Tampere
22 May, Wednesday
5° C

Proakatemian esseepankki

Minkälainen työilmapiiri teidän organisaatiossanne vallitsee?



Kirjoittanut: Olivia Pynnönen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Työilmapiiri kuntoon
Antti Aro
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Työilmapiiri koostuu työpaikan toimintatavoista, työmoraalista yhteisistä pelisäännöistä, sekä ihmisten välisistä suhteista. Antti Aron kirjoittama ”Työilmapiiri kuntoon” on kirja työilmapiiristä ja siitä, kuinka sitä voi parantaa. Aro on kokenut työterveyspsykologi, joka pohjaa kirjassa kokemuksiaan aiheesta.

 

Mistä hyvä työilmapiiri rakentuu

”Työilmapiiri määritellään yksilön kokemukseksi omasta työympäristöstä (esim. Nakari, 2003). Työilmapiiri ei ole objektiivinen, matemaattisen tarkasti mitattavissa oleva asia, vaan lähinnä intersubjektiivinen, yhteisössä oleva käsitys sosiaalisen työympäristön laadusta. Se on eri asia kuin työtyytyväisyys, joka on työntekijän arvio siitä, missä määrin hän kokee tarpeidensa toteutuvan omassa työssään ja työroolissaan. Toki nämä kaksi asiaa ovat yleensä läheisesti sidoksissa toisiinsa.” Aro, A. 2018. 39.

Työilmapiirin ajatellaan ilmaisevan perusasennetta, ilmapiiriä sekä luottamusta työpaikkaa kohtaan. Työilmapiiri välittyy helposti myös asiakkaille ja muille työpaikalla asioiville sidosryhmille. Työilmapiiriä tutkitaan erilaisten kyselyiden avulla, jotka koskevat työilmapiirin vaikuttavia työolosuhdetekijöitä, esimerkiksi johtamista, työn organisointia ja hallintaa, tiedonkulkua, vuorovaikutusta ammattiryhmien välillä, palkkausta jne. Itse työilmapiiristä kyselyissä ei juurikaan kysytä, vaan niissä keskitytään enemmän syihin, joiden ajatellaan johtaneen työilmapiirin muodostumiseen.

Kuten sanottu työilmapiiri on ennemmin seuraus kuin syy: se on seurausta työoloista, aivan kuten työhyvinvointi.  Työilmapiiri riippuu monista työolotekijöistä. Näitä ovat:

  • arvot ja arvostukset
  • ihmisten käytös ja tapakulttuuri työpaikalla
  • tavoitteiden, työroolien, prosessien ja muiden organisaatiorakenteiden mielekkyys ja selkeys
  • onnistumista tukeva johtamistapa
  • viestinnän laatu ja määrä
  • ongelmanratkaisukäytännöt
  • organisaation toimintaympäristön tilanne
  • organisaation historia, ryhmä- ja organisaatiodynamiikka
  • työilmapiirin johtaminen.

 

Organisaatiokulttuuri ja sen terveys ovat avainasemassa, kun puhutaan hyvästä työilmapiiristä

”Organisaatiokulttuuri voi olla terve, jolloin organisaatiosta huokuu myönteinen, tukea-antava sekä kannustava ilmapiiri. Se voi olla normaali, jolloin ilmapiiri on tasainen ja sopusointuinen. Kulttuuri voi olla estynyt (neuroottinen), jolloin ilmapiiri on jähmeä, jännittynyt, pelokas ja ahdistava. Sairas (psykoottinen) kulttuuri on puolestaan erittäin arvaamaton, painostava, tuhoava ja – kauhistuttava!” Aro, A. 2018. 42.

Se, millainen kulttuuri organisaatiossa on, liittyy vahvasti työn rakenteisiin ja sen toimivuuteen. Esimerkiksi, terveessä kulttuurissa rakenteet ovat selkeät, joustavat ja tukevat työn tekemistä. Normaalissa kulttuurissa rakenteet puolestaan ovat osittain vanhentuneita, mutta silti toimivia. Neuroottisessa kulttuurissa rakenteet ovat niin jäykkiä, että ne haittaavat työntekoa. Psykoottisessa kulttuurissa rakenteita ei ole tai ne ovat täysin mielivaltaisia. Toimivat rakenteet luovat työntekijöille turvallisuuden tunnetta ja helpottavat työntekoa. Saman organisaation sisällä voi kuitenkin vallita monia eri kulttuureita. Näin voi käydä, mikäli johtamisessa ei kiinnitetä huomiota työilmapiirin johtamiseen. Kun työilmapiiriä johdetaan systemaattisesti erot tasoittuvat. Systemaattinen johtaminen tarkoittaa, että työilmapiiriä seurataan säännöllisesti, työtä ja työoloja pyritään parantamaan ja kaikkia työntekijöitä rohkaistaan ottamaan vastuuta työilmapiirin kuntoon saamisesta.

 

Hyvä käytös palkitaan

Organisaatiopsykologiassa on tunnettu ilmiö, jota kutsutaan organisaatiokansalaisuudeksi. Sillä tarkoitetaan myönteistä ja rakentavaa asennetta organisaatiota, työnantajaa ja työkavereita kohtaan. Työntekijä on tällöin valmis tekemään hieman ekstraa työpaikkansa eteen esimerkiksi ottamalla hoitaakseen asioita, jotka eivät kuulu hänen työnkuvaansa, mutta edistävät organisaation toimivuutta. Organisaatiokansalainen puhuu työnantajastaan myönteisesti ja on aloitteellinen. Organisaatiokansalaisuuden on osoitettu olevan yhteydessä työn tuottavuuteen. Edellytys ilmiön syntymiselle on myönteinen ilmapiiri ja yhdessä työskentely, sekä kokemus arvostetuksi tulemisesta työyhteisössä.

Yksi avaintekijä hyvän työilmapiirin muodostamisessa on ihmisten – esimiesten ja työkavereiden käytös työpaikalla. Ihmisten käyttäytyessä huonosti toisiaan kohtaan työpaikalla, on turha puhua mistään muista työilmapiiriin vaikuttavista tekijöistä. Huono käytös aiheuttaa stressiä, pahaa mieltä sekä haittaa yksilölle että yhteisölle. Huonon käytöksen hiljainen hyväksyminen aiheuttaa työyhteisöön vihamielisen ilmapiirin. Jokainen ihminen haluaa, ja ansaitsee tulla kuulluksi sekä nähdyksi työyhteisössään. Jokaisella on oikeus tehdä työnsä ilman pelkoa syrjinnästä tai kiusaamisesta. Jokaisella meistä on oikeus tulla töihin tuntematta pelkoa tai ahdistusta. Jokaisella työpaikalla tulisi olla nollatoleranssi kaikenlaiseen häirintään ja kiusaamiseen. On merkillistä, kuinka tehottomasti suomalaisilla työpaikoilla on puututtu työpaikkakiusaamiseen – vaikka sen vaikutukset ovat tutkitusti taloudellisesti merkittäviä.

Kullekin työpaikalle olisi syytä luoda selkeät käytännöt siitä mikä on toivottavaa käyttäytymistä ja millaiseen käytökseen tulee puuttua. Useimmissa yrityksissä, joissa tämänlainen ohjeistus on tehty, mutta yleensä säännöt koskevat käytöstä suhteessa asiakkaisiin. Tästä jää käsitys, että työkavereita kohtaan voi käyttäytyä miten tahansa.

Revenan työilmapiiri on normaali. Joissain rakenteissa voisi olla parantamisen varaa, tai ne ovat osittain vanhentuneita, mutta silti toimivia. Puhuimme jossain vaiheessa varhaisen puuttumisen mallin kehittämisestä ja olemme hyödyntäneet NPS-kyselyä. Nämä kuitenkin unohtuivat melko pian kaiken muun kiireen keskellä. Etenkin nuoressa yrityksessä työilmapiiriin ja sen kehittämiseen kannattaa panostaa, sillä ajan myötä ihmisten on enää vaikeampaa oppia uusille tavoille.

Kuinka teidän organisaatiossanne luodaan hyvää ilmapiiriä? Oletteko kenties kehittäneet varhaisen puuttumisen mallin epäasialliselle käytökselle?

 

 

Lähteet:

Aro, A. 2018. Työilmapiiri kuntoon. Alma Talent. Helsinki

Kommentoi