ideoita, jokainen idea on arvokas. Se voi tuottaa toiselle tiimiläiselle uuden idean, joka tuottaa uudenidean. Ajatus esille tai paperille ja kohti seuraavaa luovaa ajatusta. Kun lähdetään jalostamaan uutta ideaa loistavaksi, jokainen ajatus voi johtaa kohti hohdokasta kokonaisuutta. Avointa keskustelua ideoista ja mahdollisuuksista, ennen kaikkea rohkeasti.
3. Arvostus, ei kriittisyyttä toisten ideoille, ei väittelyä ai negatiivisia kommentteja. Negatiivinen palaute ideasta sulkee mielen toiminnan. Se tuo toiselle ajatuksen omasta kykenemättömyydestä, jonka vuoksi hän ei pakolta halua sanoittaa omia ideoitaan enään.

Hiljaisten ihmisten mukaan saaminen

Jokaiselle tiimille on varmasti tuttua, että tiimistä löytyy henkilöitä, jotka ovat innokkaita. He keksivät nopeasti ideoita ja ajatuksia, joita tuoda esille. Tässä ei ole mitään väärää ja onkin hyvä, että ideoita tulee. Huonona puolena on se, että tämä saattaa muuttaa innovoinnin nopeasti yksipuoleiseksi puheluksi. Me haluamme kaikkien ideat mukaan, me halumme kaikkien ideat kuulluksi ja nähtäväksi. Me tarvitsemme muiden osallistuvien henkilöiden tuottamia ajatuksia ärsyttämään meidän mieltämme kohti uutta ajatusta. Miten tähän päästään? Kolme neuvoa.

1. Innovointiprosessille vastuuhenkilö, joka tarkkailee miten puheenvuorot jakautuvat. Tämän henkilön tarkoituksena on toimia eräänlaisena puheenjohtajana, joka varmistaa kaikkien äänen kuuluvuuden. Jos kaikki puhuvat luonnostaan helposti, kuten pienemmissä ryhmissä on tapana, niin muita menetelmiä ei pakolta tarvita.

2. Muistiinpanojen hyödyntämien. Näitä innokkaita henkilöitä ei saa lähteä jarruttelemaan. Jarruttaminen voi tuottaa alitajuntaisesti ajatuksia, että ”ai ehkä minun ääntäni ei täällä toivottukkaan”. Tähän ei haluta, mutta heidän ei voi antaa myöskään hallita keskustelua yksin. Kun heitellään ideoita, voidaan hyödyntää paperia ja kynää mihin ajatukset tuodaan esille. Annetaan kaikkien mieli tuottaa ideoita ja pidetään omat ideat lapuilla piilossa, kunnes kaikki on saanut ajatukset esille. Näin emme myöskään korruptoi toistemme ajatuksia ajattelemaan heti alussa vain omaan ideaamme. Esimerkiksi jos alan nyt puhumaan sinulle vaaleanpunaisesta norsusta, se täyttää saman tien mielesi.

3. Työkalut. Okei ymmärrän vähän ristiriitaisuutta havaittavissa. Me haluamme samaan aikaan ideoiden lennellä, mutta myös hiljaisuutta, jotta hiljaisetkin pääsevät mukaan. Ei hätää, me pystymme tehdä molempia samaan aikaan. Työkalut kuten brainstormaus tai brainwalking ovat tähän loistavia. Omia ideoita kirjoitetaan papereille, mutta niitä myös kierrätetään aktiivisesti toisillemme. Näin saamme muiden ideoiden tuoman ärsykkeen, mutta hiljaisuus antaa meille aikaa keskittyä myös omiin ajatuksiimme ja ideoihimme.

Brainwalking toimisi hyvin projektien väliseen innovointiin. Tuodaan eri projekteista eri henkilöitä mukaan eri alueilta. Se vaatii pienen alustuksen jokaisen projektin toiminnasta, jotta kaikilla tulee jonkinlainen ymmärrys aihealueesta ja markkinasta. Tämän jälkeen kaikki kirjoittaisivat paperille kysymyksen / ongelman mihin haluaisivat vastauksen. Kuin brainstormauksessa, tässäkin kierrätetään papereita, mutta kierrättämisen sijaan niiden luokse kävellään. Kuin suuret ajattelijat konsanaan niin hyviä ajatuksia saadaan liikkeessä. Näin saadaan ajatuksia ongelmaan oman boxin ulkopuolelta, esimerkkinä minä hyvinvointialan projektia tekevänä voisin saada ajatuksia ravintola-alan projektista. Onko se täydellinen ratkaisu? Ei ehkä, mutta ainakin saan ärsykkeen omalle ajattelulleni. ”Voisiko tämä toimia”. Kaikista ajatuksista, mitä toivottavasti saadaan ainakin 20 kpl yhdelle projektille tai enemmänkin lyhyessä ajassa, pystyt itse valitsemaan parhaat. Eksoottisimmista ajatuksista pystytään vielä keskustelemaan dialogisesti, miten ne tulisivat toimimaan.

Innovoinnin jatkuvuus

Innovointi on parhaimmillaan jatkuvaprosessi. Kuten Marko Mahkonen esseesäänkin (joka sinun tulisi myös lukea) on tuonut esille, useimmissa isommissa yrityksissä innovointi on ajallisesti pitkä prosessi. Innovoinnissa tärkeää ei ole ideoiden laatu, vaan niiden määrä. Noin sadasta ajatuksesta ja ideasta kymmenen on hyviä ideoita. Näistä kymmenestä, ehkä kolme on loistavia ideoita. Ideoita, jotka vievät meidän toimintamme pois liikenneympyrästä kohti moottoritietä. Varatkaa aikaa ja käyttäkää sitä innovointiin. Ideoita ei voi pakottaa napsauttamalla, joten niille tulee varata aikaa. Innovoikaa, innovoikaa ja innovoikaa. Ennen pitkään vastaan tulee idea, joka on sen miljoonan arvoinen.

Ja kun tämä suuri uusi idea on kehitetty, niin voitko istuutua alas. Et voi. Olit alalla kuin alalla, niin samat lait pätevät sinuunkin. Ennen pitkää sinunkin uusi ajatuksesi on menneen talven lumia, joten kun olet keksinyt ensimmäisen ratkaisun, täytyy siirtyä kohti seuraavaan. Täytyy aloittaa prosessi alusta, sillä muuten joku nuorempi, kauniimpi ja intohimoisempi tulee taustalta ohi.

Valkoinen paperi ei ole tyhjää tilaa, se hehkuu potentiaalia ja odottaa sinun mestariteostasi

Elokuvassa nimeltään Margin Call, Jeremy Ironsin näyttelemä CEO John Tuld sanoo, ”On olemassa kolme keinoa pärjätä bisneksessä, ole ensimmäinen, ole fiksuin tai huijaa”. Minun mielestäni tämä on nerokasta metafoora. Huijaamisesta jäät aina kiinni. Aina löytyy joku meitä viisaampi ja fiksumpi, ja järkevänä sinäkin etsit huoneita missä et ole huoneen fiksuin ihminen. Viimeiseksi jää ”ole ensimmäinen”. Ensimmäisenä oleminen vaatii pyrkimystä kehittyä ja pyrkimystä etsiä uusia ratkaisuja ja näkökulmia omaan toimintaan ja ongelmiin. Meillä on suuri yhteisö, täynnä viisaita otuksia, jotka ovat kokeneet toinen toistansa mielettömämpiä kokemuksia. Sinä voi hyödyntää tätä. Ota jokaisesta tiimistä mukaan henkilöitä, joita innostaa ja kiinnostaa uuden luominen ja kehittäminen. Istukaa alas ja innovoikaa. Innovoikaa ratkaisuja omiin projekteihinne. Innovoikaa täysin uusia ajatuksia ärsyttäviin ongelmiin, mitä kadulla tulee vastaan. Jatkakaa prosessia pitkään. Haluan kuulla tulevaisuudessa, kuinka Proakatemia on muuttanut maailmaa. Sinun ei tarvitse olla hyvä aloittaaksesi, sinun pitää aloittaa ollaksesi hyvä.

Lähteet:

Halme, J. 2017. Innovaation määritelmä, luokittelu, strategia ja prosessi. Orchidea Innovations. Luettu 25.11.2020. https://info.orchideainnovations.com/innovaatio-blogi/innovaatio

Innovation English. 2020. Brainwalking. https://innovationenglish.sites.ku.dk/metode/brainwalking/

Lampikoski. K., Lampikoski. T. 2008. Kehitä ideasi innovaatioksi

Mahkonen. M. 2020. INNOVAATIOPROSESSIT JA -KULTTUURI PROAKATEMIAN MYYNTIPÄIVILLÄ. https://esseepankki.proakatemia.fi/innovaatioprosessit-ja-kulttuuri-proakatemian-myyntipaivilla/

Sydänmaanlakka. P., 2016. Jatkuva uudistuminen – Luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen