Jos me kysymme Proakatemian opiskelijoilta, miksi he tulevat tähän kouluun, suurin osa niistä vastaa, että he haluavat menestyä. Mutta jos me kysymme, mikä menestys jokaiselle tarkoittaa, ei välttämättä vastausta helposti löydy. Sana ”menestys” on niin houkutteleva ja trendikäs, että jokainen haluaa sitä saavuttaa, mutta vain pieni osa ihmisiä oikeasti ymmärtää mitä se tarkoittaa. Jotkut haluavat olla julkiksia, toiset taloudellisesti riippumattomia ja kolmannelle menestys voi tarkoittaa rakkautta ja terveyttä.

Itsekin kuuluun joukkoon ihmisiä, jotka haluavat menestyä. Minä haluaisin menestyä työuralla ja siksi tulin Proakatemialle oppimaan ja kokeilemaan erilaisia asioita, joita kautta voin löytää itselleni sopivaa ammattia.

Ralph Waldo Emerson on antanut menestykselle ihanan määritelmän, joka kuvailee niin hyvin omia tunteita ja ajatuksia:

”To laugh often and much; to win the respect of intelligent people and the affection of children; to earn the appreciation of honest critics and endure the betrayal of false friends; to appreciate beauty, to find the best in others; to leave the world a bit better, whether by a healthy child, a garden patch or a redeemed social condition; to know even one life has breathed easier because you have lived. This is to have succeeded.”

Valitettavasti kaikki ihmiset eivät menesty. Maailmassa on vain pieni prosentti niitä, jotka ovat oikeasti saavuttaneet paljon ja pystyivät rakentamaan suurta liiketoimintaa. Meille sanotaan useasti, että olemme kaikki samanlaisia, ja jokaisella on mahdolisuus menestyä yhtä hyvin kuin muutkin. Valitettavasti neurofysiologian tutkijat kertovat meille muuta.

Olen lukenut yhden venäläisen psykiatrian ja neurofysiologian tohtorin Andreyn Kurpatovin kirjan, jonka nimi on ”Punainen lääke – 2”. Hän kertoo meille erilaisista tutkimuksista, joista voimme toteaa, että menestyksen ja henkilökohtaisen neurofysiologian välissä on suora yhteys.

Jokaisen ”menestyksen” takana on todella kova työ, tai voisimme sanoa myös niin, että kovan työn seurauksena tulee menestys. Tämä ”menestyvä” ihmiskategoria ei valita motivaation puutteesta tai masennuksesta tekemällä työtä päästäkseen omaan tavoitteeseen. Mikä on niiden salaisuus? Kaikki johtuu siitä, että niiden yhdessä verkkokalvossa muodustuu tietynläisiä hermosolujen yhteyksiä, jotka aiheuttavat ihmiselle pakkomieltä tekemään jotain. Kuvitellaan, että meillä on kova vessahätä, silloin me emme ajattele, että ”no, onko minulla nyt motivaatiota mennä vessaan” tai ”jaksanko minä juuri nyt mennä vessaan”, vaan me teemme sen ajattelematta, koska se on pakollinen asia meille. Sitä samaa tunnetta on ”menestyneillä ihmisillä”, joilla on pakkomieli päästä tietynläiseen pisteeseen. Tästä seuraa ihmisen aktiivisuus ja syntyy motivaatio. Itse työnteko tuo tyytyväsiyyttä eikä välttämättä tulos. Kaikki eivät ole yhtä aktiivisia siitä syistä, että toisille on enemmän niitä aivosoluja ja toisilla vähemmän. Päivittäiselämässä se auttaa yksinkertaisesti nousemaan aikaisemmin sängystä ja tekemään työtä pidempään, jonka seurauksena on ehdottomasti parempi tulos. Se on vaan tyhmää ajatella, että jokaisella on sama lähtökohta, vaan oikeasti olemme odella erilaisia, eikä kaikki pysty ajattelemaan samalla tavalla ja tekemään asioita samalla tavalla. Pitää ymmärtää mistä olet tehty ja toimia sen mukaisesti.

Kurpatov on myös sitä mieltä, ettei ihminen pysty pakottamaan itseään mihinkään vain pakottamalla. Koska ensin sinun täytyy herättää omassa päässä tietynläistä pakkomieltä, ja sitten aivot tekevät työtä puolestasi. Yksinkertainen keino on olla utelias, ja tutustua moniin erilaisiin asioihin, syventyä niihin ja esimerkiksi sitä kautta herättää mielenkiintoa asioita kohti.

Suurin osa menetyneitä ihmisiä eivät koe olevansa ”menestyneitä”. Ihminen aina pyrkii ylöspäin eikä mikään riitä, mutta tärkeintä on niiden toiminnassa se, että kaikki asiat, jotka vievät ihmistä eteenpäin ovat kovan työn seurauksia. Jos et halua tehdä mitään, tuskin saavutat yhtään mitään.

Meidän tiimissä on todella monilla mielenkiinnon ja motivaation puutetta, mikä on huono merkki tässä vaiheessa. Täytyy käyttää paljon aikaa itseymmärtämiseen, tietohankintaan ja tekemiseen. Itse kyyseenalaistan todella usein omia ajatuksia, jotka jarruttavat minua. Tämä reflektointi palauttaa motivaationi takaisin ja muistuttaa miksi olen täällä.

Voi olla, että tulevaisuudessa ”menestys” ei tarkoita enää luksusta elämää, vaan pakollista keinoa pysyä osana yhteiskuntaa.