Voimme varmasti kaikki samaistua siihen, että joskus epämiellyttävien tehtävien hoitaminen viivästyy tai väsymyksen takia siirrämme tehtävälistalta asioita seuraavalle päivälle. ”Miksi jättää huomiselle minkä voi tehdä jo tänään” -mentaliteetin ylläpitäminen ei aina ole yksinkertaista. Tässä esseessä otan prokrastinoinnin syväluotaukseen – mitä se tarkoittaa, mistä se johtuu, mitä siitä voi seurata ja erityisesti, kuinka siitä voi päästä eroon.

Prokrastinaatiolla tarkoitetaan itselle haitallista tehtävien viivyttelyä tai siirtämistä tulevaisuuteen. Prokrastinoinnissa asioiden hoitamisen lykkäämiselle ei kuitenkaan ole pätevää syytä. Prokrastinointia saatetaan myös kuvata vitkutteluksi, vetkutteluksi tai asioiden siirtämiseksi. Pääasiassa prokrastinoinnin ydin on se, että toiminta on itselle haitallista. On myös hyvä tunnistaa ero prokrastinoinnin ja tavallisen ajanhallinnan välillä. Kaikki siirtävät toisinaan hoidettavia tehtäviä myöhemmäksi. Näissä tapauksissa siirtämisellä on kuitenkin hyvä syy liittyen esimerkiksi ajanhallintaan tai oman jaksamisen ja vireystilan kuuntelemiseen. (Lyytinen 2023.)

Miten voimme sitten tunnistaa, että toiminta on itselle haitallista? Yleisimmin prokrastinointi aiheuttaa nolostumista, stressiä, häpeän tunnetta tai syyllisyyttä tekemättömästä tehtävästä. Voit huomata nämä tunteet itse, kun ajattelet esimerkiksi työtehtävää, jonka olet luvannut hoitaa. Myös muut voivat tunnistaa prokrastinaatiosi ja huomauttaa siitä sinulle. On myös mahdollista, että asioiden välttely on haitallista muille, mutta henkilö ei itse koe tilanteesta syyllisyyttä tai häpeän tunnetta. Haitallisuus on aina yksilön oma kokemus tilanteesta, mutta prokrastinoinniksi voidaan katsoa myös tilanne, jossa toiminta on pelkästään haitallista ympäristölle. (Lyytinen 2023.)

Prokrastinointi voi olla seurausta useista erilaisista tekijöistä. Itse tunnistan helposti prokrastinoivani tilanteissa, joissa hoidettava asia tai tehtävä ei ole mieleinen ja sen hoitaminen aiheuttaa negatiivisia tunteita. Prokrastinoinnin taustalla voi olla erilaisia tekijöitä, kuten persoonallisuuteen liittyvät tekijät, tilanne tekijät, tehtävään liittyvät tekijät tai ajanhetkeen liittyvät tekijät. Esimerkiksi tietyt persoonnallisuus piirteet, kuten impulsiivisuus ja herkkyys häirinnälle, saattavat johtaa tilanteeseen, jossa tehtävät jäävät huomaamatta hoitamatta ja näin ollen siirtyy eteenpäin. Myös perfektionismin vastakohta eli vähäinen tunnollisuus saattaa aiheuttaa prokrastinointia. Tällöin henkilöt eivät koe asioiden hoitamista itselleen niin merkityksellisenä. Vaikka perfektionismeille on matalampi taipumus prokrastinointiin, saattaa heilläkin tästä syntyä ongelma. Perfektionismiin taipuvaiset ihmiset vaativat paljon itseltään ja ovat hyvin tarkkoja aikatauluista ja tehtävien suorittamisesta. Jos jokin asia jääkin joskus hoitamatta, saattavat he tuntea äärimmäistä häpeän ja syyllisyyden tunnetta, mikä saattaa muodostua ongelmaksi. (Lyytinen 2023.)

Kuten aiemmin jo mainitsin, itselleni eniten prokrastinointia aiheuttaa tehtäviin liittyvät tekijät. Jos tehtävän tekemisen kokee ahdistava, stressaavana tai muuten vaan epämiellyttävänä, voi sen aloittaminen olla vaikeaa. Hyvänä esimerkkinä toimii nämä esseet, joiden aloittamisen vaikeuden varmasti jaan monen kanssa. Vaikka vauhtiin päästyä tämä onkin ihan mukavaa puuhaa, olen pääni sisällä kasvattanut tähän tylsän ja epämiellyttävän tekemisen leiman. Oletko joskus ollut epäuskoinen omiin kykyihisi hoitaa jotakin tehtävää? Myös tämä saattaa laukaista meissä prokrastinoimista. Kun ihminen uskoo tehtävän olevan hänelle haastava vai mahdottoman vaikea, on sen aloittaminen huomattavasti vaikeampaa kuin helpolta kuulostavan tehtävän. (Lyytinen 2023.)

Myös tilannetekijät, kuten kaukana tulevaisuudessa oleva deadline tai sen puuttuminen, saattavat aiheuttaa tehtävien lykkäämistä.  Kun tehtävän hoitamisella ei ole kiire, vaati oman työn organisointi paljon mielenlujuutta ja päättäväisyyttä. Usein tehtävän tekeminen venyy viime hetkille ja lopputulokseen ja työn laatuun ei olla tyytyväisiä. Myös sosiaalinen konteksti voi vaikuttaa ihmisten kykyyn hoitaa tehtäviä. Yhdessä tekeminen tai tehtävästä muille vastuussa oleminen voi vähentää tällaista toimintaa. Korkeakouluissa prokrastinointi on tyypillistä, kun tehdään paljon vaikeita tehtäviä yksin ja tekeminen on paljolti oman aikataulutuksen ja organisoinnin varassa. (Lyytinen 2023.)

Väsymys on yksi suurimmista prokrastinointia ennustavista tekijöistä. Siksi ajanhetkeen eli elämäntilanteeseen liittyvät tekijät usein ovat prokrastinointimme taustalla. Esimerkiksi väsymys ja energian vähäisyys ovat luonnollisia syitä asioiden siirtämiselle. Tällöin on hyvä muistaa, että tämä on myös ihan sallittua, kun on kyseessä väliaikainen vaihe elämässä. Myös isot elämänmuutokset kuten läheisen menettäminen on ymmärrettäviä syitä siirtää tehtävien hoitamista myöhemmäksi.

Miten pääsemme eroon prokrastinoinnista? Jos tähän olisi yksinkertainen ja helppo keino, ei tämä varmastikaan olisi niin yleinen ongelma ihmisten keskuudessa. Etenkin pitkään jatkunut prokrastinaatio on saattanu luoda mielessämme tekemisen ympärille suurelta tuntuvan esteen, jonka ohittaminen tuntuu mahdottomalta. Epäonnistuunet yrityksen tuon esteen selättämiseksi saattavat vaikuttaa pystyvyys uskomukseemme. Tehokas keino tarttua toimeen ja lähteä suorittamaan epämiellyttävää tehtävää on pienin askelin eteneminen. Voimme esimerkiksi muodostaa tavoitteemme uudestaan ja asettaa pienempiä välitavoitteita. (Miao. 2023, 237-238.) Usein hyvät johtajat tai opettajat jakavat tehtäviä pieninä paloina. Tällöin työtaakka ei tunnu kerralla ylitsepääsemättömän rankalta ja ihminen saa onnistumisen kokemuksia suoritetuista tehtävistä. On myös tärkeä muistaa antaa palautetta pienemmistäkin tehtävistä. (Lyytinen 2023.)

Esimerkiksi esseiden kirjoittamiseen liittyvään aikaansaamattomuuteen voisi tarttua purkamalla työtaakkaa pienempiin osiin. 20 esseepisteen deadline toukokuussa saattaa kuulostaa kaukaiselta ja ahdistavan suurelta työmäärältä. Siksi ajaudumme helposti välttelemään aiheen ajattelua ”murehdin sitä sitten myöhemmin” -mentaliteetilla. Tiimin sisäiset väli deadlinet ovat varmasti tarpeen, mutta myös yksilön on hyvä asettaa itselleen pienempiä välitavotteita. Etenkin, jos on taipumusta jättää uurastus viimeiselle viikolle. Itselleni tehokkain keino välttää prokrastinaatiota on luoda rutiineja. Jos edellisestä esseen kirjoitus hetkestä on kauan aikaa, on aloittaminen huomattavasti vaikeampaa. Tavoitteenani onkin varata kalenterista viikoittain aikaa esseille. Määrällä ei niinkään ole väliä, jonain viikkona saatan kirjoittaa puoli tuntia ja toisena kahdeksan. Tärkeintä on kuitenkin pitää viikoittainen rutiini yllä, jotta kynnys aloittamiselle ei kasva liian suureksi.

On olemassa erilaisia tekniikoita auttamaan aloitteellisuudessa ja keskittymisessä. Hyvin esimerkiksi opiskeluun, kirjoittamiseen tai vaikka kotitöihin hyödynnettävä tekniikka on nimeltään pomodoro. Menetelmässä ajastin laitetaan soimaan esimerkiksi 15-45 minuutin päähän ja työskentelyä jatketaan kellon soimiseen asti. Tämän jälkeen pidetään lyhyt tauko ja jatketaan halutessaan sama uudestaan. Tässä tekniikassa on tärkeää sitoutua keskittymään työskentelyyn koko jakson ajan. Pomodorin idea perustuu siihen, että jokaisen tauon päätteeksi on tehtävä uudestaan päätös siitä, haluaako jatkaa. (Miao. 2023, 243.) Tällä tavoin voimme tarttua matalalla kynnyksellä toimeen, kun voimme ajatella työskentelevämme vain yhden lyhyen jakson ajan. Helposti tässä kohtaa kuitenkin innostuu jatkamaan vielä lisää, kun olemme saaneet kokemuksen onnistuneesta työskentelystä.

Parhaat työskentely tyylit, ajankohdat ja paikat ovat yksilöllisiä. Mikäli on tavoitteena päästä eroon prokrastinoinnista, on tärkeää tunnista mikä sopii juuri sinulle. On turha yrittää työskennellä myöhään illalla, jos on liian väsynyt. Mikäli kotona on liikaa häiriötekijöitä ja keskittyminen herpaantuu helposti, kannattaa miettiä vaihtoehtoisia paikkoja tehtävien hoitamiselle. Monella yhdessä tekeminen ja ryhmäpaine edistää tehtävien hoitamista. Tällöin kannattaa sopia esimerkiksi opiskelua tai työskentelyä yhdessä muiden kanssa. Jokaisen on löydettävä itselleen parhaat tavat työskennellä. Myös palautumisen, riittävän levon ja tauotuksen merkitys on otettava huomioon.  (Lyytinen 2023.) Tässä auttaa edellä mainittu pomodoro -tekniikka.

Prokrastinaatio on ennen kaikkea opittu tapa, josta on myös mahdollista oppia pois. Se vaatii syiden tunnistamista – miksi juuri minä välttelen jonkin tehtävän hoitamista? Usein jo pelkän syyn oivaltaminen saattaa auttaa, etenkin jos kyseessä on pelko tai epäusko omaan pystyvyyteen. On myös hyvä muistaa, että jokainen meistä viivyttelee joskus asioiden hoitamista ja se on täysin normaalia. Prokrastinoimalla aiheutamme kuitenkin ennen kaikkea hallaa itsellemme, jonka vuoksi sen tunnistaminen ja siitä pois oppiminen on kannattavaa.

Lähteet

Lyytinen, N. 2023. Prokrastinointi, Vitkuttelu. Vieraana Mikko Inkinen. Podcast-tallenne. Spotify. Julkaistu 13.03.2023. Viitattu 10.04.2024. https://open.spotify.com/episode/2BfLOxIbLdVKzJNlKVdxob?si=f8caIGPTSkqcrDYuAQJgcA

Miao, M. 2023. Prokrastinaatio – aloittamisen vaikeus ja miten se voitetaan. E-kirja. Helsinki: SKS Kirjat. Viitattu 10.4.2024. Vaatii käyttöoikeuden.  https://www.storytel.com/fi/fi/books/prokrastinaatio-aloittamisen-vaikeus-ja-miten-se-voitetaan-2540519?appRedirect=true