Koronaepidemia on vaikuttanut monella tapaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin eri väestöryhmissä. Monet haitalliset vaikutukset ovat ajateltu kohdistuvan nimenomaan heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleviin. Kuitenkaan aiheesta ei ole saatavilla kovinkaan paljon tutkimustietoa. (Haario, Koponen, Parikka, Härkänen, Martelin, Koskinen & Lundqvist, 2021.) Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti julkaisi numerossa 58 artikkelin tutkimuksesta Koronaepidemian ja sen rajaamistoimien vaikutukset elintapoihin ja arkielämään koulutusryhmittäin, jonka tavoitteena oli tarkastella koronaepidemian vaikutuksia elintapoihin ja arkielämään eri koulutusryhmissä. Tässä esseessä käsittelen artikkelia ja tutkimuksen tuloksia hyvinvoinnin ja liikunnan näkökulmasta taloudellisen tilanteen tarkastelun taka-alalle.

Tutkimuksen tiedonkeruu on tapahtunut huhtikuun 2020 ja maaliskuun 2021 välillä, ja tutkimusaineistona on käytetty satunnaisesti valittujen 30–69-vuotiaiden henkilöiden antamia vastauksia THL:n kolmessa aikuisväestöä edustavassa tutkimuksessa. Nämä tutkimukset olivat Koronaepidemian serologinen väestötutkimus, FinSote 2020 -tutkimus sekä FinTerveys 2017-seurantatutkimus. Tutkimuksessa hyödynnettiin aineistoa, joka kattaa 10 847 30–69-vuotiasta. Tutkimuksen sosioekonominen luokka oli määritelty kyselyyn vastanneiden koulutuksen keston mukaan. Koulutukseksi laskettiin kansa- ja peruskoulu, sekä sen jälkeiset koulutukset. (Haario, ym. 2021.)

Tiedonkeruussa osallistujilta kysyttiin erilaisia kysymyksiä esimerkiksi työssäkäyntiin, liikuntaan, syömiseen ja uneen, millä kartoitettiin, millaisia eri vaikutuksia koronaviruksesta johtuvista rajoituksista on ollut ihmisten eri elämän osa-alueille. Tutkimuksen mukaan koronaepidemia ja siihen liittyvät rajoitukset ovat vaikuttaneen monella tapaa ihmisten elämään ja hyvinvointiin. Eri koulutusryhmien välillä havaittiin vain pieniä eroja vastauksissa, mutta joitakin eroavaisuuksia pystyttiin havaitsemaan. (Haario, ym. 2021.)

Koronaepidemian ja siihen liittyvien rajoitusten vaikutus väestön terveyskäyttäytymiseen

Tutkimus (2021) soittaa, että koronaepidemian myötä työmatkaliikunta on selkeästi vähentynyt varsinkin ylemmässä koulutusryhmässä, mikä selittyy etätyöskentelyn lisääntymisellä ja sen suosittelemista valtakunnallisella tasolla. Myös vapaa-ajan liikunta vähentyi ylemmässä koulutusryhmässä enemmän kuin alemmassa koulutusryhmässä. Toisaalta ylemmän koulutusryhmän vastausten perusteella joidenkin osalla liikunnan harrastamisen määrä on lisääntynyt. (Haario, ym. 2021.) Tutkimus osoittaa, että liikunnan määrä etenkin hyötyliikunnan näkökulmasta on vähentynyt koronapandemian aikana. Liikunnan ja aktiivisuuden vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin ovat mittavat ja erittäin tiedetty, joten kansanterveyden näkökulmasta epidemiasta johtuvien rajoitusten ja etätyösuosituksen seuraukset voivat olla hyvin merkittäviä tulevaisuudessa. Toisaalta on myös mahdollista, että etätyöskentelyyn siirtyminen on vapauttanut työssäkäyville enemmän aikaa nimenomaan vapaa-ajan liikkumiseen. Varsinkin ensimmäisten rajoitustoimenpiteiden aikana lenkkipolut sekä ulkokuntosalit olivat ahkerassa käytössä, ja kotitreenivälineiden myynnin kasvu oli huomattavaa. Tästä päätellen vapaa-ajan liikunnalle voi olla etätyöskentelystä johtuen enemmän aikaa.

Lähtökohtaisesti etätyöskentelyn tarjoama lisäaika vapaa-ajan liikkumiselle voi olla hyväkin asia varsinkin henkilöille, joille liikunnan harrastaminen on mielekästä ja mukavaa. Ne, joille liikunnan harrastaminen taas ei ole luontevaa tai sitä ei ole koskaan tehty, voi etätyöskentely tarjota mahdollisuuden vähentää päivän aikaista aktiivisuutta entisestään. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta päivittäinen askelmäärä on hyvä olla 10 000 askelta. Jos työskentely sekä vapaa-aika vietetään kotona etätyössä, eikä vapaa-ajallakaan ole aktiivisuutta kerryttävää harrastusta, voi askelmäärä päivän aikana jäädä helposti noin 2 000:n. Etätyöskentelyyn liittyen on puhuttu työn tauottamisesta ja taukoliikunnan tärkeydestä, ja ne ovatkin erittäin tärkeä osa työpäivän rytmittämistä, jotta jonkinlainen aktivaatiotaso voidaan saavuttaa etätyöaikana. Haarion ym. (2021) mukaan useissa tutkimuksissa on havaittu, että liikunnan harrastaminen on vähentynyt koronaepidemian aikana, ja nimenomaan vähentynyt aktiivisten ihmisen osalta enemmän, kuin liikkumattomien osalta.

Ravitsemukseen liittyvän kartoituksen perusteella tutkimuksessa kävi ilmi, että vastanneista 20–31 prosenttia oli lisännyt napostelun määrää. Hedelmien ja marjojen kulutuksen lisäämisestä raportoi 10–18 prosenttia ja kasvisten lisäämisestä 7–17 prosenttia. (Haario, ym. 2021) Napostelun määrän lisääntyminen on ymmärrettävää, sillä monelle työssäkäyvälle lounaalla käyminen ravintolassa saattaa olla tapa syödä täysipainoinen lounasateria. Etätyöskentely kotona saattaa muuttaa syömiskäyttäytymistä niin, ettei lounasta valmisteta kotona eikä kotoa välttämättä poistuta lounasta varten. Tämä saattaa johtaa napostelun tarpeeseen verensokerin laskemisen myötä, kun täysipainoista ateriaa ei ole saatavilla. Toisaalta etätyöskentely kotioloissa mahdollistaa sen, että ruokaa on koko ajan saatavilla ja työskentely saattaa tapahtua jopa keittiössä. Myös tämä lisää mahdollisuutta naposteluun.

Noin joka kymmenes vastaajista kertoi univaikeuksien ja painajaisten lisääntyneen koronaepidemian aikana, eikä koulutusryhmien välillä havaittu eroja asian suhteen (Haario, ym. 2021). Epävarmuus maailman tilanteesta sekä huoli itsestä, läheisistä ja ehkä toimeentulosta vaikuttavat varmasti ihmisten unikäyttäytymiseen sekä painajaisten näkemiseen.

Tutkimus ei ottanut huomioon vastanneiden ja tutkittavien lähtötilannetta, hyvinvoinnin suhteen, joten siitä syystä se ei anna kattavaa kuvaa väestön terveys- ja hyvinvointikäyttäytymisen muutoksista. Esimerkiksi paljon liikkuva voi vähentää liikunnan määrää selkeästi, ja siltikin liikkua terveyttä edistävällä tavalla. Tutkimuksen vahvuutena on kuitenkin se, että se perustuu kolmeen eri väestötutkimukseen. (Haario, ym. 2021.)

Tutkimus siis osoittaa, että koronaepidemia on vaikuttanut monitahoisesti ihmisten hyvinvointiin, mutta erot koulutusryhmien välillä ei olleet niin suuret, mitä odotettiin (Haario, ym. 2021). Kuten Haario, ym. tutkimuksessaan (2021) toteaa, tutkimuksen tekohetkellä koronakriisi on vielä kesken, ja tulevaisuus näyttää sen vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen.

Liikuntamahdollisuuksien merkitys motivoitumiseen omasta hyvinvoinnista

Tällä hetkellä meneillään oleva sulkutila esimerkiksi Pirkanmaan alueella on asettanut esimerkiksi liikuntapaikat kiinni. Normaalisti erittäin vilkas vuoden alun liikuntabuumi näkyisi selkeästi liikuntakeskuksissa sekä muissa liikuntapaikoissa. Epävarmuus tulevaisuudesta, omasta ja läheisten terveydestä, sekä harrastusmahdollisuuksista saattaa aiheuttaa vahvasti motivaation puutetta nimenomaan liikuntaharrastuksen aloittamisessa. Myös mennyt joulun aika lomailun ja ehkä runsaamman syömisen puitteissa voi helposti jatkua pidempäänkin, kun tammikuu on usein se aika, kun terveelliset elämäntavat otetaan taas käyttöön entistä tarkemmin.

Varsinkin näin vuoden alussa tapahtuva epävarmuuden lisääntyminen, liikuntapaikkojen sulkutila sekä kasvavat tartuntaluvut voivat laskea monen liikuntaa aloittelevan motivaatiota edes aloittaa. Toisaalta sama motivaation puute voi näkyä myös aktiivisten liikkujien passivoitumisena. Haario ym. (2021) toteavatkin tutkimuksessaan, että kansanterveyden kannalta on merkittävää nimenomaan se, että jos liikuntaa harrastavat vähentävät liikunnan harrastamista liian alhaiseksi, voi se vaikuttaa merkittävästi tulevaisuudessa kansanterveyteen. (Haario, ym. 2021). Jos vähän liikkuvien määrä kasvaa entisestään, eikä tilanne kompensoidu vähän liikkuvien aktiivisuuden lisääminen riittävälle tasolle, on väestössämme yhä isompi osa, joka ei liiku riittävästi.

Vaikka tutkimustulosten valossa fyysisen aktiivisuuden määrä näyttää yleisesti vähentyneen, on hyvinvoinnista puhuminen ja sen huomioon ottaminen tullut voimakkaammin esiin eri aloilla ja työyhteisöissä. Vuosien 2020 ja 2021 aikana esimerkiksi verkkovalmennusten ja kotitreenivälineiden suosio on kasvanut huomattavasti. Vaikka liikuntapaikat olisivat kiinni, tai yleisiin liikuntapaikkoihin meneminen ei tulisi kysymykseen, on liikunnan harrastaminen jopa ohjatusti mahdollista, vaikka kotoa käsin. Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia siis löytyy. Ihmisten kiinnostus omasta hyvinvoinnista ja terveydestä tuntuu myös lisääntyneen koronapandemian aikana. Tämä saattaa johtua esimerkiksi siitä, että hyvän fyysisen kunnon merkitystä terveyden näkökulmasta on uutisoitu ja spekuloitu paljon viimeisen kahden vuoden aikana.

Koska mahdollisuuksia löytyy, on erittäin tärkeää löytää keinot, miten väestö saadaan motivoitumaan huolehtimaan omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, vaikka se saattaa tuntua toisarvoiselta asialta epävarman maailman tilanteen vuoksi. On hyvä muistaa, että pienikin muutos terveellisempään käyttäytymiseen parantaa hyvinvointia. Sillä on merkitystä pitkällä aikavälillä.

Lähteet:

Haario, P., Koponen, P., Parikka, S., Härkänen, T., Martelin, T., Koskinen, S., & Lundqvist, A. (2021). Koronaepidemian ja sen rajaamistoimien vaikutukset elintapoihin ja arkielämään koulutusryhmittäin. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 58 (3). https://doi.org/10.23990/sa.103245