Osallistuin Pajojen Yössä Veijo Hämäläisen vetämään pajaan ”Elämä on – yksinkertaisia keinoja lähestyä kummia kokonaisuuksia”. Paja pohjautui Derek ja Laura Cabreran kirjoittamaan kirjaan System thinking made simple – new hope for solving wicked problems.

Alkuun kävimme kierroksen miettien erilaisia kummia asioita ja esiin nousikin mm. maailman tilanne, korona, ihmismieli sekä Proakatemia. Usein ihmismieli pyrkii tulkitsemaan kokonaisuuksia oman tietotaidon mukaan, jokin asia tai ympäristö muistuttaa toista tuttua ympäristöä, joten automaattisesti ajattelet näkemäsi ympäristön / paikan toimivan samalla tavalla kuin muut vastaavat. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Proakatemia. Kävellessäsi sisään näet luokkia ja tuoleja, joten oletat Proakatemian olevan kuin muutkin koulut. Itsekin vielä prosessoin päässäni yrittäen ymmärtää Proakatemian toimintatapoja, koko ympäristöä sekä kulttuuria, – Proakatemiahan ei ole koulu. Käytimme useassa kohdassa pajaa Proakatemiaa esimerkkinä ja heijastan niitä esimerkkejä myös tähän esseeseen samalla kun puran kaavaa, joka auttaa lähestymään kummia asioita.

M = I x T (DSRP)

M niin kuin mielenmalli tai mental model. Mielenmalli on näkemys jostakin asiasta ja etsit jatkuvasti signaaleja ympäristöstäsi tukemaan ja vahvistamaan juuri tätä mielenmallia tai olettamustasi. Itselläni esimerkiksi vahvana olettamuksena oli, että Proakatemia on koulu. Vahvan herätyksen tämän mielenmallin haastamiseen sain Pajojen Yön iltana, jutellessani päävalmentaja Tanjalle, tutummin Tirrille, ”koulun seinistä” ja hän heti korjasi vitsillä heittäen, että en enää ikinä saisi kutsuta akatemiaa kouluksi. Omasta mielenmallista pois oppiminen voi olla haastavaa ja jotain tuttua ja turvallista ajatusta vastaan on hankala toisinaan taistella, tai mielipiteen muuttaminen asiasta voi tuntua vaikealta. Lukittautunut mielenmalli onkin vahingollisempaa, kuin osaisit ajatellakaan.

I niin kuin information, eli uuden tiedon saaminen. Saamme uutta tietoa koko ajan ja aivan kaikkialta ympäristöstämme ilman, että kiinnitämme siihen edes huomiota. Suuri osa tiedosta tulee automaattisesti torjutuksi, koska emme osaa sisäistää ja suodattaa kaikkea saamaamme tietoa ja helposti tartumme niihin ajatuksiin ja tietoihin, jotka vahvistavat jo olemassa olevaa mielenmalliamme. Yksi erityisen tehokas keino lisätiedon saamiseen on lukeminen. Lukiessasi pystyt itse määrittelemään mistä asiasta juuri nyt kaipaat lisää tietoa ja millaisen kirjan otat luettavaksesi, kenties aiheesta kevyemmin puhuvan vai hyvin tieteellisesti lähestyvän kirjan.

T, thinking eli ajattelu. Tiedon ja ajattelun tulo on kokonaisuus ja mitä enemmän sinulla on tieteellistä pohjaa ja lisäät siihen ajattelua, sitä suurempi on sen vaikutus mielenmalliin. Informaatio ei yksin riitä vahvan mielenmallin muodostamiseen vaan tarvitset myös omaa ajatusta sekä muiden mielipiteitä saadaksesi paremman sekä laajemman käsityksen asiasta. Ajattelua tukee dialogien käyminen eri ihmisten kanssa. Oma vaikutuksesi ajatteluun sekä ajatuksien muodostamiseen syntyy pohdiskelemalla sekä vertailemalla saamaasi informaatiota.

Ajattelu ja uuden tiedon saaminen luovat mielenmallia, kuten yllä kerroin. Kuitenkin DSRP- kohdilla, eli muuttujilla, on suuri vaikutus olla tukemassa, että millainen mielenmallista lopulta muodostuukaan.

D eli distinctions, erottaminen. Asioista ja käsitteistä puhuttaessa on hyvä osata ajatella mitä ne oikeastaan ovatkaan ja mitä ne eivät ole. Myös korostetaan kuinka tunteet ja järki pitäisi osata erotella toisistaan asioista puhuttaessa. Kuten yllä totesin, Proakatemia ei siis ole koulu. Tämä herättää kysymyksen mikä se sitten on? Tiedämme myös, että Proakatemia ei ole harrastekerho. Emme ole varsinaisesti opiskelijoita, emmekä myöskään vielä yrittäjiäkään. Meistä voisi kenties puhua oppivana organisaationa, starttina yrittäjyyteen. Olemme yhteisö, mutta meidät luokitellaan opiskelijoiksi, koska olemme isomman oppilaitoksen alaisuudessa ja saamme mm. opintotuet – kuitenkin teemme samalla rahaa yrittäjinä.

Joku meidän pajassamme heitti hyvän lauseen ilmoille, että Proakatemia on ihmiskoe. Ajatus Proakatemian toiminnasta ja sen toimintatapojen selittämisestä ulkopuolisille voi olla yllättävänkin haastavaa. Näin ensimmäisen vuoden opiskelijana kaiken tämän ymmärtäminen itsekin on haastavaa, vaikka elän tätä Proakatemian arkea. Asian kohtaaminen voi muuttaa omaa mielenmaisemaa ja itsekin olen usein pohtinut, että mikä Proakatemia oikein on, se on koulumainen ympäristö, mutta ei kuitenkaan koulu. Jollekulle akatemian ulkopuoliselle meidän toimintaamme esitellessämme olen itsekin ymmärtänyt, että emme puhu normaalista ammattikorkeakoulusta. Toisinaan tulee olo kuin puhuisin jostain Tylypahkan kaltaisesta paikasta, jostain niin erilaisesta ja tavallaan taianomaisesta, mutta kuitenkin paikasta, joka on todellinen ja valmistaa oikeaan työelämään sekä yrittäjyyteen.

Palataksemme kaavion kirjainyhdistelmiin palataan kohtaan S, eli systems. Puhumme systeemistä tai kokonaisuudesta, jonka voi jaotella joko kokonaiseksi jutuksi tai sitten osiksi. Proakatemia kokonaisuutena on yhteisö. Jos pilkomme akatemian rakennetta osiin, löytyy meiltä tiimit ja vielä tiimien sisältä tiimit kuten markkinointi, myynti, hupi yms. Vaikka olemme omissa nimetyissä tiimeissä, voimme silti tehdä projekteja kenen tahansa muun akatemialaisen kanssa. Proakatemia on koulu- sekä työpaikka yhdessä, mutta meillä on englanninkieliset tutkintolinjat vs. suomenkieliset. Meillä on ilmaiset koulutusohjelmat vs. maksulliset. Meillä on valmentajat, ketkä eivät suoranaisesti oikeastaan valmennakaan meitä. Valmentajat, jotka kulkevat mukanamme kuin kuka tahansa muu, mutta eivät nosta itseään auktoritaarisen asemaan niin kuin opettajat/ valmentajat yleensä. Mikä oikeastaan onkaan valmentajien tehtävä akatemialla muuta kuin lukea läpi esseitämme ja seurailla ryhmän toimintaa? Toivon saavani mm. tähän kysymykseen vastauksen seuraavan kolmen vuoden aikana, jotta akatemialta valmistuttuani pystyn kertomaan paikasta ilman, että kuulostan Narniasta tulleelta. Kyllähän tässä menee syystäkin pää pyörälle itse kullakin, kummia asioita.

Valmentajien asemasta päästäänkin aasinsiltana seuraavaan kohtaan, joka on R – relations eli suhteet/ seuraukset. Ihmisten kanssakäyminen on aina ”Act > React” – toiminto. Tässä voi heijastaa ajatuksia ja kysymyksiä, että miten ihmiset käyttäytyvät, jos joku on joukosta poikkeava? Millaisen reaktion erilaisissa tilanteissa saa toiselta osapuolelta keskustelussa? Entä millaisen reaktion saa aikaan opettajan esittämä kysymys tai puheenvuoro? Act ja react- näkyy hyvin myös tiimin yhteishengessä. Koko tiimi elää ikään kuin samoilla keuhkoilla ja sydämellä tai saman ylös-alas matkaavan vuoristoradan kyydissä. Kun jollain on kova haippi ja innostus päällä se tarttuu muihin ja usein koko tiimi on innoissaan ja puurtaa hommia. Vastoinkäymisten kohdatessa saattaa iskeä lamaantuminen ja koko tiimin veto on poissa, kunnes joku taas tuo iloa ja inspiraatiota tiimiin.

Näihin suhteiden ja seurausten tarkasteluun nivoutuu hyvin myös P, eli perspective, näkökulma. Aina asiaa tarkasteltaessa jokainen näkee sen luontaisesti tietystä näkökulmasta. Ajatellaan pajaympäristöä, jossa joku istuu selkä ikkunaan päin ja näkee edessään luokkatilan täynnä muita ihmisiä. Häntä vastapäätä istuva henkilö näkee taas saman luokkatilan, mutta eri näkökulmasta ja lisäksi hän näkee ikkunasta avautuvan maiseman. Nämä kaksi ihmistä saattavat kuvailla samaa tilaa aivan eri tavalla, vaikka ovatkin saman asian ääressä ja samojen ihmisten ympäröimänä. Tässä kohdassa korostuukin, että asiat eivät ole mustavalkoisia ja omia näkökulmia pitäisi pyrkiä muuttamaan. Yrittäjänä sinun pitäisi ymmärtää asiat yritystoiminnan kannalta samalla, kun ajattelet, millainen kokemus on asiakkaille. Miten erilaiset asiakkaat taas näkevät ja kokevat saman asian? Tiimiyrittäjyydessä korostuu tämän kohdan positiivisuudet koska tiimissä lähtökohtaisesti erilaiset ihmiset erilaisilla taustoilla, persoonallisuuksilla ja elämänkokemuksilla näkevät asiat monelta eri kantilta ja ovat valmiit keskustelemaan ja ottamaan monet muuttuvat seikat huomioon jo asioita suunniteltaessa.

Kaiken tämän sitoo yhteen toteamus, että muilta oppiminen on äärettömän hyödyllinen työkalu. Sinun pitäisi imeä irti ihmisistä heidän mielipiteitään, ajatuksiaan sekä näkökulmiaan kasvaaksesi itse ihmisenä sekä avataksesi omaa mielenmalliasi. Elämässä tulisi olla tasapaino sen välillä, että kyselee ja selvittää asioita ennemmin kuin kertoo asioita.

Lähteet:

Carbera, D. Carbera L. System thinking made simple – new hope for solving wicked problems. 2015.
Hämäläinen, V. Pajojen yö. Elämä on – yksinkertaisia keinoja lähestyä kummia kokonaisuuksia. 24.2.2022.