Tampere
03 May, Friday
16° C

Proakatemian esseepankki

Minäkö tuhlari? Kevyttä höpinää rahan kuluttamisesta ja säästövinkkejä!



Kirjoittanut: Iines Vänninmaja - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kaikki rahasta
Julia Thurén
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto

Luovuin viime vuonna tasaisesta tulonlähteestäni, ja hyppäsin ”opiskelijabudjettiin”. Tähän sopeutuminen on ollut iso haaste, sillä minun ei ole aiemmin tarvinnut pihistellä arjessa. Olen huomannut, että en osaa elää tarpeeksi säästeliäästi ja tämän budjetin mukaisesti. On tärkeää osata hallita omaa talouttaan ja kerätä itselleen puskuria, joko pahan päivän varalle tai mahdollistaakseen tulevia investointeja. Tämän takia päätin lukea Julia Thurén kirjan ”Kaikki rahasta” ja kerätä säästövinkkejä omaan arkeen sekä pohtia kuluttamista ja sen syitä.

 

Mitä on raha?

Tähän alkuun Suomen Pankki sanoo seuraavasti rahasta: ”Jokainen euro, punta, kruunu, dollari tai jeni on tietysti jonkun varallisuutta, mutta samalla se on myös jonkun velkaa. Seteliä lompakossaan kantava kuluttaja tuskin kokee olevansa velkoja, mutta seteli on kuitenkin keskuspankin velkaa setelinhaltijalle. Pankkitalletus puolestaan on pankin velkaa asiakkaalle.” (Suomenpankki.fi. n.d.)

 

Mieti näitä asioita, ennen kuin ostat

Olen monesti syyllistynyt suunnittelemattomaan ostokäyttäytymiseen. Vaikka se ei ole suunniteltua, on monesti niille tuotteille ollut tarvetta. Se on sitten eri asia, missä kohtaa niitä pitäisi oikeasti ostaa. Esimerkiksi huomaat ohikulkumatkalla hyvät alennukset tietystä luottotuotteestasi, vaikka se ei olisi vielä loppunut, voi se olla jo rahallisesti kannattavaa ostaa kaappiin odottamaan. Kirjassa oli mielenkiintoisia pohdiskeluja koskien ostopäätöksiä ja syitä, minkä takia me päätämme ostella. Listasin tähän muutaman hyvän kysymyksen, jota kannattaa kysyä itseltäsi ostotilanteessa;

  • Onko tämä tuntipalkkani arvoinen? On tehokas ja hyvä keino miettiä, onko tämä tuote oikeasti työtuntieni arvoinen. Loppujen lopuksi aika harva asia on sen arvoista. Mieti tarkkaan, mihin haluat työpanoksesi tuhlata.

 

  • Määritteleekö joku muu ostotarpeeni? Nykypäivänä sosiaalisessa mediassa mainostetaan uutuuksia ja vaikuttajien lempituotteita, joiden perään he hehkuttavat. Jos sinulta löytyy jo neljät aurinkolasit, tarvitko oikeasti vielä ne yhdet merkkilasit, joita näkee vaikuttajien Instagram-kuvissa?

 

  • Ostanko, koska minua ahdistaa tai on tylsää vai onko siitä muodostunut vapaa-ajan harrastus? Monet tykkäävät kierrellä ostoskaupoissa, varsinkin talviaikoihin, kun ei haluta olla ulkona kylmässä. Monesti saatetaan käydä kahvilla kaverin kanssa ja pyörähtää nopeasti muutamassa kaupassa. Illalla voi myös helposti eksyä nettikauppoihin, kun ei jaksa selailla sosiaalista mediaa. Näihin kannattaa löytää joku vaihtoehtoinen ratkaisu esimerkiksi miettiä kaverin kanssa jokin yhteinen harrastus tai tekemistä, joka ei maksa ollenkaan.

 

Tekeekö raha minut onnelliseksi?

 Olen pienestä pitäen halunnut tienata rahaa ja myös käyttää sitä. Muistan, kun tein pikkutyttönä innolla keksejä ja myin niitä naapureilleni tai kävin tuttujen luona siivoamassa. En halunnut säästää rahaa, vaan kävin sen heti tuhlaamassa lähikaupassa. Hetken onnellisuuden määrä, kun sai pientä kauppakassia kantaa. Missä määrin raha tekee loppujen lopuksi onnelliseksi ja miten? Onkin se monimutkaisempi kysymys pikkutyttönä, ja nyt aikuisena pohdittavaksi.

Amerikkalaistutkimuksessa todettiin, että ihmisen onnellisuus ei nouse 70 000 dollarin vuotuisten bruttotulojen jälkeen. Tulot noudattavat ns. vähenevän rajahyödyn lakia, jossa sanotaan, että mitä enemmän on rahaa, sitä vähemmän tulojen nousu lisää onnellisuutta. Kuitenkin pelkästään se tunne, että raha-asiat ovat hallinnassa, tuo elämään lisäonnea ja turvan tunnetta. Kun perusasiat ovat kunnossa, pystyy rahalla mahdollistamaan ylimääräisiä kivoja asioita mm. harrastuksia tai matkustamista. (Thurén, J. 2020.)

 

Rahan kuluttaminen ja sen vaikutus omaan identiteettiin

Olen se ihminen, joka ostaa aina Applen puhelimen joka kerta uudestaan tai valitsen kaupasta huomaamattani kalliimman Atrian kuin Pirkan tuotteen, vaikka niissä olisi tismalleen samat ainesosat. Minulta löytyy myös monen eri brändin tuotteita, vaikka niissä ei hirveämmin olisi eroa verrattavissa halvempiin tuotteisiin. Nämä valinnat tuovat mukavuutta elämään sekä ovat huomaamattamme tietynlaisia statussymboleita. (Thurén, J. 2020.)

Myös internet ja nykyajan sosiaalinen media on isona vaikuttajana ihmisten kulutustottumuksiin, sillä esimerkiksi Instagramissa on helppo nähdä kuvien perusteella tietynlaista elämäntyyliä, jossa syödään jatkuvasti ulkona, matkustellaan ja käytetään merkkivaatteita sekä laukkuja. Tämän kulutustottumuksen vertailu johtaa siihen, että meidän tulotasomme, jonka ihmiset kokevat tyydyttäväksi, on selkeästi noussut. Nykypäivänä jatkuvaa kuluttamista pidetään normaalina ja nyt kun mietitään, niin kuinka moneen paikkaan pystyt menemään ilman, että joudut kuluttamaan rahaa? Nykyään museoissakin on jonkinlainen sisäänpääsymaksu. Tämä on varsinkin talvella ongelmana, kun ihmiset hakeutuvat sisätiloihin viettämään aikaa. (Thurén, J. 2020.)

 

Rahan käyttäminen huomaamattani

Nykypäivänä on todella helppoa käyttää rahaa niin, ettemme edes huomaa sitä. Koko ajan kehitetään enemmän keinoja, joilla saadaan maksaminen näkymättömämmäksi ja helpommaksi, parin klikkauksen päähän. Esimerkiksi luottokortti, automaattisesti veloittava e-lasku, Klarna, Mobilepay ja niin edelleen. Käteisellä maksaminen on varmasti kaikkein tehokkain keino ymmärtää rahan arvoa, kun fyysisesti näkee rahamäärän ja kuinka se hupenee maksaessa.

Kirjassa mainittiin hyvä perusvinkki, jossa tehdään kerran kuukaudessa oma inventaario elämästä. Käydään läpi, paljonko tilillä on rahaa ja mitä menoja sekä pakollisia hankintoja on tulossa. Näin hahmottaa hyvin oman taloudellisen tilanteen sekä pystyy paremmin pitämään budjetistaan kiinni, kun on listannut valmiiksi rahalle selkeät käyttökohteet, josta ei lipsuta. On myös hyvä katsoa pari, kolme kuukautta taaksepäin tiliotteitaan, jotta näkee mihin kaikkeen rahaa käyttää ja olisiko siellä potentiaalisia säästöaukkoja. Esimerkiksi energiajuomiin tai takeaway-kahveihin, wolt-tilauksiin sekä ylimääräisiin suoratoistopalveluihin voi mennä yllättävän paljon rahaa kuukaudessa. On myös hyvä miettiä realistisesti, kuinka suuren osan tuloista pystyisi laittamaan säästöön. (Thurén, J. 2020.)

 

Tehtävälista, jonka avulla voi lähteä toteuttamaan oman talouden hallintaa ja säästämään rahaa arjessa;

  • Selkeän kuukausibudjetin teko. Kirjaa ylös tulot, menot ja mitä jää viivan alle. Tämän jälkeen menojen karsiminen sen mukaan. Laita myös konkreettisesti kaikki tulevat hankinnat ylös, jotta osaat varautua jo edellisenä kuukautena.
  • Tutki tilitietosi ja katso, mihin rahaa on mennyt eniten kuukaudessa ja löytyykö sieltä paljon säästöaukkoja.
  • Mieti paikat, jossa tulee tehtyä heräteostoksia ja vältä niitä esimerkiksi kauppakeskukset ja nettikaupat.
  • Suunnittele joka viikolle selkeä kauppalista ja ruoat, jotta vältyt ylimääräisiltä kauppareissuilta ja turhilta ostoksilta. Valikoi myös tuotteet hinnan mukaan.
  • Mieti järkeviä keinoja, mihin laittaa rahasi liikkeelle

 

Pohdinta

Kirjasta sain poimittua hyviä pointteja ja vinkkejä, joita viedä omaan arkielämään ja rahan säästämiseen. Koen huonoa omatuntoa ja harmitusta siitä, että en ole pystynyt säästämään enempää rahaa tähän mennessä ja näin hyödyntämään sitä lähitulevaisuudessa järkeviin investoihin. Toisaalta tietyt ostot, joita välillä katuu rahanmenon takia, on myös ollut hyvänä kasvattajana ja tuonut lisäarvoa omaan elämään. Esimerkiksi auton ostaminen, matkustelu ja asuminen.

Nykypäivänä hinnat ovat myös selkeästi nousseet niin ruokakaupoissa, asumisessa, vapaa-ajan tarvikkeissa sekä yleisessä elintasossa, joten tälläkin on suuri vaikutus rahanmenoon sekä säästämiseen. Alan myös jatkossa enemmän viemään ajatuksia ja fokusta siihen, mitä rahalla pystyisi tekemään tulevaisuudessa ja keskittymään rahallisiin tavoitteisiin pidemmällä aikavälillä, kuin siihen, mitä saan tässä hetkessä.

 

 

 

Tässä esseessä on käytetty seuraavia lähteitä:

Thurén, J. 2020. Kaikki rahasta. Gummerus. Bookbeat. Vaatii käyttöoikeuden. Viitattu 18.10.2023.

https://www.bookbeat.fi/kirja/kaikki-rahasta-95885?gad_source=1&gclid=CjwKCAjwkNOpBhBEEiwAb3MvvetOhS_R62NNmyU13X3NOOcnpL56BrtUCeacgnnxzaqrLNNk4Lk1TRoCly4QAvD_BwE

Suomenpankki.fi. n.d. Mitä raha on? Verkkosivut. Viitattu 18.10.2023. https://www.suomenpankki.fi/fi/opi-taloudesta/opi-taloudesta/mita-raha-on/

Kommentoi