Toimin tänä syksynä Team Leaderina, tiimimme johtoryhmässä yhdessä Business Leaderin kanssa. Otin tämän rooliin kesällä vastaan, sillä asenteella, että haluan rohkeasti kokeilla uusia toimintatapoja, vaikka en aina miellyttäisi niillä jokaista. Silti syksyn alkaessa iski jännitys siitä, miten tiimiläiset ottavat uuden johtoryhmän vastaan. Olemme paljon puhuneet siitä, että Saawaa on vaikea johtaa, mikä on omasta näkökulmastani näkynyt muun muassa päätöksen teon hitaudessa, tietynlaisena ”mähmimisenä” sekä siinä, että johtoryhmän energiaa on kulunut paljon yksilöiden välisten asioiden selvittelyyn.

Alkusyksyn perusteella olen todella positiivisesti yllättynyt ja ylpeä tiimistämme. Saawa on mielestäni ottanut selkeän kehitysaskeleen johdettavana, vaikka aika ajoin haasteita tulisikin vastaan. Tiimissämme on yleisesti hyvä ilmapiiri ja tekemisen meininki sekä suorempaa puhetta. Tässä esseessä pohdin omia vahvuuksia ja kehityskohteita johtajana, Alf Rhenin kirjan Johtajuuden Ristiriidat, väittämien näkökulmista.

Johtajuus on nopeaa ja hidasta

”Nopeasti toimiva johtaja on jatkuvasti kokeileva sellainen.” (Rhen 2017, 49.) Koen, että rohkeus kokeilla uusia toimintatapoja on minun vahvuuteni johtajana. Kuten Rhen kirjassaan (2017, 49) mainitsee, kaikki päätökset eivät tule olemaan onnistuneita. Rohkeuteni johtaja edesauttaa minua kokeilemaan, enkä pelkää epäonnistumista. Toivon, että osaan käyttää tätä vahvuuttani tämän syksyn aikana. Rhen puhuu kirjassaan myös siitä, että johtajuus on tässä ja nyt. Arkipäiväisten tilanteiden johtamismahdollisuuksien hyödyntäminen on ehkä haasteellisinta meidän mallissamme. Toisaalta ne voivat olla esimerkiksi sitä, että olen tavoitettavissa ja kuuntelen, kun jollain tiimiläisellä on pulmia tai muuta asiaa. Se voi olla myös sitä, että antaa palautetta sekä sitä, että juhlistaa toisen onnistumisia.

”Vasta kun tiedämme, miksi teemme jotain, voimme tehdä merkityksellistä työtä.” (Rhen 2017, 51.) Kun otetaan huomioon, että Team Leaderin pesti kestää meillä vain muutaman kuukauden, on hidas johtaminen meidän kohdallamme hieman erilaista. Se on sellaista, joka kulkee johtoryhmältä toiselle, sillä se sisältää muun muassa vision. Voimme jatkaa siitä mihin aiempi johtoryhmä on jäänyt ja yrittää lisätä selkeämpää jatkumoa ensi kevääseen. Rhen mainitsee kirjassaan, että johtajan ensimmäinen tehtävä on luottamuksen rakentaminen. Tähän ei meidän mallissamme ole liikaa aikaa ja se olisi pitänyt tehdä jo ennen omaa Team Leader kautta. En ole parhaiten välttämättä onnistunut siinä.

”Hitaus vaatii rohkeutta.” (Rhen 2017, 55) Tiimissämme on hyvin erilaisia ihmisiä; on nopeita ja hitaita ja jotain siltä väliltä. Tällä hetkellä näen, että nopeus on vahvimmillaan, joten haasteeksi varmasti tulee tiimiläisille hitauden sietäminen ja minulle rohkeus edetä välillä hitaasti. Tähän varmasti tarvitsee kykyä perustella, miksi jotain tehdään tavalla kuin tehdään. Työssäni tanssinopettajana ja valmentajana olen huomannut, että syiden kertomisella on todella suuri vaikutus ihmisten motivaatioon harjoitella jotain asiaa tosissaan, vaikka se ei olisi heidän suosikki asiansa. Tämä sama varmasti pätee myös johtamiseen. Kuten Simon Sinek sanoo; start with why.

Johtajuus on tunnetta ja järkevää
Rhenin mukaan (2017, 65) empatian puute on piirre, mitä ihmiset eniten pelkäävät johtajissa. Kehityskohteeni johtajana on empatia, sillä välillä saatan liikaa järkeillä asioita. Osaan mielestäni olla empaattinen yleisesti, mutta jos tarvitsee tehdä päätöksiä tai tehdä asioita etenen yleensä järkiperäisesti. Tämä on aiheuttanut aiemmin elämässä ristiriitatilanteita ja jotkut pitävät minua varmasti vähän kylmänä.

Rhen (2017, 68) jakaa johtajan tunneälyn kolmeen osaan; kykyyn tunnistaa, kykyyn tulkita ja kykyyn toimia näiden taitojen kanssa. Koen, että vaikka empatiassani saattaa olla puutteita niin omaan kyvyn kuunnella ja olla läsnä sekä kiinnostunut. Vaikka en ymmärtäisi niin haluan yrittää ymmärtää. Osaan mielestäni myös tunnistaa hyvin tunteita, mutta tulkinta saattaa välillä mennä pieleen, jolloin en osaa välttämättä toimia parhaalla mahdollisella tavalla tilanteessa. Joten pahoittelut rakkaat tiimiläiseni, jos en osaa ottaa tunteitanne aina huomioon. Toivon siitä palautetta, koska haluan oppia.

Rhenin (72) sanoin, on tärkeää, että uusi johtaja osoittaa, että hän saa jotain aikaiseksi. Mielestäni olen onnistunut tässä jollain tasolla nyt Team Leader kauteni alussa, mikä toivottavasti rakentaa luottamusta minua kohtaan tiimissä. Nämä pienet onnistumiset ja positiivinen palaute alussa helpottavat huomattavasti seuraavien liikkeiden tekemistä, mutta toisaalta luovat myös painetta. Omaan taidon toimia, epäonnistua ja oppia sekä suhtautua epäonnistumisiin oikealla tavalla. Osaan ottaa palautetta vastaan, ainakin silloin kuin tiedostan sen olevan palautetta. Nämä ovat vahvuuteni Team Leaderin roolissa. Toisaalta joskus uppoudun liikaa suunnittelemaan asioita, joita ei tarvitsisi. Tuekseni aluksi tarvitsinkin etenkin niitä tiimiläisiä, joiden vahvuus on välitön toimiminen. Olen saanut kauteni alussa paljon apua Atsolta, jolla on ollut vahva merkitys siinä, että olen uskaltanut mennä rohkeasti asioita kohti.

Lukiessani Rhenin kirjan kappaletta unelmoinnista, ajattelin, että osaan unelmoida. Sitä en osaa sanoa, osaanko tuoda unelmointia tiimiin. Varsinkin nyt kun toimintamme on keskittynyt vahvasti tekemiseen, niin jääkö unelmoinnille tilaa. Tämän ajatuksen jälkeen havahduin siihen, että nyt kun olen saanut rohkeutta lisää toimia, on vaarana lähteä eteenpäin liian lujaa. Juuri nyt tarvitsisinkin apua joltain sellaiselta tiimiläiseltä, joka osaa hidastaa perustellen sekä tulkita ja sanoittaa tunteita.

Johtajuus on ristiriitaista

Monessa kohdassa tätä esseetä kirjottaessani, heräsi epäilys omia vahvuuksia kohtaan. Onko tämä sittenkään vahvuuteni? Se selviää varmaankin tämän syksyn aikana tai sitten ei, koska johtajuus on ristiriitaista. Se aiheuttaa minussa ristiriitaisuutta, etten oikein itsekään välillä tiedä millainen johtaja olen. Ainut asia mikä on varmaa; johtajuus on jatkuvaa oppimista.