Huipputiimi muodostuu toisistaan inspiroiroituvista ihmisistä, jotka toisiaan parhaalla mahdollisella osaamisellaan tukemisen lisäksi onnistuvat puhaltamaan samaan hiileen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällainen kokoonpano kykenee parhaimmillaan kääntämään vastaan tulevat virheet ja epäonnistumiset aina voitoksi. Huipputiimi voi muodostua samanlaisista tai hyvin erilaisista ihmisistä. Kokoonpano ei määrää, vaan yhteistyön hedelmät. Huipputiimiksi voisi kutsua poikkeuksellisen menestyvää ryhmää, jotka kulkevat samoja tavoitteita kohti.

”Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, jotka ovat sitoutuneet yhtenäiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin ja jotka pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan.” – Katzenbach & Smith (1993).

Työelämässä huipputiimi voi tarkoittaa esimerkiksi joukkoa oman alansa erityisosaajia. Erityisosaajat tuovat kukin oman panoksensa peliin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jolloin tavoitteena on mahdollisimman saumaton, yhteispelin tuottama lopputulos. Oman kekemukseni mukaan tiiminä ihmiset kykenevät parhaimmillaan merkittävästi suurempiin tekoihin verrattaessa yksittäisten tekijöiden henkilökohtaisiin suorituksiin.

Huipputiimi voi tarkoittaa myös muutakin, kuin pelkästään taloudellisesti kannattavaan toimintaan pyrkivää työelämän huipputiimiä. Jos ajatellaan kasa ihmisiä, joilla kemiat kohtaavat aivan erityisellä tavalla esimerkiksi ruoanlaiton tai urheiluharrastuksen parissa, voidaan parhaimmillaan taas puhua huipputiimistä. Lajissa kuin lajissa vaaditaan erilaisia osaajia. Urheilussa hyökkääjät tekevät suurimman osan maaleista, kun taas puolustajat ovat avainasemassa oman verkon heilumisen minimoimisessa. Todennäköisesti tähtipuolustaja ei voi olla maailman paras hyökkääjä, sillä vahvuudet ovat toisaalla. Ihmiset ovat virheellisiä ja epätäydellisiä. Kukaan ei osaa kaikkea parhaiten, joku muu on aina parempi jossakin. Tästä voimme todeta, että yhdessä saattaisi pärjätä paremmin.

Huipputiimi koostuu yksittäisistä suorittajista. Jotta jokainen yksittäinen suorittaja onnistuisi hoitamaan oman tonttinsa mahdollisimman hienosti, muun tiimin tulisi tukea yksittäistä suorittajaa kaikin parhaalla osaamisellaan. Menestyvä myyntiorganisaatio koostuu useista huippumyyjistä, mutta kuinka myyntitulokset konkreettisesti saadaan aikaan? Loppupeleissä eurot myy jokainen yksittäinen myyjä. Myynti on raadollinen laji ja myyjän palkka usein myyntien määrästä kiinni. Merkittävä tekijä kauppojen saamisessa on positiivisuuden huokuminen ja itsevarmuus. Suurin osa ihmisistä tekevät ostopäätöksensä tunnepohjalta ja todennäköisesti ostavat parhaiten suoriutuvalta myyjältä. Myyjät ovat usein ulospäinsuuntautuneita ja nauttivat ihmisten kanssa kommunikoinnista. Myyjä saa valtavasti positiivisia tuntemuksia tyytyväisistä asiakkaista ja työyhteisön hyvästä meiningistä. Toisaalta epäonnistumisen sattuessa virheille voi aina yhdessä nauraa, kyllähän kaikki tekevät joskus virheitä. Mitä tapahtuisi, jos nämä yksittäisen myyjän tuntemukset jäisivätkin vähemmälle? Mitä jos myyjä vastaisikin yksin myynnistä ja käsittelisi ikävät reklamaatiopuhelutkin itsenäisesti? Myyjä elää positiivisista tuntemuksista ja ammentaa hyvänolon tunnetta yhdessä muiden kanssa. Myyjä on usein itsekin pulppuava energianlähde, mutta ulkoisen positiivisuuden vähetessä myyjänkin positiiviset tunnetilat alkavat luonnollisesti laskea. Kykeneekö yksittäinen myyjä tällaisessa tilanteessa enää täyteen potentiaaliinsa? Tuskimpa.

Kaiken hedelmällisen yhteistyön keskeisimpänä perustana on luottamus. Luottamus ei ole itsestäänselvä asia, vaan se täytyy ansaita. Toiset ihmiset onnistuvat lunastamaan muiden luottamuksen merkittävän nopeasti verrattaessa toisiin, olemme jokainen erilaisia. Voiko kaksi täysin erilaista ihmistä luottaa toisiinsa, jos nämä eivät tunnetasolla tule keskenään toimeen? Henkilökohtaisella tasolla tuskin, mutta ”asiatasolla” mahdollisesti. Asiatasolla tarkoitan kahden täysin erilaisen osaajan keskenäistä kommunikointia ilman, että henkilökohtaiset tuntemukset vaikuttavat tavoiteltavaan lopputulokseen. Molemmat hoitavat siis oman tonttinsa ja työ valmistuu.  Tällaisessakin esimerkissä yhteiseen tavoitteeseen pyrkineet tekijät luottavat itselle tuntemattomamman osa-alueen hoitamisen toiselle, vaikkakin tunnetasolla vähemmän miellyttävälle tyypille. Tässäkin tapauksessa voidaan puhua tietyntasoisesta luottamuksesta. Voimme todeta, ettei tässä yhteistyössä ollut välttämätöntä olla toisen ystävä, jotta tavoiteltu lopputulos saavutettiin. Toisena ääripäänä kukoistava yhteistyö voi vaatia syvällistä henkilökohtaisen tunnetason ymmärtämistä muiden tiimipelaajien ajattelumalleista. Joskus voi olla jopa ensiarvoista ymmärtää toisen kulttuurinäkemykset tai arvopohja.

Yhteenvetona tiimin toiminnassa on tärkeää ymmärtää muiden tiimipelaajien käyttäytymismallit ja toimintaperiaatteet. Jos sävelet ovat selvät ja yksittäiset suorittajat pääsevät täydentämään toinen toisiaan itselleen sopivimmalla tavalla, voidaan todeta yhteistyö kukoistavaksi. Tällaisessa tapauksessa voimme puhua huipputiimistä.

https://www.tietoakseli.fi/blogi/vieraskyna/parhaan-mahdollisen-tiimin-maaritelma-ja-sen-saavuttaminen/

https://www.keva.fi/blogi-kirjoitukset/mista-on-huipputiimit-tehty/